Kristelle mun kohdalla heräs epäilys vauvan perätilasta juuri viime viikolla sydänääniä kuunneltaessa . Aiemmin ovat kuuluneet ihan normaalisti tuolta alamasusta mutta nyt yht'äkkiä siellä oli täysin hiljaista. Kerkesin siinä jo itsekin vähän hätääntymään mutta sitten neuvolatäti löysi äänet
reilusti navan yläpuolelta. Ja kun ei päätäkään kunnolla löytänyt niin äippäpolille marssittivat missä perätila sitten varmistui. Toivotaan kuitenkin, että sulla on raivossa niin pääset alatiesynnytykseen.
En saa mitään aikaiseksi. Katselen vaan kelloa ja ihmettelen miten tämän päivän saa kulumaan. Ja millä ihmeellä ensi yöstä selviää. Nyt pitäis vissiin keretä niitä voimia mutta hitto, on niin levoton ja jännittynyt olo että kierrän kämppää kun kissa kuumaa puuroa :kieh: .
Tunteet on myös ihan käsittämättömän pinnassa. Sain eilen ihan hirveen itkuraivarin miehelle kun hän vähän tiuskas mulle (oikeesti, ei edes mikään iso juttu). Lukittauduin sit veskiin vollottamaan ja jatkoin sitä makkarissakin varmaan tunnin verran. Kunnon teini! Tänään on sitten silmät muurautuneet lähes umpeen
. Täytyy myöntää, että olin vähän kohtuuton mutta ne on nää hormoonit...