Syyskuun vauvat 2010

Eipä ollut vielä ketjua. Itse olen niin huono alottelemaan tälläsiä, että odottelen liittyykö joku muu onnellinen seuraani

 

Huoh, odottelenpa näköjään yksin vielä. Monikaan ei ilmeisesti vielä tiedä olevansa raskaana.

 

Sain plussan r-testiin joulupäivänä, ihan oikeasti jouluihme, 5,5 vuoden yrityksen jälkeen!

 

Onnea Pitkä yritysaika, itse jo tuskailin kun meinas kaks vuotta tulla täyteen.

 

HEI Tiiko ja Orvokki!

Uskaltaisinkohan liittyä teirän joukkohon....
mulla on vähän samanlainen tilanne kuin sinulla Orvokki. Meillä vauvayritystä on takana vuodesta04 lähtien. Aluksi tietenkin sillä periaatteella, että saapi tulla jos on tullakseen ja myöhemmin tosissaan. Ollaan oltu hoidoissa (3inseminaatio-hoitoa, joista kaksi on päättynyt keskenmenoo vkoilla9 ja 5. Nyt ollaan ivf-jonossa, joka olisi vasta elokuussa 2010)

Toivottavasti tuolloin elokuussa minulla olisi jo loppusuora edessä synnytykseen enkä joutuisi tuonne jonohon...

Tämä joulukuu oli sellainen välikuukausi hoidoista (ei mitään lääkkeitä eli ihan luomuilua vaan) ja tapahtuikin todellinen ihme kun tämän viikon maanantaina tein ihan huvikseni testin koska rinnat ovat olleet 2vkoa niin kipeät. Ja vahvaa plussaahan se näytti!!! En tarkalleen tiedä millä viikolla tässä ollaan kun tämä raskaus tuli niin puskista (eikä minulla menkkojakaan tule ilman lääkkeitä) Mutta kaiketi syyskuun odottaja tässä ainakin tällä hetkellä ollaan

Minä olen siis 27v ja mieheni 29v ja asumme Etelä-Pohjanmaalla. Tämä olisi meidän ensimmäinen lapsi, jos saamme viedä tämän raskauden loppuun asti. En oikein osaa nauttia tästä raskaudesta, en ennemmin kuin vkon 12 jälkeen. Omalle äidille olen raskaudesta kertonut, koska hän on ollut henkisesti mukana kaikissa lapsettomuushoidoissakin. Muut saavat tietää vasta vkon 12-15 aikana, jos sinne asti päästään. Toivottavasti teillä menöö odotusaika hyvin ja saamme kaikki nauttia 9kk loppuun asti...

Tänään olin jo ensimmäisessä ultrassa, jossa näkyi noin vkoa5 vastaava "möykky". Kävin myös verikokeissa. Seuraavalla viikolla on torstaina taas labrakäynti, että saadaan uusi hcg-arvo ja perjantaina sitten uusi ultraus...joskohan sitten näkyis jo pienen syke...

Mutta vaihtakaahan vuosi turvallisesti ja nauttikaa olostanne!!

Sida

 

Onnea odotukseen myös sulle Toivottavasti, ette joudu enää yhtään hoitoa läpi käymään.
Himottais myös mennä siihen varhaisultraan, vaikka siinäkään ei välttämättä selviä onko kaikki ok. Olen 4+4 vai 4+5 viikolla, et vielä on liiankin aikaista mennä. Haluaisin nyt vaan jotain varmuutta, että se edelleen on siellä ja ettei olis mikään tuulimuna.

 

Juu, tuolla varhaisultralla on puolensa ja puolensa... toisaalta helpottaa nähdä, että on siellä joku kasvamassa oikeassa paikassa, mutta jos se ei kuitenkaan sen enempää kerro (ei näy sykettä) niin se myös lisää stressiä ja huolta.

Mulla oli ensimmäinen raskaus sellainen, että hyppäsin ultrassa ja verikokeissa lähes joka viikko vkolta4-9 ja kyllä se oli tuskallista nähdä ettei sykettä tullut koskaan näkyviin vaikka hcg-arvo nousikin normaalisti... tuntuu edelleenkin siltä, että tekiköhän sitä oikein kun suostui keskeytykseen, vai olisiko vielä pitänyt odottaa esim.viikko, jos se olisin saanut alkunsa vähän myöhemmin... mutta tein niin kuin kaksi pätevää lääkäriä sen katsoi parhaaksi...

Näissä hoidoissa olen jo niin kauan rampannut, että seuranta-ultrat kuuluu ihan normi kuvioihin raskauden alusta alkaen... mikään kun ei ole minulla normaalia tässä touhussa..ikävä kyllä... vaikka kovasti toivon, että tämä luomuna alkanut ihme etenisi "normaalin" kaavan mukaan loppuun asti.

Jospa sitä lähtisi jääkaapille taikomaan jotain hyvää syömistä (pottuja ja näppykastiketta

Sida

 

Täällä maanantaina 28.12. kaksi vahvaa viivaa testiin saanut, edelliset menkat alkoivat 23.11.

Laskujen mukaan tänään alkoi 5.viikko. Soitin tiistaina neuvolaan, käskivät soittaa uudelleen 3vkon päästä, jotta antavat ajan ekaa käyntiä varten.

Tämä raskaus piti olla käytännössä vaikea alullesaada, päätellen gynekologini puheista ja muista mahdollisuuksia huonontavista tekijöistä, mutta eipä sitten ollutkaan. Minulle syötettiin Lugesteronia viimeiset 3kk, ja niinpä se auttoi tärpissä

Laskettu aika laskureilla on 3.syyskuuta. Teen tänään vielä "varmistustestin" vaikka uskonkin jo ensimmäistä. Mieheni saapuu tänään kotiin reissusta ja hän haluaa elää sen kokemuksen, minkä minäkin maanantaina

Käy kuitenkin mielessä, että mitäs jos testi olikin väärässä.. Äh, skeptikko minussa nostaa päätään..

Kiva saada juttuseuraa muista saman kohtalon omaavista! Jutellaan ja tutustutaan!

Hyvää Uutta Vuotta!

LKJH

 

Eipä ollut vielä ketjua. Itse olen niin huono alottelemaan tälläsiä, että odottelen liittyykö joku muu onnellinen seuraani

Viime viikolla tein testin ja heti plussasi eka yrittämällä, mistä olen todella ihmeissäni. En tiedä odotuksesta juuri mitään, koska kyseessä on eka muksu. Viikkoja on mennyt jo noin 8? Kun arki alkaa, alan selvittää asiaa.

 

Heippa!

Päätimpä uskaltaa liittyä seuraanne, tein eilen ja vielä tänään varmistus testin ja kaksi viivaahan testiin ilmestyi. Edelliset menkat alkoivat 6.12, että tooosi alussa ollaan, 4+ .
En ihan vielä ole hyppinyt riemusta, kun näin alussa ollaan, mutta pikku hymy naamalla.
Olen 26v, naimisissa, mies 27v, meidän esikoinen jo iso 4,5 vuotias tyttö.
Jätin pillerit heinä-elokuu vaihteessa, mutta emme silloin vielä alkaneet yrittämään, kun lopetin kesäkuussa lääkekuurin, jonka lopettamisen jälkeen pitää olla ainakin 2kk raskautumatta. Joten virallinen yritys alkoi lokakuussa.
Netin raskauslaskurin mukaan la. olisi 12.9.
Neuvolaan soittoa aattelin odottaa vielä päälle viikon.

Kaikille ihanaa odotusta!!!

 

Huomenta kaikille!

Ja tervetuloa mukaan LKJH, syyspaketti ja Jenni!! Nythän tänne alkaa tulla mukavasti odottajia lisää
Mites LKJH mies suhtautui positiiviseen uusintatestin tulokseen?
Minä epäilin myöskin ensimmäisen testin tulosta (tein sen muuten samana päivänä kuin sinä eli 28.12. eli viikot vois olla melko samoissa kuin sinulla...) ja nyt oon jo tehnyt 3 testiä... juu... tiedetään, että on melkoista rahan tuhlausta, mutta kun on ollut melko oireetonta niin sitä alkaa oikeesti epäilemään..
tänä aamuna on ensimmäisen kerran ollut sellainen pala-kurkussa olo. Ruoka on kyllä mennyt koko ajan hyvin alas, mutta tällä hetkelläkin on semmosta paineen tuntua ja tuntuis että se helpottais jos oksentais. Muita oireita ei sitten juurikaan ole; paitsi kipiät nännit ja rääkyä pitää joka ohjelman hempeässä kohdassa.
Mites teidän muiden oireet?
Syyspaketti - et ole ainut, joka on aika ihmeissään tämän asian kanssa... minä en ainakaan tiedä raskaudesta ym. juurikaan mitään. Nettiä on nyt tullut selattua ja katsottua kaikkea "aiheeseen" liittyvää... Jotenkin sitä ei jaksa vielä keskittyä mihinkään muuhun kuin siihen, että saa selville onko kohdussa oikeeta elämää vai tuulimuna.
Jenni, teillähän tärppäsi melko nopeasti varsinaisen yrittämisen jälkeen! Milloinkas meinaatte kertoa isosiskolle tulevasta pikkusiskosta/veljestä? Onko ajankohtainen vasta kun vatta alkaa näkymään?
Noh, jos nyt aloittais työpäivään valmistautumisen.
Kirjoitelkaahan kuulumisianne! Se on niin mukavaa kuulla miten muilla menöö
Sida

 

Syyspaketti - et ole ainut, joka on aika ihmeissään tämän asian kanssa... minä en ainakaan tiedä raskaudesta ym. juurikaan mitään. Nettiä on nyt tullut selattua ja katsottua kaikkea "aiheeseen" liittyvää... Jotenkin sitä ei jaksa vielä keskittyä mihinkään muuhun kuin siihen, että saa selville onko kohdussa oikeeta elämää vai tuulimuna.
Sida

Minulla on hirveä olo koko ajan ja joudun syömään jotain noin tunnin välein tai muuten en selviä pahoinvoinnista. Yritin ottaa selvää, mitä kannattaa syödä, että selviäisi jotenkin tästä surkeasta olotilasta. Pitäisi mennä jonnekin terveyskeskukseen tai jonnekin neuvolaan, kun en ole vielä käynyt missään ja viikkoja on mennyt jo ties kuinka monta. Milloin lääkäriin pitää mennä?

 

Syyspaketti - kurjaa, että olo on huono toisaalta voit olla melko varma, että kaikki on masussa hyvin! Mitä olen kuullut niin mandariini on kuulemma oikein sopivaa syötävää jos on oikein huono olo... samoin korppua ja mehua heti ennen kuin nouset ylös aamulla sängystä.

Soita vaikka samantien oman alueesi neuvolaan (pitää tietääkseni soittaa ennen kuin 12vkoa on kulunut, jotta on oikeutettu Kelan avustuksiin; äitiyspakkaukseen ym.) Neuvolasta ne kyllä neuvoo eteenpäin eli jos olo tuntuu tosi avuttomalta niin ei muuta kuin rohkeesti yhteyttä neuvolaan!!! Siellä ne auttaa varmasti etiäpäin

Pärjäilehän!! Sida

 

Kyllä tässä ollaankin ihan yllättyneenä, kun tämä näin nopeasti kävi, siksi ehkä olenkin vähän vielä varuillaan, että onko tämä oikeesti totta...
Kovasti esikoinen on viimesen vuoden kysellyt koska hän saa siskon tai veljen, kun parille tarhakaverille on syntynyt sisarus.
Mutta kaippa me odotellaan sinne vkon12-13 ultraan asti, tai ehkä jo ekan neuvola käynnin jälkeen kerrotaan, katsoo nyt.
Tyttö siinä iässä, että päästelee suustaan vähän vahingossa kaikennäköstä
Me kyllä asutaan pienellä paikkakunnalla, että luulempa että ekan neuvola reissun jälkeen tietää koko kylä

Äidille soitin ja kerroin tänään, oli kyllä jo kuulemma odottanut koska toinen tulee...onhan tässä jo kohta 5v vierähtänyt, kun tyttö syntyi.
Aika mennyt vaan kamalaa vauhtia ja oli työ kuviot siinä mallissa, että ei olis äippälomalle heti kehdannu jäädä...ja seli, seli...
Ja oikeestaan vauvakuumetta aloin potea viime kesänä.

Tähän mennessä ei erityisiä raskausoireita ole ollut. Maha kyllä turvonnut ja näytän kuin oisin kolmannella kuulla raskaana. Saa nähä jos jatkuu muutaman viikon niin töissä kyllä katsotaan jo pitempään, oon vielä tosi lyhyt ja pienikokoinen, ei riitä pian selitykseksi enää, että "naisten vaivaa"
Esikoisesta alkoi pahoinvointi viikolla 6-7 ja kesti muutaman viikon.
Ja sitten tulivatkin finnit, liitoskivut ja kaiken kukkuraksi raskausmyrkytys.
Jälkimmäistä pelkäänkin, vaikka aika lievänä sen sainkin, mutta kuulemma mitä pitempi ero synnytyksien välillä, sitä todennnäköisempää, että uusiutuu...

 

Tännehän on tullut porukkaa kivasti mukaan!

Täällä pitäisi olla rv 6+5 ja oireita kun kyseltiin niin nännit on edelleen tosi hellät ja ajoittaista huonoa oloa. Oksentanut en ole kertaakaan, mutta tosi etovaa välillä, mutta onneksi harvoin. Mahaa juilii välillä aika kipeesti vieläkin.... Niin ja hajut on joskus todella voimakkaat Tämä on mieheni mielestä aika hassua!

Minä soitin jo viikko sitten neuvolaan ajan ja taisin olla aika etuajassa, alkoi jo nolottaan koko puhelu, kun en näin ekakertalaisena tiennyt oikein mitä sanoisin.
Olen miettinyt kovasti varaamista aikaa varhaisultraan, mutta taidan kuitenkin odotella tuota neuvolaa ja sitä np-ultraa. Sitten vasta jos kaikki sen jälkeen on ok niin kerromme muille tulokkaasta.

LKJH - mites teillä mies suhtautui uutiseen??

Sida82 - teillä aikalailla samanlainen yllätysuutinen tuo plussa!!!
eikö olekin jotenkin vaikea uskoa pitkän "osotusajan" jälkeen tuota plussaa ;D

Toivotan kaikille hyvää viikon jatkoa ja että asiat menee hyvin!!!!

 

Täällä on nyt menossa 5+1, vasta
Oireita ei niin hirveesti ollut. Jo ennen plussaamista alkanut kipu loppui viime viikolla, mikä aiheutti tosiaan huolen että onko se vielä siellä. Jotenkin se kipu todellisuuden tuntua asialle. Tissit on kipeät aina välillä, lähinnä sillon kun on kylmä. Kauhulla olen odottanut, että millon itsellä alkaa tuo pahoinvointi, mutta ei vielä ainakaan Niin ja pissattaa, hiukan rauhottunut mutta kun hätä tulee niin se tulee. Ja aamulla ei saa nukuttua myöhään, kun on pakko päästä vessaan. Mutta nämä kaikki kärsin hyvin mielelläni

Nyt vaan pitäis olla kärsivällinen ja odottaa ekaa ultraa. Niin mieli tekis mennä siihen varhaisultraan. Haluaisin niin tietää, että ollaanko siellä elossa ja onko siellä yksi vai kaksi vauvaa. (toivottavasti ei ainakaan kolme)

 

Jos sallitte niin liityn remmiin.
Kolmen positiivisen testin jälkeen alkaa jo uskomaan et eiköhän tässä pieniin päin olla
Varsinaisesti ei yritystä ollut enemmänki tjottailua semmonen reilu kolme kuukautta.
Nomut nyt onki tosi kyseessä niin kysyisinki tosta varhaisultrasta et kannataako se ja millonka on sit kunnallisella eka ultra? En oo vielä soittanut neuvolaan, kun sulattelen vielä itse tietoa, mutta heti torstaina ajattelin soittaa. En ole vielä kertonut kun miehelleni ja yhdelle kaverilleni ja kovasti kyllä tekisi mieli kertoa perheelle, mut haluisi nähdä et siel oikeesti jotain tapahtuu ennenku kertoo. Mulla on nyt menkoista lasketun ajan mukaan edennyt raskaus 4 vko ja 4 päivää ni merkataanko se sitten rv 4+4 vai mitenkä?

 

Jos sallitte niin liityn remmiin.
Kolmen positiivisen testin jälkeen alkaa jo uskomaan et eiköhän tässä pieniin päin olla
Varsinaisesti ei yritystä ollut enemmänki tjottailua semmonen reilu kolme kuukautta.
Nomut nyt onki tosi kyseessä niin kysyisinki tosta varhaisultrasta et kannataako se ja millonka on sit kunnallisella eka ultra? En oo vielä soittanut neuvolaan, kun sulattelen vielä itse tietoa, mutta heti torstaina ajattelin soittaa. En ole vielä kertonut kun miehelleni ja yhdelle kaverilleni ja kovasti kyllä tekisi mieli kertoa perheelle, mut haluisi nähdä et siel oikeesti jotain tapahtuu ennenku kertoo. Mulla on nyt menkoista lasketun ajan mukaan edennyt raskaus 4 vko ja 4 päivää ni merkataanko se sitten rv 4+4 vai mitenkä?

Onnittelut Helinälle ja muillekin odottajille! Tein vain yhden testin sen jälkeen, kun kuukautiset jäivät pois ja olivat myöhässä 2-3 päivää. Testiin tuli kaksi kirkkaanpunaista viivaa, joten tulos ei ollut mitenkään epäselvä. Pahoinvointi alkoi jo ennen testin tekoa. En ole kertonut asiasta kenellekään vielä, mutta mieheni toki tietää. Odotan sen 12 viikkoa ja kerron sitten. En ole käynyt neuvolassakaan. Tuosta merkkaamistavasta, niin muistaakseni se merkitään juuri noin kuin olet luvut laittanut.

 

Lisää syyskuun odottajia mahtuu kyllä mukaan; Tervetuloa Helinä!! Ja hyvää loppiaista kaikille!

Orvokki - todellakin tätä raskautta ei millään meinaa uskoa todeksi... mulla on välillä todella vahva tunne, että kaikki on hyvin, meille on tarkoitettu syysvauva. Mutta hetken päästä olo on hyvin epävarma ettei kaikki olekaan niin kuin pitäisi vaan se on tuulimuna tai keskenmeno tuloo varmasti...

Pitäisi tietysti olla selailematta netin ihmeellistä maailmaa, kun vuorotellen vauva-foorumeita selatessa tuloo esille ettei normaali raskaudessa välttämättä ole mitään ihmeempiä oireita ja heti perään toinen kertoo, että oireettomuus on juurikin tyypillistä tuulimuna-raskaudelle... voih... ehkä se olotila juuri noiden tarinoiden jälkeen vaihteleekin laidasta toiseen.

Mulla ei siis ole ollut tähän asti kauhiasti mitään oireita... nännit on kyllä tosi arat, lämpö on vähän koholla, palelua, pääkipua, väsymystä, rääkyä pärähytän jokaisessa pienessäkin tunteellisessa kohdassa (kuten Meidän isä on parempi kuin teidän isä-ohjelman voittajaperheen voitosta...hmm.. ja alavatta juilii välillä oikealta puolelta välillä vasemmalta. Ruoka maittaa tosi hyvin kuten tavallisestikin, vessassa ramppaa lähes normaali tahdilla...

sitä toivoo ajan menevän nyt hurjaa kyytiä, jotta tietäis enemmän.. huomenna kyllä menen verikokeisiin ja perjantaina 2.ultraan... jotenkin sellainen pessimistinen olo ettei siellä kuitenkaan näy sykettä ja taas pitää odotella viikko seuraavaan ultraan.

ARG! Epätietoisen odottavan aika on toooodellla pitttkä. *Sida*

 

Moi kaikki syysmasut! Kovasti näyttäis että varotoimista huolimatta täällä ois pikkukakkonen tulossa. Testit on vielä näyttäny mitä sattuu, mutta ootellaan, eiköhän ne viivat kohta vahvistu kun oireet kovenee koko ajan. Mies on ihan järkyttyny eikä usko koko asiaa, ohittaa vaan kaikki vihjailut sanomalla "ei meille toista tuu". Onneks kerkiää tottua ajatukseen vielä (eikä tässä tiiä itekään kuinka käy....).

Tosiaan siis oon 30v ja esikoinen 10,5kk eli aika kiva pieni ikäero ois tiedossa. Oireissa löytyy, rinnat pistelee, alamahassa nipistelee ja paha olo ja huimaa. Ja sama mullakin et kaikki vähänkin tunteelliset jutut itkettää. Vollotin ihan täysillä sunnuntai-hesarin kasteilmotuksille. Jännää vaan hurjasti kun mulla oli ilmeisesti valemenkat, toivottavasti ei merkkaa mitään! Lauantaina siis loppui ja tiistaina tein 2 testiä (en malttanu oottaa toisen tekoa....) ja kyllähän niihin viivantapaset tuli. Ootan sinnikkäästi perjantaihin et varmasti kerkiää hormonit nousta ja sit teen vasta uusia. Oireet kovenee koko ajan. Pahoinvointi alkoi aika hurjana viime viikolla, en tajunnu et voisin olla raskaana kun samana päivänä alkoi vuotamaan. Aamulla huimas ihan kauheesti ja ylös kun nousin sai juosta oksentamaan. Iltapäivällä kävin lääkärissä pelosta kankeena et mikä mua vaivaa ja kehotti tekemään raskaustestin jos huimaus jatkuu. Kaikille tässä selitän sinnikkäästä mahataudista... Ne menkat oli tosi niukat, yhtenä päivänä tuli punasta ja muuten ruskeeta ja kesti 3 päivää, eikä mitään kipuja. Nyt jo paha olo pysyy aisoissa kun saa syötyä. Esikoisesta mulla alkoi pahoinvointi vasta 5+viikolla ja kesti 10+viikkoon pahana ja sen jälkeen jonnekin puoleen väliin oli syöminen hankalaa.

Pitäkää peukkuja et perjantaina on kunnon viivat näkyvissä! La menis 9.9. tuntumaan (itelläkin syyskuussa synttärit )

 

Abbie79 Pidän sulle peukkuja et viivat tummus ja kaikki hyvin.

Vielä en saanut tänään aikaiseksi soitettua neuvolaan kun en töissä saanut rauhaa, mut huomenna ennen töihin menoa . Itellä ei juurikaan oireita ole vähä välillä mahaa juilii ja ennen testiä oli ihan semmonen olo et menkat alkaa, mut ei tullut mitään. Hajut alkaa kyl terästyä ja rauta maistuu suussa jos kertyy kauheesti sylkeä. Kuvotusta on hetkittäin ihan aavistuksen verra. Ainii ja jano ja vessahätä on useammin. Päivän kun oli menkat myöhässä tein ekan testin, jonka mielsin negaks vaikka siinä jotain aavistuksen näkyki kirkkaassa valossa, mut aattelin et on viivanpaikka. Sit maanantaina tuli jo ihan selkee plussa mut piti sit varmentaa viel clearbluen digitaalisella ( joka on muute hyvä kapine) ja viel samana iltana toisella testillä ja kaikki oli plussia
Vaikka pelkäänki keskenmenoa ja muita kauheksia ni alkaa jo riemu ja innostus nostaa päätään pikkuhiljaa, joten eiköhän sille antaudu jos jotain kauheeta sattuu ni se sattuu sitä ei voi muuttaa
Mut kaikille muillekkin hyvää alkuraskautta
PS: Kävin muute tänään ostamassa apteekista raskausvitamiineja ni mies pyöritteli silmiään et nyt se hössötys alkaa ku oon tähän asti pitäny ihteni hyvin kurissa

 

Moi, olen uusi täällä. Kaksi viivaa ilmestyi tänään apteeekin raskaustestiin. Viikkoja 4+1. Heti tärppäs Kolmas lapsi syntyy siis syyskuussa. Neuvolaan en vielä soittele, vasta parin viikon kuluttua, ei ole sinne vielä niin kiire. Vielä ei mitään raskausoireita. Aika helpolla pääsin aiemmissa kahdessa raskaudessa ekan kolmanneksen ajan. Lievä etominen oli silloin muutamia viikkoja ja jääkaapin avaus teki vaikeaa aamuisin. Muistaakseni söin mandariineja aika paljon silloin. Siitä on kuitenkin jo lähes viisi vuotta aikaa, ettei muistakaan enää juuri raskaudesta mitään. Innolla odotan, että viikkoja kasaantuu lisää ja saa tuntea kuinka vointi muuttuu

 

Heippa kaikille "vanhoille" ja uusille!!!

Jaahas, ja nyt on sitten rinnat kipeet Ja maha edelleen turvonnu potkupallo.
Olo muuten loistava, vähän väsynyt, mutta mut tunnetaan muutenkin aika unikekona!

Tunteet kyllä menee laidasta laitaan...ja tulee mietittyä kaikkea.
Mites te joilla on jo ennestää yksi tai useampi lapsi, onko teille tullu tunnetta, että miten jaksatte? Mitä muut lapsi/lapset ajattelee? Saako kaikki varmasti huomioo jne?
Koska mä ajattelen nyt tosi paljon miten esikoinen suhtautuu, täyttää huhtikuussa 5v ja ollut koko tämän ajan meidän ja isovanhempien silmäterä ja keskipiste, mites nyt sitten, kun vauva tulee.
Esikoinen (siis tyttö) tykkää kauheesti vauvoista ja hoivais niitä, mutta entäs sitten, kun se vauva onkin 24/7 täällä?
Kuullostaa varmaan tyhmältä nää mun ajatukset...
Kysyin äidiltänikin, että miten hän on jaksanut (meitä sisaruksia 4) ja miten se rakkaus on riittänyt meille kaikille, mutta se kuulemma tulee luonnostaan...

 

Jenni mun kohalla on eka lapsi etten osaa asettautua ajatuksiisi, mutta siskontyttöni ovat juuri tuon 5 vuoden ikäerolla ja tämä vanhempi oli nuoremman syntymään asti oikestaan suvun ainoa vauva, jota paapottiin, mutta yllättävän hyvin se on kuitenkin sulattanut pikkusiskon. Kylhä se alkuun oli mustis ja haki huomiota, mut ainakin tässä tapauksessa sisarrakkaus oli suurempi kuin sisarkateus. Kylhän ne nahistelee ja tappelee, mutta ovat hyvin hellyyttäviäkin.
Mulla oireet lisäilee pikkuhiljaa viimepäivinä on ollu kova jano ja pissahätä ehkä päällimäisinä. Hormooniherkyyttä ei ole vielä esiintynyt eikä juurikaan tissikipuja.
Soitin tänään neuvolaan ja sain ajan 29.1 siel ei viel kuulemma ultrailla eikä kuunnella, joten tekiski mieli mennä varhaisultraan yksityiselle. Onkohan se mitenkä kannattavaa ja kallista? Nyt ois rv5 tasan

 

Siirrynpä taka-alalle. Ei ne viivat vahvistunu, haamuja vaan ja digitaalinen testi sanoi tylysti "ei raskaana". Oireet on edelleen kovat mutta näin tällä kertaa. Tiiä sitten oisko kohdun ulkopuolinen sitten kyseessä, pitänee odottaa pari viikkoa jatkuuko oireet ja jos niin ultraan.

Onnea teille kaikille odotukseen, ihania aikoja elätte!