Onnea taas uusista vauvoista! :flower: Pikkuhiljaa kaikki alkavat olemaan jakautuneita. Muutamille tsempit ja kovasti jaksamista!
Jos mie tässä kerkeäisin synnytyskertomusta vähän. Eli 22.9 menin tavalliseen tapaani vain käymään äippäpolilla kontrollissa. Käyrällä ei vauvan liikkeitä hirveesti rekisteröiny enkä mäkään niitä ollu tuntenu hirveesti aikoihin. Menin sen jälkeen sit lääkärille ja katottiin painoarvio 3448 g sekä kohdunsuun tilanne, joka oli sama mitä se on ollu kaksi kuukautta (supisteluista huolimatta) eli sormelle auki ja pehmenneet paikat ja kohdunkaulaa vielä jäljellä pari senttiä. Lääkäri käski meneen uudestaa käyrille jospa se ois parempaa. No olihan se onneksi sit jo taas parempi. Lääkäri tuli kuitenkin sanomaan, että nyt käynnistetään huonohkon käyrän vuoksi, eivät halunneet riskeerata jos siellä vaikka jotain hätää oiski. No sinne osastolle sit jäin ja illalla laitettiin oksitosiinitippa tulemaan, jotta saatais supistuksia ja nähtäis miten vauva reagoi niihin. Hyvin kesti supistukset, joten tiistaiaamuna sit aloitettiin käynnistäminen cytotecillä. Sain kaksi puolikasta päivän aikana ja sit lopetettiin, ku saleissa oli kova häslinki päällä ni eivät kerenneet ottaa mua. Vähän vitutti, mut pakko se oli siihen tyytyä. Supistuksiin ei vielä lääkkeet vaikuttanu, saman verran ja saman kipuisia kuin ilmankin.
Keskiviikkona jatkettiin, sain yhteensä kolme puolikasta, ja jotain ne sai jo aikaan, ku alkoi illalla olemaan kipeämpiä supistuksia. Yöksi sain kipu- ja unilääkkeen jotta saisin nukuttua.
Torstaina aloitettiin taas seitsemän aikaan, mutta nyt laitettiin kohdunsuulle suoraan tabletin murunen. Ai joo, tehtiin kohdunsuun tilannekin samalla ja olin auennut kolmelle sormelle. Kätilö aikoi puhua lääkärille, et jos kalvot puhkottais iltapäivällä jos mitään ei ala tapahtumaan. No mitää ei oikeastaan tapahtunu, jo tavallisesta poikkeavaa.
Lääkäri kävi tutkimassa tilanteen kahden jälkeen ja sanoi, että voi puhkaista kalvot. Kävin siinä suihkussa ja sit mentiin salin puolelle. 15.30 puhkaistiin kalvot ja siitä se sit lähti melkein heti. 16.00 on laitettu synnytys alkaneeksi käyntiin. Puol viiden maissa oli kohdunkaula hävinnyt ja edelleen 3 cm auki. Lähdin suihkuun helpottaan oloa, olin ihan sairaan kipeä. Jonkin verran autto, muttei paljoa. Olin suihkussa melkein tunnin ja sit tulin pois ja itkin kipulääkkeitä. Sain petidiiniä ja ilokaasun kaveriksi eikä niistä ollu hyötyä kipuihin koko aikana. Kuuden aikaan mies saapui saliin. MIes hiero kokoajan mun alaselkää, ku sattu niin p******sti. Olisin halunnut lisää kipulääkkeitä, mut kätilö ei antantu, koska ei tiennyt onko synnytys käynnistyny, meinas lähteä järki! Siis ei tienny oliko synnytys käynnissä!!!! :kieh: No mie sit kärsin niiden kipujen kans ja itkin joka ikisen supistuksen ajan. Seitsemältä tarkastettiin tilanne ja olin auennut 6cm:iin. Ja lähdin käymään vessassa, jossa istuin 20 min ja sit alko ponnistuttaan. Menin sänkyyn takasin ja tilanne tarkastettiin, olin auennut neljä senttiä siinä ajassa mitä vessassa istuin! Pääsin siis ponnistaan. Kivut häipy ja ponnistin joka supistuksen aikana, nyt se oli tosi helppoa ekaan verrattuna. Kymmenen minuutin jälkeen poika oli ulkona ja voi sitä riemua. 7 minuutin jälkeen tuli jälkeiset. Synntys kesti kaikenkaikkiaan 3 tuntia ja 52 min. Olen ylpeä siitä kuinka vähillä kipulääkkeillä selvisin koko hommasta. Minun kipukynnys on kuitenkin todella matala.
hippos ja sulo 11 pv
Ja täytyy sanoa, että nyt se synnytyskin alkaa jo jännittämään.