SYYSKUUN TULOKKAAT 2010***Tammikuussa

Vaahteranlehti :hug: :hug: :hug: pahoittelut :'(

Uudet tervetuloa :flower:

jäykkäkouristusrokote kyselin myös sen ottamista, mutta raskaana ollessa sitä ei suositella kuin pakon edessä sanoi terkka neuvolassa edellisessä raskaudessa. Ja en muuten ole sitä saanut otettua vieläkään... ja taas siirtyy myöhemmälle sitten.

makeutusaineet olen jättänyt kaikki pois.. ja E621 natriumglutamaatin poistanut kokonaan kaapista!

parisuhteesta oli juttua, tai siitä onko muuttunut lapsen tulon myötä. Meillä ehkä jonkin verran kyllä... varsinkin tuo seksin harrastus on jäänyt suhteellisen minimiin. Ennen mies olis halunnut vaikka joka päivä, mutta nykään ollaan niin väsyneitä että nukutaan mieluummin. Samoin minäkään en tunne oloani ehkä kovin seksikkääksi kun kiloja pikkasen esikoisesta jäi ja alapääkin on muuttunut erilaiseksi synnytyksen jälkeen.
Läheisyyttä meillä kuitenkin on ja juurikin iltaisin katselemme yhdessä vaikka TV:tä kun esikko on yöunilla, tai käymme saunassa ym. Meillä parisuhdekriisi oli 7.n vuoden tienoilla, halusimme eri asioita, mutta lopuksi yhdessä päätimme kuitenkin perheen perustamisesta :)

ultra on mulla vasta 23.2. aika pitkä aika. Vähänkö jollain oli luksusta kun on neuvolassa ultra ja joka kerta ultrataan!! Täällä vaan ne 2 ultraa siis. Veriseulaan meinasin mennä joka tapauksessa. Viimeksi meinasin vaan sinne pyörtyä.. neulakammo!!

huippaa päästä täälläkin. Aivan tosi paljon. Johtuu myös alhaisesta verenpaineesta.

Jotain muutakin piti kommentoida, mutta ei muista...

Hyviä vointeja kaikille!! :wave:

Meripihka ja pikkuinen 7+0 :heart: poks!!!
 
Sokerirasituksesta jouduin molemmista sokerirasitukseen, ja toisesta päivän seurantaan sairaalaan, mutta ei kuitenkaan todettu raskausdiabetestä vaikka arvot oli koholla... Mutta oon melko varma että tästäkin sokerirasitukseen joudun

Huimauksesta Mulla oli huomausta ennen ku tein testin, enää ei oo niin pahasti ollu

Aika moni menossa varhaisultraan.. tekis itelläki mieli :ashamed: mutta en taia raskia.. enkä neuvolaankaan ihan vielä viitti soittaa... kattoo sit parin viikon päästä..

Tossa aamulla taisin laittaa et núkuin hyvin yöllä.. mut oli jo 10.30 ihan poikki :D
 
Huomenia. Täällä on taas kukuttu ylhäällä jo monta tuntia kun uni loppui taas kesken..
Joka aamu tuntuu olevan maha niin kovalla, että kipeetä tekee eikä pysty nukkuun ennenkuin tavaraa tulee ulos. No, tänään sitten tuli siinä samalla vähän kirkkaanpunasta vuotoakin. Eli onkohan mahdollisesti alkavat peräpukamat ? :S Mikä auttaa helpottamaan oloa? Ruokavalio on hyvin kasvispainotteinen, mutta ilmeisesti parantamisen varaa on.. niin ja mullahan on vielä toi ibs (ärtynyt paksusuoli) vielä lisäriemuna, ei oo helppoo.. ;)
 
vaahteranlehti :hug: Toivotaan että kaikki olisikin hyvin.Outoa etei ultrattu.Inhottavaa jäädä epätietoisuuteen.
Tervetuloa uudet :flower:
Mulla on kans tota huimausta.Just tänään säikähdin ihan kunnolla ku istuin ruokapöydässä syömässä niin ihan yhtäkkiä alko pyörryttään.Haparoin vaan puhelimen käteeni ja ajattelin ensimmäiseksi että soitan miehelleni jos olo ei mee heti ohi.Kädetki tuntu ihan voimattomilta enkä uskaltanu hetkeen liikkua etten tipu penkiltä.Tosi pelottavaa.Inhottaa jos tääki raskaus sellanen ettei uskalla kaupungillekkaan lähtä ilman kaveria.Tai viime raskaudessahan kävin mut oyssiin jouduin tarkistukselle ku pyörryin sinne kaupan lattialle.Tuo vaan säikäytti niin et oon sen jälkeen ollu tosi tarkkana kaupungilla et välillä istun,syön ja juon.Iltasin pahoinvointi alkaa ottaa hermoille.Se on niin kamalaa et hhsluaisin nukkumaan jo seitsemän jälkeen et ei tarvis kärvistellä siinä olossa.Väsynytkin olen taas ollut.Tänään ja eilen en jaksanut edes keittiötä siivota ja miestä odottikin eilen melkoinen sotku.Tänään kuitenkin aijon sen siivota ennenkuin mies tulee mutta nyt päätin mennä köllöttelemään pienimmän kans ja laittaa jonkun lasten elokuvan näkymään.Nukkua en tietenkään voi kun 1v valvoo_Oon kyllä ylpee ku jaksoin kuitenkin tänään istua lastenhuoneen lattialla aika pitkään ja leikkiä lasten kanssa ihan kunnolla.Olikin ihan mukavaa :) Koti on vaan aivan räjähtänyt ja se mua harmittaa :'( Voi kun ois enempi voimia niin tekisin viikonloppusiivouksen niinkuin normaalisti joka pe=imurointi,luutuus,pölyjen pyyhintä ja joka paikan järjestely.Siis lojuvat tavarat ja lelut oikeille paikoilleen.Nyt ei vaan oo pitkään aikaan ollu voimia tehä sitä.No aikansa kutakin.Kuhan tästä piristyn niin sitten koti teho putsaukseen.Niin ja mies kyllä välillä siivoaa mutta mua ärsyttää ku se hutasee joka paikan huonommin.Jos ei mahu makkarin lattioita joka puolelta imuroimaan niin ei nostele tavaroita joka kerta vaan imuroi sieltä sun täältä.Minä taas koluan imurilla joka nurkan,sängynaluset ja sohvat,hyllyt.lamput(pikkupäällä tietenki) ym Nyt lepäämään kun nukahtaa pian tähän penkille
Rakastava äiti ja Aarre 8+3
 
mulla kans uni loppuu yöllä kesken ja päivällä sit taas väsyttää..illallaki väsyttää ihan hulluna, eilenki menin klo 23 nukkuun ja nukahdin heti, mutta heräsin jo 1.30 ihan pirteenä janoon ja pissahätään..ja sit aamulla oli kello soimassa 10.30 ni heräsin 13.00.. onneks on vapaapäivä ettei oo kiire mihkään..

kohta salille hikoileen, ihanaa =)
 
Sokerirasituksesta: Mä olen kanssa sataprossasenn varma,että joudun siihen tälläkin kertaa! Mulla on painoindeksi noin 27 ja siks jouduin siihen viimekskin. Ja raskausdiabeteshän sieltä sit kohonneen paastoarvon kannalta tuli tuomioks. Mittailin sitten koko loppuraskauden arvoja ja oltiin sillä "dieetillä". Vauvalla ei ollu arvoissa kuitenkaan synnyttyään mitään ongelmia. Tosin suht iso 4005g ja 53 cm.vaikka synty 39+4. Ja nyt mulla itseasiassa oottelee lähete sokerirasitukseen raskauden jälkeenkin, mutta oli jo syksymmällä terkankaa puhetta ,et mikäli sattuis tulemaan uusi raskaus niin yhdistää sitten siihen,että ei tarvi pitää kummempaa kiirettä siihen. Nyt tosiaan takaraivolla kokoajan tieto siitä,ettei sais herkutella, mut sit kun oon tämmönen herkkusuu niin huomaa kyllä sortuvansa. Vaikka mitä sitä ei lapsen takia tekis, mut....
Nythän ne varmaan sitten hyökkää erityisesti mun kimppuun ton sokeriasian kanssa jo heti alkuraskaudessa...
Huoh, tulipas tunteella tekstiä mokomastakin rasituksesta:D
Mulla tänään ja eilen vihlonu kummasti kohdun paikkeilta.. oisko sittenkin sit niitä kasvukipuja. Vaikka erilaisina oon ne ennen tuntenu. noh, aika sen näyttää sitten ....

primrose 8+1
 
Vaahteranlehti, ikävää :'( Olen pahoillani!

Lynien, cinnamo, epeti ja muut, jotka vastasivat parisuhdegalluppiin, kiitos vastauksistanne! Meillä on tosi avoin suhde ja asioista puhutaan ja mahdollisia ongelmia mietitään kans etukäteen. En jotenkin voi kuvitella, että lapsi huonontaisi suhdettamme hirveästi, vaikka aikaa ei ehkä silloin niin paljon kahdenkesken jääkään. Kerron sitten parin vuoden päästä miten on menny! :LOL: Ja tuosta talonrakennuksesta sen verran, että ollaan vuosia sitten jo keskusteltu, että siihen ei lähdetä missään tapauksessa, kuin korkeintaan sinä päivänä, kun talo on varaa rakennuttaa ilman omaa työtä. Ymmärrän että se on hienoa teille joillekin sitten asua omarakentamassa talossa, mutta itse emme hommaan lähtisi kun ollaan kuultu niin paljon siitä miten moni suhde on kärsinyt projektin alla.


Lätäkkö, mitä sä opiskelet? Itse opiskelen kuvataidetta, aina ollut unelma-alani ja olen koko elämäni tehnyt kädentöitä, piirtänyt ja maalannut yms. Tosta kertomisesta... mulla vähän eri asia, kun ollaan aviossa oltu jo jonkin aikaa, vai ootteko tekin? Pikemminkin porukka varmaan on pikkuhiljaa alkanut aavistella lapsettomuutta. Ja meidän taloudesta vastaa monsieur, eli tulevan taiteilijan palkkapussin varaan ei mitään tarvitse laskea ja se on loistavaa se! Lapsi tulee muutenkin jarruttamaan uraani, varsinkin kun haluaisin vähintään toisenkin lapsen, mutta se kun ei haittaa YHTÄÄN! :heart: :heart: :heart:

Lara, teilläpäs on tosiaan aikamoinen koetinkivi edessä. Elämä intissä on niin kuivaa, että kyllä se rakkaan kanssa oleminen tuntuu sen perään auvoisalle ja tuskin arki liian kovaa iskee päälle, kun saa välillä tehdä omiakin juttuja :) Onnea teidän tulevaisuudelle!

Aplo täällä on tämä kokoaikaisdiabetikko. Jos jollekin tulee kysymyksiä diaan liittyen, voin vastailla. Toivon ettei mun vauvasta tuu hirveen iso... mittailen useesti päivässä, mut sillehän ei voi mitään, että välillä on liian ylhäset arvot ja sit heti korjaamaan. Kokemusta diasta jo 17vuoden ajan, joten kyllä tässä alkaa vähitellen olla kaikkitietävä...

Pahoittelen et kirjoitin taas näin paljon! Pitäkää masut korkeella! Estelle rv6+6
 
Alkuperäinen kirjoittaja lätäkkö:
Ja sama sen sydämen kanssa (kellä se oli?).. Ulkona ku kävelee varsinkin ni saattaa tuntuu yhtäkkiä et en ihan kunnolla saa happea.. ja sydän saattaa yhtäkkiä läpättää sillein jänskästi :) No kait nää on näit raskausjuttuja.
Minä kerroin noista läpätyksistä :wave: :LOL:

On tää kyllä niin outoa... Välillä musta tuntuu, että olen raskaana, ja jopa kaksoset tulossa, just siks ku on pumppu niin tiukilla jo näin alkuvaiheessa. Ja heti kohta en voi uskoa, että mun kohdussa ois elämään ensinkään, pelkkä tuulimuna vain... Erehdyin tänään lukemaan viestiketjuja noista tuulimunaraskauksista :ashamed: Ei siitä kyllä mitään kostunu. Osa oli aavistanut ne ennalta, ja osa ei. Jos olivat aavistaneet, niin joillakin se johtui oireettomuudesta, ja toisilla taas siitä, että niitä oireita oli. Sen ainoan asian niistä pysty päätellä, että vain ultrassa sen loppuviimein pystyy selvittää, onko kaikki niinku pitääkin.

Joku kyseli joskus, rasvoittuuko hiukset. No KYLLÄ rasvoittuu :/ Jos haluais nättinä pysyä, niin joka päivä pitäis pestä hiukset. Yritän olla sortumatta siihen, ettei sitten joudu siihen kierteeseen, että rasvoittuu aina vain nopeammin ja nopeammin... Ja niinku olen aikaisemmin kertonut, olen atoopikko, eikä mun iho todellakaan tykkää päivittäisestä suihkusta.

Tuli nyt mieleen, että tässä joku päivä sitten puhuttiin myös lantiosäryistä. Hoksasin, että mullahan oli niitä, aika voimakkaitakin, noin viikkoa ennen ku tein plussan (tai siis ne alkoi ehkä paria viikkoa ennen ja loppui muutamaa päivää ennen). Sen jälkeen ei ole ollut, mut ehkä nekin sit oli raskausoireita.

Voi apua, mitäköhän sitä keksii viikonloppuna tekemistä itelleen, että pysyis poissa täältä foorumilta? Tai siis ettei kävis täällä noin 10 kertaa päivässä :LOL: Tänään pelattiin avokin kanssa lautapeliä, mut se ei loppujen lopuksi ollut hyvä idea. Aloin kiukuttelemaan ku pikkulapsi, ku meni huonosti :ashamed: Ja vaikka tiesin, että olin ihan typerä, niin kohta taas huomaamattani sorruinki jo siihen käytökseen. Onneksi mies piti mua lähinnä huvittavana, vaikka tiedänkin, että välillä mulla meinas kyllä tosiaan mennä yli se kiukuttelu. No, jospa mulla ensimmäistä kertaa ne kuuluisat raskaushormonit vaikutti... Muuten en ole kyllä huomannut mitään erikoista mielialoissani.

Voih, anteeksi taas tämä kauhean pitkä sepustus... :ashamed: Onneksi kohta saa taas seurata taitoluistelun EM kisoja, niin saa vähän ajatuksia irti kaikista vauva-asioista.
 
Alkuperäinen kirjoittaja raitahippo:
Oi ootteko käyneet katsomassa tuon yhden ketjun raskausmasukuvia? Olikohan ne nyt alusta vkoon 20 asti.. Voi että miten ihania :heart:
Niin on tosi kivoja. Kävin kauhistelemassa omia masukuvia, että on kyllä ollut valtava jo noin pienillä viikoilla edellisellä kerralla. :D
 
Iltoja! :wave:

:hug: Kaikille huonoja uutisia saaneille.

Sokerirasituksesta Täällä kanssa yksi joka taasen sinne joutuu. Oon ollu kahdessa viimeisimmässä raskaudessa ja jos nyt sinne saakka päästään niin taas olisi edessä. BMI:n takia itse sinne joudun, koskaan ei oo ollu noissa arvoissa mitään häikkää.

Parisuhteesta No meillä ei kai tätä enää mikään voi horjuttaa, ollaan jo aika paljon nähty ja koettu yhdessä. 12 vuotta ollaan yhdessä oltu josta ensi kesänä 9 naimisissa. Oikeestaan kaikki muu onkin koettu paitsi tuo talonrakentaminen, haaveissa sekin olisi. Varsinkin nyt kun tuntuu että tila tämän uuden tulokkaan myötä loppuu kesken...

Tekeekös täällä kukaan muu vuorotyötä? Miten ootte jaksaneet töissä? Mie teen siis iltaa 17-01 ja yötä 00-06. Kolmisen vuoroa viikossa noita on ja voi sanoa että kyllä väsyttää ja paljon. Noista yövuoroista toipumiseenkin menee aina se pari päivää. Ootteko ajatelleet missä vaiheessa jättää pois noita öitä?

(.) Oireettomana edelleen mennään. Tää on tosi inhottavaa, päivittäin käyn lukemassa kaikki mahdolliset jutut keskenmenoista jne. mutta eipä noista hullua hurskaammaksi tule. Pitää yrittää vaan keksiä jotain muuta ajateltavaa.

AngelEyes ja vaava 5+4

 
Alkuperäinen kirjoittaja raitahippo:
Voi kaunis masu sulla Angel Eyes :heart: Tuntuuko tämä raskaus susta samanlaiselta kuin edellinen? Musta tuntuu, että mulle paukahtaa iso vatsa jo alkuvaiheessa. Oon jotenkin tällanen palleron mallinen muutenkin :)
Kiitos. :)

Vatsan suhteen oon melko varma että on iso jo pienillä viikoilla. :D Edellisestä kerrasta oon 10 kiloa kevyempi, että en sit tiiä miten se vaikuttaa tuohon mahaan, mutta oon kanssa sen muotonen että tuo vatsa pullahtaa nopsaan ja on iso.
Panikointi on ainakin samanlaista kun aikasemminkin, vähemmän on oireita miusta nyt kun viimeeksi. Sillon oli tuota pahoinvointia, siksi epäilenkin että saataa olla poika tulossa nytten. :D
 
Kiva tietää, että täällä on paljon muitakin, jotka sokerirasitukseen joutuu. Itsellä tosiaan viime raskaudessa BMI oli ihan siinä 25-26 välillä, jonka vuoksi sinne jouduin. Sukurasitustakin kyllä jonkin verran oli. Nyt olen saanut laihdutettua jonkin verran, joten BMI on normaalipainon puolella mutta siitä huolimatta sinne joudun. No, katsoo sitten. Siihen on vielä aika paljon aikaa, jos sinne saakka pääsee.

Useamman lapsen tehneet: missä vaiheessa tokassa tai kolmannessa raskaudessa vatsa alkanut näkyä? Näkyikö aiemmin kuin ekasta? Itseäni kiinnostaa, kun mulla vatsa ekasta kasvoi jo aikasta nopeesti, että kuinkakohan nopsaa nyt näkyy.

Ois kova nälkä mut ei tee mieli syödä mitään. Typerää!

Aplo ja pikkuinen 5+2
 
Aplo: niinhän ne sanovat, että toisesta raskaudesta eteenpäin vatsa pullistuu huomattavasti nopeammin. Itse en voi kovinkaan vertailla, sillä neljässä raskaudessa olin niin lihava (ja lihoavainen), ettei sitä varsinaista raskausvatsaa erottanutläkistä. 5.raskaus pysyi aikalailla piilossa puoliväliin saakka -minulla kasvavat lapset tuolla syvällä uumenissani, kovin isoa palloa ei tule ollenkaan, vaikka vitonenkin oli syntyessään 4440g.
 
Sokerirasituksesta edellisestä raskaudesta en rasituksessa ollut, kun olin normaali painoinen. Raskauskiloja jäi muutama ja nyt syksyn aikana niitä on tullut reilusti lisää, joten eiköhän ne sokerirasitukseen passita :/
Meillä on rakennusprojekti kesken ja omalla työllä tehdään. Tai työnjako on selvä, että mies on raksalla ja minä hoidan kotia. Toki tämä rakennusaika on välillä raskasta, mutta molemmat tiedetään että yhteisen hyvän tämä tehdään ja että on vain tilapäistä. Talopaketti tuli elokuun alussa ja vain kerran ollaan onnistuttu saamaa riita aikaiseksi. Kumpikaan ei viitsi riidellä, kun on niin vähän yhteistä aikaa. Vihdoin ollaan sisustuspuuhissa ja kevään aikana päästään muuttamaan. Välillä mietin miten sitä sitten osaa olla koko perheen kanssa, tuleekohan sitten joku kriisi. Yksi tuttava pariskunta rakentaa samanaikaisesti ja vaikka heillä on palkattu kirvesmies, niin silti suhde tuntuu olevan koetuksella. Mä en taas oikein kykene ymmärtämään mikä siinä rakentamisessa suhdetta niin rasittaa? Yhteinen päätös rakentaa, yhteinen päämäärä, selvä työnjako jne...

Unettomuudesta kärsitään jälleen täälläkin. Kärsin siitä jo ennen plussausta ja siitä arvelinkin, että plussa vihdoin on saattanut tulla. Vessassa saa käydä kerra yössä ja osa yöstä menee valvoessa. Nyt, kun esikoinen on alkanut nukkumaan yönsä heräämättä niin heräilen ja valvon sitten muuten vain.

Lauren 8+3 (piti laskurilla tarkistaa viikot ja HUI! viikkoja jo huimat 8)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Aplo:
Ois kova nälkä mut ei tee mieli syödä mitään. Typerää!
Ihan sama juttu täällä.... :( Maha kurisee, mut ajatuskin jo tökkää. Tein mielessäni virtuaalikauppakierroksen, mut ei löytynyt mitään mikä ei etois välittömästi. Ainoo mikä menee on kylmä vesi. Ja nallekarkit.
 
Sama täällä, välillä on ihan hirvee nälkä mut ei tee mieli syödä mitään. Ei sillä, että mikään etois tai oksettais mut jotenki ei vaan saa kiinni mistään mitä vois syödä. Eilen tein kans virtuaalikauppakierroksen, ja tunnin pohdinnan jälkeen päädyin pinaattilättyihin ja päärynään. Välillä taas tuntuu, että joku ruoka maistuu suussa heti kun sitä vaan ajattelee ja sit onki pakko saada ko. ruokaa..
 
Nyt en ehdi lukea, tulin vaan kysymään:

Onko kellään ollu ihan hirveitä kipuja/ kramppeja??

Eilen touhuiltiin miehen kanssa ja sitten kun hän tuli sisään, niin alko aivan järkyttävä kipu ja vihlonta! Tuntu kun joku ois polttanu jollain hapolla mun sisuskaluja!!

Se oli ihan hirveetä, kesti yli puol tuntiakin.. :| Olin varma, että sinne meni se raskaus, mutta ei vuotoa ja meni ohi itestään! (otin panadol 1mg...) Masu on vielä näin aamullakin arka, kun muistaa eilisen, mutta voin jo hyvin...

Mistä tämmönen voi sitten johtua??
Mies arveli, että kahden viikon "satsi" aiheutti kramppaamista kohdussa, pistää niinkun vastaan?
Se oli hirvein ilta ikinä. :$
 
Lara, kohdunsuun pitäisi olla alkuraskaudessa tiukasti kiinni, eli lasti ei mene kohtuu saakka. En tiedä mistä tollanen johtuu, mulla oli samanlainen kerran tyttöä odottaessa kun koitettiin savustaa sitä ulos, mutta se oli siis jo rv38+. Olisko limakalvot vaan niin herkät että kirvelee sen vuoksi?
 
Hei kaikille! Nyt on hyvä olo(tällä hetkellä) ja kyllä nautin kun ei tiiä mikä hetki taas huononee.Eilinen ilta meni vähän paremmin kuin toissailta vaik söin eilen iltapalaksi pitsaa ja limukkaa!! Epäterveellinen ruoka siis auttoi :D No se ei paljon helpota kun mulla tekee mieli vaan kaikkee terveellistä.Minä oon käyny kattoon noita masukuvia ja on ne niin ihania :) Eka toivoin et kasvaspa masu nopeesti,mut nyt ku se on ollut turvoksissa niin en enään toivokkaan.On niin ahistava olo ku tunte oikeen sen turvotuksen.Mulla maha kasvo äly hitaasti kahelta ekalta(tyttöjä) ja aika loppuvaiheessaki näky vasta pieni kumpu.Pojasta taas alko turpooman jo ihan alussa niinku nytkin ja rv10 puolituttu onnitteli kaupungilla kun huomas mun pallosta et vauva tulossa :eek: Esikoisesta varsinkin äitiysvaatteet tuli käyttöön vasta loppuvaiheessa,kun taas nyt uudet äippähousut oottaa kaapissa käyttöä.Pian niille varmaan jo käyttöä onkin.Vanhat äippävaatteeni näyttää nyt rumille.Ainoastaan yksi neuletakki on aivan ihana ja yksi hame on selainen jota just ja just vois pitää.Nuo hameet vaan jotenki inhottavasti sai mut näyttämään leveämmältä mitä oon niin siks en oikeen niistä tykkää.Oon aina tykänny pitää ihonmyötäsiä vaatteita ja myös raskaana haluan näyttää ihanat muotoni=maha :heart: RUUASTA: mullakaan ei haluta oikein mitään.Hedelmät menee ja ruis leipäkin välillä mut moni ruoka ällöttää.Yks päivä tehtiin tomaattikeittoa ja söin sitä hyvällä ruokahalulla 2täyttä lautasellista.Se oli mukavan kevyttä syötävää,mut vähän tulista.Ajatelkaa ensi viikolla mulla tulee rv9 täyteen kyllä tässä taidetaan mennä jo aika turvallisilla viikoilla :D Ainut mikä mua enään pelottaa on se että jos vauva ois kuollu kohtuun niinku liian monelle on käynyt :'( Mutta parasta toivon.Muuta ei tässä nyt oikein voi tehä.
Rakkaudesta äiti ja Aarre 8+4
 
Sokerirasituksesta, uudet suositukset sanoo, että kaikkien yli 25-vuotiaiden tulisi siihen raskausaikana mennä, huolimatta siitä, mikä on BMI. Itse olin ensimmäisessä raskaudessa kahteen otteeseen, ensin rv12-16 ja toisen kerran sitten rv24-26. Tämä siksi, että mulla on todettu tuo pco, joka liittyy omalta osaltaan myös diabetekseen. Molemmissa oli arvot kuitenkin kohdillaan. Ikävä moinen oli kyllä alkuraskaudessa suorittaa, ajattelin, että pyörryn sinne terkkarin odotustilaan... :$

Masuista, mulla ensimmäinen raskaus siis kaksosraskaus ja masu sen mukainen. Kiva nähdä nyt, millainen masu tulee ja kuinka aikaisin. Pakko myöntää, ettei kaksosmassu edes palautunut kunnolla ja tollanen etureppu on jäänyt olemaan.

Täällä sama juttu ton syömisen kanssa. :wave: Kauheesti tekis jotain mieli, mutta mikään ei kiinnosta. Seison minuuttitolkulla jääkaapin oven välissä tutkailemassa sisältöä, mutta mikään ei innosta... Salaatti on ollut aika pop, se ei aiheuta ainakaan sitä kammottavaa närästys- ja yökötysrefleksiä, mitä esim. moni lämmin ruoka. Valkosipuli, jota rakastan yli kaiken, on nyt mennyt pannaan. Siitä tulee ihan kaamea närästys. :x
 
Pahoittelut huonoja uutisia saaneille heti alkuun, se on niin epäreilua.

Mulla on kans sama ongelma usein, et kauhee nälkä mut mikään ruoka ei innosta. Mulla ei siis oo mitään pahoinvointia eikä ällötyksiä, mut silti välil ei tee mieli mitään, ja olisin vaan mieluummin syömättä. Outoa.

Myös tota unettomuutta on mulla. Joka yö herään pariks tunniks. Kellonaika riippuu vähän siitä et mihin aikaan oon menny nukkumaan.

Onko kukaan huomannu et rinnat olis kasvanu? Mulla on mun mielestä, tosin ihan hiukan vaan, mutta kumminkin. On ne sen verran välillä sattuneetkin et ei ihme jos ovat kasvaneet.

Taidanpa lähteä tästä siivoomaan ku oon saanu koiran jaloista "mummolaan" yökylään. Hyvää viikonlopun jatkoa =) Enää muutama päivä ultraan!!!

Hupu07 & pieni 5+6
 
cinnamo kirjoitteli tuolla aiemmin, että mitäköhän ihmiset kommentoi neljännestä lapsesta jne...
Meillä vähän sama tilanne. Odotamme siis viidettä. Nuorimmainen on jo pian 7- vuotias, joten kaikki ovat tietysti olleet jo siinä uskossa, ettei meille enää...jopa itsekkin olimme ajatelleet näin...siihen asti kunnes mieli muuttui.
Joillekin läheisille ystävillemme olemme kertoneet jo silloin kun aloimme pohtimaan raskautta ja toisille tuntuu, ettei tiedä mitenpäin kertoisin...sukulaisille on vielä, äitiäni lukuunotamatta, kertomatta. Onko tuttua?
Uutisen vastaanottokin on ollut vaihtelevaa. Toiset ovat vilpittömästi iloisia ja toiset sanovat pakolliset onnittelut. Mitään tyhmää en vielä ole kuullut, mutta aiemmin mm. neljättä odottaessa kommentteja tuuli juuri ehkäisyn olemassaolon tietämättömyydestä ja maailman kansoittamisesta. Ne olivat tosi loukkaavia, vaikka yritti olla välittämättä :'(
Asiasta toiseen...varasin ajan varhaisultraan Helsingissä. Omavastuuksi jää 84?.
 

Yhteistyössä