Synnytyskivuista: itellä ne ainaki alko supistusten aikaan, siis sitte ku supistukset alkoi olla kovia ja tiheitä ja tietty koko synnytyksen aikana sitä kipua tunsi, ponnistaessa ehkä eniten! Mut ei sitä kipua kannata pelätä, kyllä siitä selviää 
Synnytyskertomuksen toinen osa: Esikon syntymä siis oli helppo eikä mulle jäänyt siitä mitään kammoa. Niinpä en osannut pelätä toistakaan synnytystä, vaikka se tuli olemaan ihan erilainen... rv.37+9 oltiin oltu päivä kummipojan ristiäisissä. Illalla sit ku oltiin nukkumaan alakamassa, huomasin etten ollut tuntenut juurikaa vauvan liikkeitä koko päivänä tai en ainakaa ollut kiinnittänyt niihin huomiota. Join sitten mehua ja käveleskelin, sit menin makuulle kyljelle painellen samalla mahaa. Tästä huolimatta en saanut vauvaan liikettä ja tietysti säikähdin kamalasti ja soitin JKL:n synnytyssairaalaan. Sieltä sit käskettiin tulla käymään..ei muuta ku mies ja poika auton kyytiin ja menoksi. Autossa hetki ennen sairaalaan menoa vauva alkoi onneksi liikkua, mut ku nousin autosta ylös ja lähdin käveleen sairaalaan, housuun lorahti jotain minkä arvelin olevan lapsivettä. Sairaalassa sit otettiin käyrää mikä oli hyvä, ja sit lääkäri katto alakerran: Lapsivettä tosiaan tihkui ja olin jo 3 cm auki, ilman minkäänlaisia kipuja tai supistuksia! Koska oli yö ja lapsivettä tihkui, minut määrättiin sairaalaan yöksi seurantaan ja aamulla aloitettiin antibiootti suoneen. Sanottiin että jos ei ala käynnistyä, niin viimeistään seuraavana päivänä käynnistys. Onneksi illalla alkoi supistella ja soitin miehen paikalle. Yhtäkkiä olin jo tosi kipeä ja 3 naista yritti yhtä aikaa päästä saliin, oli siis kunnon tungos!!! Onneksi minut päästettiin koska edellinenkin synnytys oli nopea ja tuska oli jo kova. Ehdoton epiduraalia, mut kätilö sanoi et laitetaan spinaali ku se auttaa nopeammin. Noh, spinaalista en saanut apua lainkaan ja periaatteessa synnytyin ilman mitään puudutusta eli kivut oli järkyttävät!! :/ Onneksi neiti syntyi nopeasti, mut sen jälkeen vuoto ei meinannu millään helpottaa ja minulle laitettiin tippaan kohtua supistavaa ainetta sekä 2 pussia suolanesteitä. Olin tosi heikossa kunnossa, hyytymiä tuli kohdusta ja puhuttiin jo kaavinnasta..pelotti :/ Onneksi muutaman tunnin päästä vuoto alakoi normalisoitua ja pääsin sängyssä osastolle. Tuosta vuodosta jäi pienoinen kammo (vuodin yhteensä 1200ml!) , mut eipä sitä auta alakaa pelkäämään... toivottavasti seuraava synnytys ois vähän helpompi!
Sori ku tuli pitkä sepostus.. lukekoon ketä kiinnostaa
ps. spinaalista sain vielä postspinaali-päänsäryn, mikä alkoi seuraavana päivänä ja oli ihan järkyttävä!!2 päivää makasin sängyssä tekemättä yhtää mitää kun päähän sattui heti ku nousi istumaan, tuntui että pää räjähtää! Selkäytimeen pistettiin sitten veripaikka ja siitä muutama tunti niin kipu oli poissa!
Synnytyskertomuksen toinen osa: Esikon syntymä siis oli helppo eikä mulle jäänyt siitä mitään kammoa. Niinpä en osannut pelätä toistakaan synnytystä, vaikka se tuli olemaan ihan erilainen... rv.37+9 oltiin oltu päivä kummipojan ristiäisissä. Illalla sit ku oltiin nukkumaan alakamassa, huomasin etten ollut tuntenut juurikaa vauvan liikkeitä koko päivänä tai en ainakaa ollut kiinnittänyt niihin huomiota. Join sitten mehua ja käveleskelin, sit menin makuulle kyljelle painellen samalla mahaa. Tästä huolimatta en saanut vauvaan liikettä ja tietysti säikähdin kamalasti ja soitin JKL:n synnytyssairaalaan. Sieltä sit käskettiin tulla käymään..ei muuta ku mies ja poika auton kyytiin ja menoksi. Autossa hetki ennen sairaalaan menoa vauva alkoi onneksi liikkua, mut ku nousin autosta ylös ja lähdin käveleen sairaalaan, housuun lorahti jotain minkä arvelin olevan lapsivettä. Sairaalassa sit otettiin käyrää mikä oli hyvä, ja sit lääkäri katto alakerran: Lapsivettä tosiaan tihkui ja olin jo 3 cm auki, ilman minkäänlaisia kipuja tai supistuksia!
Koska oli yö ja lapsivettä tihkui, minut määrättiin sairaalaan yöksi seurantaan ja aamulla aloitettiin antibiootti suoneen. Sanottiin että jos ei ala käynnistyä, niin viimeistään seuraavana päivänä käynnistys. Onneksi illalla alkoi supistella ja soitin miehen paikalle. Yhtäkkiä olin jo tosi kipeä ja 3 naista yritti yhtä aikaa päästä saliin, oli siis kunnon tungos!!! Onneksi minut päästettiin koska edellinenkin synnytys oli nopea ja tuska oli jo kova. Ehdoton epiduraalia, mut kätilö sanoi et laitetaan spinaali ku se auttaa nopeammin. Noh, spinaalista en saanut apua lainkaan ja periaatteessa synnytyin ilman mitään puudutusta eli kivut oli järkyttävät!! :/ Onneksi neiti syntyi nopeasti, mut sen jälkeen vuoto ei meinannu millään helpottaa ja minulle laitettiin tippaan kohtua supistavaa ainetta sekä 2 pussia suolanesteitä. Olin tosi heikossa kunnossa, hyytymiä tuli kohdusta ja puhuttiin jo kaavinnasta..pelotti :/ Onneksi muutaman tunnin päästä vuoto alakoi normalisoitua ja pääsin sängyssä osastolle. Tuosta vuodosta jäi pienoinen kammo (vuodin yhteensä 1200ml!) , mut eipä sitä auta alakaa pelkäämään... toivottavasti seuraava synnytys ois vähän helpompi! Sori ku tuli pitkä sepostus.. lukekoon ketä kiinnostaa
ps. spinaalista sain vielä postspinaali-päänsäryn, mikä alkoi seuraavana päivänä ja oli ihan järkyttävä!!2 päivää makasin sängyssä tekemättä yhtää mitää kun päähän sattui heti ku nousi istumaan, tuntui että pää räjähtää! Selkäytimeen pistettiin sitten veripaikka ja siitä muutama tunti niin kipu oli poissa!