Syyskuun Sydänkäpyset *S Y Y S K U U*

38+0 *POKSPOKS*

mikä näitä lääkäreitä nykysin vaivaa, ku eivät halua synnytyksiä käynnistellä, vaikka äidillä olis pää kainalossa?! niin paljon nyt sattunu tähän ketjuun noita "EVVK"-asenteella varustettuja lääkäreitä, et alkaa mennä jo usko koko hommaan :mad:

ISOT TSEMPPAUKSET kaikille tasapuolisesti, onneks tuonne mahaan ei oo viel ykskään jääny! (vaik tällä hetkellä itestäkii tuntuu, et toivoa ei ole...) eli ei siis mitään uutta täälläkään :popcorn:

tiikkonen ja "JD" 38+0 :heart:
 
  • Tykkää
Reactions: Jemmiksi
Jakkaralla ponnistin maailmaan esikoiseni ja koin sen hyväksi asennoksi. Roikuin miehen käsivarsilla samalla. Myöhemmin olen lukenut, että välttämättä ensisynnyttäjälle ei suositella jakkaraa repeämisten vuoksi, mutta mulla tuli vain pieni nirhauma joka korjattiin yhdellä ompeleella, että ainakin mulla se toimi hyvin. Tunnin verran ponnistin ja sit oli poika maailmassa. Nyt toivon lyhyempää ponnistusvaihetta ja luultavimmin jakkaralle uudestaan jos on mahdollisuus.

Supistelee joo, eilen tuli jo "hyvää settiä" neljän minuutin välein nännihieronnan jälkeen parikin tuntia, mutta katosivat sitten yön aikana :/ jospas jatkaisi sitä hierontaa :D :D en edes miehelle kehannut kertoa mitä illan aikana touhusin poikaa nukuttaessa :D :D mutta ainakin supistuksia todella se sai aikaan, lähestulkoon heti alkoivat ja napakoina.

Viikkoja nyt 39+6, eli sais tulla nyt tänään tai huomenna mielellään :) esikoinenkin huutaa masulle että "tule ulos vauva!!" :D kyllä se sitä taitaa odottaa jonkin verran, saa nähdä koska ensimmäisen kerran valmis palauttamaan masuun...
 
  • Tykkää
Reactions: Hipsunen ja Hassel
No täällä jatketaan makaamista ja verenpainelääkitys alotettiin..päivä kerrallaan mennään ja jos paineet laskee, voin päästä viikonloppulomalle huomenna?? mä en kestä tätä helvetin souvaamista!!!
 
Kuinkas nopeasti muuten sen liikkumisen sai aloittaa? Sen musitan ettei suorivatsoja saa tehdä ennenkuin lihakset on palautuneet keskelle, eikä hyppyjä ym lantiopohjaa rasittavaa ensialkuun. Mutta miten tollanen Wiin urheilupelit ja tanssipelit?
 
Onnittelut taas vauvaantuneille! :flower: Se on selvästi syyskuu :)

marjalle kovasti jaksamista. Jo on ihme vehtaamista sairaalassa :kieh: Toivottavasti asiat nyt etenisivät. Johan se nostaa paineita jo tuollainen lääkäreiden käytöskin : /

Raskausarpia ei ole uusia tullut, esikoisesta tuli pari pientä, ja ne hohtavat nyt hopeisina. Toivottavasti ei enää tulisikaan…

Synnytyskivusta ja siihen suhtautumisesta: minulle se on kipua, joka kuuluu asiaan, johtaa lopputulokseen, päättyy joskus ja johon saa ottaa kaikki ropit, mitä suinkin tarvitsee. Ajattelen itse, että vaikka synnyttäminen sattuukin kovasti, niin on niitä lapsia ennenkin tähän maailmaan pukattu. Ja vieläpä toista kymmentä per äitikin. En toki odota kipua innolla, mutta se on kuitenkin eri tavalla ”luovaa” kipua, ja siksi omalla tavallaan siedettäväpää. Esim. toisin kuin migreenikipu, joka on täysin turhaa ja tarkoituksetonta ja siksi se tympäisee. Jokainen supistus on yksi supistus vähemmän jäljellä.

Synnytyspäivästä voisin napata tuon syyspäiväntasauksen 23.9., se voisi olla realistinen viikkojen puolesta ja osuisi perjantaille. Mies pääsisi paremmin paikalle ja esikoisen hoitajat samoin ;)

eliisa sanottiinko sinulle mitään siitä, kauanko vauva viihtyisi vielä mahassa? Minulla kun on aika sama tilanne ja viikot: kohdunkaula sen himpun lyhentynyt, kohdunsuu ihan höttöinen ja ulkoa sormelle auki, sf-mitta ei enää kasva ja vauva on kiinnittynyt. En suinkaan ole kärsimätön… ;)

(.) Kävin neuvolassa, ja terkkari antoi tosiaan pieniä toiveita, että tämä joskus syntyisikin :D
rv 37+1:
paineet, paino ja hb hyvät
sf-mitta 32 cm (sama kuin viime viikolla)
rt ja pää kiinnittynyt.

Kiinnostaisikin tosiaan, että kauanko tuosta kiinnittymisestä ”pitäisi” mennä syntymään? Kohdunsuu on kypsynyt ja supistuksia tulee siinä missä ennenkin… Terkkari totesi, että katsotaan, vieläkö ensi viikolla nähdään, mutta en tahtoisi turhia toiveita elätellä : / :D

Jaksamista kärvistelijöille ja suppareita matkaan taas lähteneille! :)

Branwen ja Sissi 37+1
 
tänää oli neuvolassa käynti. verenpaine 130/86, paino +1,1kg, turvotus +, symph 35, syke +, liikkeet ++... ei oo vie kiinnittyny :mad: ..

paikat tosi kipeet eilisestä lähtien. liikkuminen tosi vaikeeta alapään ja lonkkien vihlonnan takia, selkä jumissa, sormet puuduksissa.... ja tuntuu ettei tää haluu tulla pihalle vielä pitkään aikaan. menee siis varmasti yliajalle : /

tänään minä 20w ja rv 39+0 eikä mitenkää kovin hehkee olo... onneks äiti tulee tänään kylään =)
 
Branwen en elättelisi vielä toiveita,tulee muuten piiiiiiitkä loppuodotus|O..oli mullaki esikoinen kiinnittyny ja laskeutunu noilla viikoilla,tosin paikat viel kiinni,ja kohdunkaula sen 3,5cm,synty siis 41+1 vesien menolla,suppareistakaan ei tosin mitää tietoa ennen käynnistymistä. ja nyt kertaamiseksi rv35,kohdunkaula 2cm(-1cm),auki sormelle ja sanottiin et ei tule loppuun asti oleen mahassa.sit on ollu niitä monen tunnin kipeitä ja säännöllisiä supistussessioita koko loppuajan pari krt/vk ja lauantaina 39+6 oli kohdunkaulan tilanne sama,auki 2cm(sisäsuu),oli kylläki merkannu neuvolavihkoon 3,hmm..ja oli kiinnittyny rv35 mut ei ole enää,eikä kuulema kiinnitykään välttämättä ku toinen mut tosi alhaalla on kuite et ei se enää sieltä kääntymään pääse.
nyt toivon et olis edes toi kohdunkaula lyhentyny ku sitä limatulppaaki tullu tän vkn aikana ja sehän meinaa kohdunkaulan lyhentymistä..
Ja mitä olen netissä googlettanu niin todella monelle kelle sanottu et ei pysy loppuun asti on sit menny yli ajan.MUTTA tietysti voi olla ettei kauaa mene,mut yritä olla ressaamatta ja tee kaikkee kivaa mitä milloinki haluttaa tehä,sitä yritän itteki vaik alkaa olla jo hermot kireel.Ja hyvin olit kirjoittanu synnytyskivusta,juuri noin se menee =)
 
Jaahas. Neuvolasta soitettiin, uraatti 408. Alat normaali, mutta uraatti viittaa alkavaan raskausmyrkytykseen. Hain stixeja neuvolasta ja nyt sitten tarttis alkaa seuraaman pissaa... Voi h*lvetti suoraan sanoen.
 
Oih, onnea pojasta Miirikki!! :heart:

Mua jännittää itse synnytystä enemmän just se toipuminen siitä. Pelkään siis just sitä, että repeän pahasti ja olen sänkypotilaana viikko tolkulla. Itse synnytyksestä aiheutuvaa kipua en osaa pelätä, kun en yhtään tiedä millaista se sitten on, olen vaan varautunut siihen, että sattuu ihan helvetisti :saint:

Tervetuloa MioMio ja muut uudet! :wave:

Kiipulla on ollut just semmoinen toipuminen mitä pelkään. Glup. Toivottavasti tällä kertaa selviät huomattavasti helpommalla! :hug: Kyllähän tuommoinen kohtelu synnytyksessä saa varmasti pelon esille, eihän kenenkään kuulu maata missään käytävällä odottamassa kun vauva puskee kovaa vauhtia miaailmaan!! :mad:

Ja voi Hasselia :hug: Noi peräpukamat kuulostaa ihan hirveän kivuliailta!! Eikö asialle todellakaan ole mitään tehtävissä, siis että synnytys tosiaan jo käynnistettäisiin? :O Maalaisjärjellä ajatellen, ei se odottaminen ja vauvan kasvaminen masussa ainakaan helpota oloa! :hug: Voimia ihan kamalasti, kuulostaa kyllä kamalalta! En taas valitakkaan omaa oloani :ashamed:

O&O Ei ole kyllä mulla tietoa asiasta, sehän olisi kyllä mahtavaa jos pääsisi..Itsekkin haluaisin tietää mikä tilanne tuolla alakerrassa on.

ja marja jos kuka ansaitsisi myös jo sen käynnistyksen! Huulipyöreänä luen lääkäreiden kommentteja, luulisi tuollaisen olotilan olevan jo vaarallista odottavalle äidilekkin :O Voimia ja tsemppiä!!

tömpsis Ei kyllä mun mielestä kuulosta siltä, että vaavi olisi perätilassa jos jalat huitovat navan vierellä :)

nessulle supistuksia lähettelen! :)

R-M kiitos kun jaksoit kertoa synnytyskertomusta! Niitä on mielenkiintoista lukea! :) Raskas on tosiaan ollut ponnistusvaihe, mutta hyvin selvisit! :heart:
Mä sain myös eilen seksin jälkeen ensimmäiset ihan oikeasti tuntuvat supistukset..;) Vähäiset sellaiset, mutta kuitenkin! :D Jospa tänään saunaan..

Raskausarvilta ollaan täälläkin onneksi säästytty, liekö sillä sitten osuutta asiaan, että olen ahkerasti joka päivä masua rasvaillut..

Oho, Zophiehan on vetänyt oikein kunnon urheilutreenit! Kyllä nyt noilla pitäisi jotain tapahtua! Ehkä ne tulee vaan vähän jälkijunassa? ;)

Miranna Mä olin tosi pitkään sitä mieltä, että kyllä, jakkarasynnytys mulle, kiitos! Just ton painovoimahomman vuoksi sitä harkitsin tosissani, mutta sitten lueskelin netistä enemmän niin siinä on just ensisynnyttäjälle isompi riski saada repeämiä, kun kätilö ei pysty niin hyvin tukemaan välilihaa ja vauvan päätä.
Niinpä taidan kuitenkin päätyä ihan perus puoli-istuvaan asentoon, paitsi jos tulee olo kesken synnytyksen, että asento ei tunnu hyvältä.
Jakkarassa on kuulemma myös se huonompo puoli verrattuna vaikka tuohon puoli-istuvaan, että siinä on huomattavasti raskaampi olla ja ponnistaa. Joten jos ponnistusvaihe on pitkä ja hankala, niin siinä jakkaralla loppuu voimat nopeasti. Mutta muakin kyllä kiehtoo tuo jakkarasynnytys edelleen hiukan..Tuntuis helpommalta ponnistaa alaspäin!

Jiimii Olikos teillä ihan seksikielto päällä vai eikö muuten ole tuntunut mukavalta ajatukselta raskaana ollessa? Heh, ei toi nännien hierominen kyllä varmaan ainakaan siihen auta :D

Branwen Just noin mäkin koitan synnytyskivusta ajatella!
Synnytysvalmennuksessakin kätilö sanoi, että muistakaa ajatella, että se on hyvää kipua ja kaikki kipu auttaa eteenpäin ja tekee tärkeää työtä! :) Tämän yritän oikeasti pitää mielessä kaiken tuskan keskellä! Ja se palkinto..oih, maailman paras!! :heart:

Omaa napaa: Mä jo elin eilen illalla toivossa, että mahtaakohan tulla yöllä lähtö..Mutta njääh, niin ne vaan taas supparit lopahtivat! Kuitenkin eilen tuli myös ensimmäinen tujakka, joka puski vedet silmiin. Sitä kestikin yli puoli minuuttia, mutta se jäikin sitten ainokaiseksi.
Muuten eilen oli ihan koko ajan vatsa pinkeä ja kiristävä, mutta vaan toi yksi varteenotettava. Yön nukuin ihanan hyvin ja vauvakin oli rauhallinen :)
Eilen oli seksiä, tänään siivoilua ja vielä jos illalla menisi saunaan..:whistle:

Mulla on nyt lorahdellut jotain housuihin ja on rasittavaa, kun en tiedä, että onko se valkovuotoa, spermaa vai lapsivettä :confused: Vai kenties niiden kaikkien sekoitusta? :D Pikkuhousunsuoja on taas housuissa, katotaan mitä saan saaliiksi :saint:

Vaniljainen ja "Peppi" 37+5 :heart:
 
Perjantaipäivitys

:flower:
Miirikille ensin onnittelut

Synnytyskivuista joku ensikertalainen kyseli. ja sieltä kyllä Branwen antoi nappivastauksen..Tosin siinä tuskan keskellä ei aina ajattele,että tämän kestää palkinnon vuoksi. Mulla tosin kokemusta vain käynnistyksistä ja erittäin nopeista käynnistyksistä. Se on ollut joka kerta 2-3 tuntia yhtä supistusta kun on alkanut tapahtumaan siihen että lapsi on syntynyt. Kullan arvoista on hyvä kätilö,joka osaa lukea äitiä ja on askeleen edellä tilanteessa,kuten minulla oli viimeisimmässä. Siispä ehdin saada elämäni ensimmäisen puudutuksen,spinaalin. ja se vei loppu avautumisvaiheesta pahimman tuskan,mutta antoi ponnistusvaiheessa kuitenkin tuntumaa milloin ponnistaa! Toivon siis tälläkin kertaa spinaalia,jos ehdin jotain saada. Niin kliseistä kun se onkin niin kipu häviää,kun saa sen ruttuisen märän mytyn syliin:)

Neuvolareissu venähti sitten äitipolikäynniksi, kuten vähän uumoilin viikolla nousseiden paineiden vuoksi. Neuvolassa aamulla paineet 145-7/ 93-97,pissa puhdas,mutta niin se on jokaikisessä raskaudessa ollut,vain siis paine nousee ja päässä humisee ja humpaa..ja tämä helv....turvotus tekee sormista nakit!!!
No siis äitipolilla paineet samaa luokkaa ja kätilö ajaa samalla haastatellessa käyrää ja käy tökkimässä välillä vauvaa ja mää jo vähän huolestun niin sanoo sitten että ei ole tarpeeksi vaihtelua sydänkäyrässä ja vauvan syke pysyy tosi korkealla (170-188) ja haluaa jatkaa mittausta...no välillä syke käy sitten 150,mutta korkealla enimmäkseen. Lääkäri tutkii sitten ultralla vauvaa pitkään,etenkin sydäntä ja napanuoraa,mutta sanoo että kaikki hyvin. Veri virtaa hyvin ja lapsi on tosi aktiivinen,että voi sekin selittää. Huoh,helpotusta!!!
Sisätutkimuksessa kohdunkaulaa se reilu 1cm ja auki 2cm,sellaista mitä aiemmissakin ollut tässä vaiheessa ja pitkälle on aina menty! Vauva n.3,5kg. Lääkäri ronklas tosi kovakouraisesti ja se saikin aikaan pari napakkaa supistusta,mutta siinäpä se. Ei ole tämänkään äidin kohtu kovin altis rasitukselle. Yhdessä tuumin kuiten sovittiin,etten jää käynnistyksen nyt. En itse edes halunnut,odotan ja toivon yhä sen spontaanin synntyksen puolesta:D
Mutta siis albetol kuuri taas kehiin ja uusi aika äitipolille reilun viikon päähän..kismittää tuo lääkkeen aloitus kun aiheuttaa sydämen harvalyöntisyyttä ja väsymystä. Onneksi tilanteen mukaan saan ottaa vähemmän jos paineet alhaisemmat.
Marjalle myötätuntoja täältä. Sun paineet kuiten tosi korkeat,mulla taisi ensimmäisessä huidella noissa lukemissa lääkityksestä huolimatta ja sekin käynnistettiin vasta 41+3. Mutta kun kotona muitakin lapsia niin ei se ole herkkua maata osastolla tai rampata viikon välein ä-polilla. Toivottavasti siis saat käynnistys päätöksen ja PIAN!!!!

Nyt miehille ruokaa tekemään ja jos uskaltas ekan tabletin ottaa kun siis mieskin kotona..

klematis ja rv 37+5
 
Onnea Miirikki pojasta!

Tsemppiä Marjalle ja myös muillekin!


Miranna:Mä oon oon kolmessa synnytyksessa ollu ponnistusvaiheen jakkaralla ja oon kyllä tykännny tosi paljon! Nyt nuorimmaisen myös synnytin jakkaralla ja ponnistusvaihe kesti vain minuutin. Tosin se oli hankalaa kun piti yrittää vauvaa piättää vähän aikaa kun pää oli jo syntynyt, kun napanuora oli kahesti kaulan ympärillä!Mutta onneksi oli nopea kätilö joka sai lösättyä napanuoran nopeaa...Mies myös sanoi että hänestäkin muutakin apua kun henkistä tukea, kun jakkaralla synnytin,siinä tosiaan nojasin mieheen...

Synnytyskivusta: Mulla yleensä se puolituntia-tunti ennen kun vauva on syntynyt niin kipu ollut kaikkein pahinta ja oonkin miehelle sanonut melkei joka kerta ettei tätä kipua enää kestä, mutta se on mennyt nopeaa ohi! Mulla esikoisen synnytys ja nyt nuorimman on käynnistetty tipalla, niin supistukset ovat olleet tosi rajuja, esikoisella sain epiduaalin mut nyt käytännössä olla melkei luomu synnytys puudutteiden suhteen! Ponnistusvaiheet ei mitenkään kauhean kipeitä ole olleet ja se on niin mahtava sit kun vauvan saa syliin, niin kivutki unohtuu! :)
Jälkisupistukset tosin on olleet nuorimpien lasten synnytyä aika kovia ja särkylääkkeitä on pari ekaa päivää joutunut syömään...Joka kerta oon pystynyt ite kävelemään salista osastolla, hieman on huimannu! Paitsi toisen lapsen synnyttyä minulle laitettiin spinaalipuudute ja se vei verenpaineen niin matalaksi että en varmaksi muista sainko ite kävellä! Esikoisella piti välilihaa leikata, koska syntyi perätilassa ja toisella lapsella laski sydänäänet niin matalaksi, että tuolloin tuli kiire vauva saada ulos niin sillon myös leikkasivat (vauvalla oli napanuora kaulan ympärillä siksi äänet laski)! Mutta en ollut mitenkään hirmu kipeä, pystyin jo melkei heti istumaan ihan normaalisti!

Meillä tytöllä hyvin paino ruenut nouseen,nyt painoa n.3,6kg, kun syntymäpaino oli 3440g!

ansu ja tyttö 15vrk
 
Santtu, Heti saa liikkua kun siltä tuntuu, mutta rauhallisesti. Ja joo hyppyjä ja tömäyksiä pitää välttää muutama kuukaus. Omaa kroppaa pitää kuunnella ja vatsalihaksia voi varovasti tehä, mutta painoilla ja "tosissaan", vasta kun lihasten väli umpeutuu.

Kiitos kaikille myötätunnosta. Mieli on kyllä melko alhaalla tällä hetkellä. Menny päivä surffatessa ja maatessa. Ei kyllä kiinnosta tehä sitten niin yhtään mitään.

Marjalle edelleen hämmästelyä tosta tilanteesta kans! Saako meitä oikeesti kohdella näin? Ite oon kyllä byrokratian rattaiden kanssa muutenkin aika lahjakkaasti taistelleena huomannu, että täällä voi tehä ihan mitä vaan toisten kiusaamiseks. Jos oot kiltti niin sut tallotaan maan rakoon, varsinkin jos puhut joka asiassa totta. Mitä härskimmin osaa valehdella ja olla veemäinen ja ilkee niin saa mitä haluaa...tosi reilua! Mitä meijän pitäis lapsillekki opettaa, kun aattelee, että aina sanotaan, että lapset pitää opettaa pärjäämään? Ei täällä kiltit pärjää... prkle :kieh:

Jiimii, en mä kans tajua. Kai sitä saa sit kohdella ihmisiä miten vaan, kuhan on istunu koulunpenkillä tarpeeks? Mä voisin kans ottaa tän päivän syntymäpäiväks, mut ei kyllä onnistu...tuntuu vaan että mitä pidemmälle mennään sitä vähemmän suppailee! Kai se kroppa yrittää kertoo, ettei enää kande ees yrittää kun ei se mahu sieltä kuinkaan tulemaan enää :kieh:. Se se ainaki systerin teoria oli, kun sillä meni kolme viikkoo yliaikaseks ja oli sit jo 57cm ja 4700g, sit käynnistettiin viimein, mut eihän se sieltä enää mihkään tullu ja sektioonhan se joutu. Että kivat vaan...

( .): Pää on kyllä niin hajoomis pisteessä ettei pahemmasta väliä!

Hassel & Tepsukka 40+0
 
Heipsan kaikille!

Täällä keskustelu etenee nykyisin niin nopeaa tahtia, että on vaikea pysyä mukana :) Tämä raskauden kanssaeläminen teidän arvon naisten kanssa on kyllä mahtavaa. Niin moneen mieltä askarruttaneeseen kysymykseen olen saanut vastauksen vaikka en paljon ole itse kirjoittanutkaan. Mulla on ollut vähän sama olo kun muutama muukin mainitsi..Kun ei tunnu että on mitään suurempaa kerrottavaa niin ei ole sitten tullut juuri kirjoiteltua..

Raskausarvista puhuttiin, mullakaan niitä ei ole tullut, ihme kyllä, vaikka paino on lisääntynyt melkein 20 kiloa. Olen kyllä öljynnyt masua ihan kesän alusta asti aina peseytymisen jälkeen. Selluliittiä tosin arpienkin edestä näkyy kyllä varsin laajalti...

Lemmikeistä ollaan kans mietitty, että meidän koiruudelle olisi hyvä keksiä omia apuhommia, että sekin saisi osallistua perheen arkeen omien kykyjensä mukaisesti :) Kunhan ensin rauhassa totuttelee uuteen tilanteeseen. Annatteko muut koiran tulla esim. sänkyyn vielä vauvan syntymän jälkeen jos se on saanut olla siellä aiemminkin? Me ainakin vielä ajatellaan niin että ei voida sitä poiskaan häätää, ellei sitten näytä siltä että lapsi on tukkoinen tms..

Kiva kun olette kertoneet synnytyskivuista ja niihin suhtautumisesta. Itselläni on ollut käytössä ystävältä saatu rentoutus-Cd, mistä olen kyllä kokenut olevan apua synnytyskipuun valmistautuessa. Mietin itsekin tuota jakkarasynnytystä, mutta ehkä annan asian vielä hautua sinne saliin asti. Tietty pahemmilta repeämiltä haluaisi välttyä. Meillä ei valitettavasti ole vessassa sitä käsisuihkua, joten parempi olisi että wc-käynnit onnistuisi ilmankin sitten synnytyksen jälkeenkin!!

Tänään oli oma neuvola. Hb oli laskenu 128 -> 117 kun vähensin lisärautaa, joten aloitanpa sen sitten uudestaan. Muut arvot oli ihan ok, ja painoakin onneksi vain +200g edellisen kerran +2200 sijaan.. Silloin olinkin syönyt suolaista mikä näkyy heti tässä kropassa..Ihanaa oli, että menkkamaiset kivut ja supistukset olivat saaneet jotain aikaan. Vauvan pää tuntui kiinnittyneeltä ja koko pieni ihminen oli kuulema laskeutunut hyvin, ei kuitenkaan vielä ihan alas asti. Eli lenkkiä vaan niin eiköhän se siitä..Ainakin mieli paranee ja kävelyt tuntuvat mulla lisäävän suppareita. Sateessa ei vaan viittis enää tarpoa kun ei omat sadevaatteet mahdu päälle..Liikunnan osalta minäkin olen kuullut, että ihan omien tuntemusten mukaan saa aloittaa, paitsi just niiden suorien vatsojen pumppaamisen. Voi että kun pääsiskin sit nopsaan kävelyille <3

ONNEA VIELÄ KAIKILLE VAUVAUTUNEILLE!!:flower: ja tsemppiä muille odottajille..Vielä me saadaan omatkin vauvat.. :)

Sabrin ja Pieni 38+1
 
Äippäliini, ONNEA PRINSSISTÄ!!!

Toivoa antaa, että kyllä ne sieltä vaan putkahtelee, jossain vaiheessa...

Ai niin...nla kuulumiset...soitin aamulla ja kirosin sairaalan alimpaan...no en kironnu. Kerroin kiltisti mitä olivat mieltä, harmittelin kyllä miten hankalaks teki tuo elämän, kun kaikki oli järkätty valmiiks ja olo alkaa olla todella kurja ja väsy tähän. Ja peruin koko nla ajan. Mitäpä mä siellä. Ei siellä olis kuitenkaan ollu mitään ihmeellisempää mitä sairaalassa eilen. Seuraava aika onkin sitten vasta ens viikon pe...
 
Onnea äippäliini-82 :flower:

No jo ne perhanan valkotakkiset meitä syyskuulaisia sortaa!! On se niin per*eleen hienoa ku voi päättää toisen "asioista" ja pompottaa ees taas ihan vaan sillä et on muka lääkäri!! Eikö niillä ole minkäänlaisia tunteita!!!!! :stick:

Täällä taaaaaaas neuvolassa käyty...Ja uusimmat kuulumiset olis sit tässä... ja seuraavia ei tarvi sit enään tulla tai tää mamma on lataamossa!!!

Paineet 112/79
Hb 128
Paino -963/vk eli tippunut nyt kahteen viikkoon 1,5kg...
Sf-mitan tippuminen pysähtynyt sama kuin viime vk eli 30
Muuten kaik sinnepäin ja jotenkuten...

Tänään mä vien sit koiran pyöräilee vaikka satais tikareita ja lapsivedet lorisis nilkoissa!! Nyt alkaa painaa sen verran sekä alakerrassa, että korvien välissä!!

Pitäis siivota, siivota, siivota, pestä pyykkiä ja käydä kaupassa ku huomen tulis pojalle syndevieraat, mut taidan pistää imurin, mopin, rätit ym oven viereen ja todeta et olkaa hyvä vaan jos häirittee :D

Kyl täytyy sanoa, että ku tästä mahasta pääsen en kelleen enään housujain laske!

Hipsunen ja Reppukansalainen 39+5 :heart:
 
Ihan nopeasti nettipisteeltä, joka on potilaiden käytössä. Kiireellisellä sektiolla syntyi 8.9 klo 00:23 meidän poika, pituus 51,5 cm ja paino 3760 g. Vedet meni tiistai yönä klo 23.15. Siitä sitten synnärille. 24 tuntia kesti, kunnes ilta yhdeksältä ultrasivat ja totesivat iivarin olevan kasvotarjonnassa, jonka takia oma aukeneminen oli niin armottoman hidasta. 24 tunnin aikana aukenin 7 cm verran, johon se sitten tyssäsikin.

Kuumetta oli sitten jo yli 38 astetta. Nyt hemoglobiini alle sata, ja tulehdusarvot yli 100. Antibioottia menee suoraan suoneen neljä kertaa/ pv, kerran jo mennyt. Olo alkaa olemaan kohenemaan päin, tänään olen ollut jo jalkeilla.

Iivari sai kymmenen pistettä syntyessään, huuti lujaa ja oli kovin punainen.

Laura ja pikku iivar kohta 2 vrk

kirjottelen enemmän, kun päästään kotiin
 
äippäliini, onnea pojasta :)

Samoin lauralle onnea iivarista, ja tsemppiä oman voinnin kohenemiseen.

Valkotakkisten sortamista kun katselee täällä, toivon todella, ettei pissan proteiinit ota nousua viikonloppuna. Pätkääkään ei kiinnosta mennä synnärille kun tiedän tasan etteivät ala käynnistelemään ja minähän en mihinkään vuodeosastomakuutukseen mene!!!!
Ja Hipsunen, aika harvassa ne potilaan hyvinvointia oikeasti ja sydämellä ajattelevat lääkärit ajoittain kyllä on...Terveisin sairaanhoitaja joka tekee töitä niiden kanssa.... On se nimittäin kumma,että sh:ksi kun hakee, on psykologiset testit pääsykokeissa, lääkäreillä ei mitään. Ja sen kyllä huomaa....
 
Härreguud, mitkä supistukset täällä sai tunnin kävelylenkki aikaan! :$ Koko lenkin ajan puristi ja kramppasi vatsaa ja mies moneen kertaa kysyi, että käännytäänkö jo takaisin, mutta mä vaan päättäväisesti taapersin eteenpäin hokien, että nää on vaan jotain harjoitussupistuksia kun näin pitkään kramppaa ja olihan koiran saatava pitkä lenkkinsä tällekin päivälle :whistle:
Päästiin just takaisin kotipihalle, kun sattui niin perkeleesti, että vaikka pihalla oli paljon muitakin ihmisiä niin oli pakko pysähtyä puremaan hammasta ja vedet silmissä laahustin sisälle. Jumppapallon päällä istuminen sai supistukset loppumaan ja nyt ei taas tunnu missään mitään..

Onnea äippäliinille, toivottavasti kaikki meni hyvin!!
:heart:
'
klematis Hyvä, että kaikki oli kuitenkin pikkuisella hyvin! Itsekin pelästyisin jos lääkäri kuuntelisi tarkkaan sydäntä. Toivotaan, että synnytys käynnistyisi nopeasti itsestään :hug:

Sabrin Meillä myös koira saa aina aamuisin nukkua sängyssä, muuten ei. Se on siis oppinut siihen, että yöt nukutaan omalla paikalla ja sitten aamulla joskus kahdeksan jälkeen se monesti hyppää jalkopäähän. Ollaan yritetty tästä sänkyyn tulemisesta jo pitkään eroon, kun tuo koira on iso ja vie paljon tilaa, mutta mä ihan oikeasti tykkään että se tulee mun viereen köllimään kun mieskin on lähtenyt jo töihin :ashamed:
Mutta saa nähdä kuinka sitten käy kun vauva tulee kotiin, en tiedä onko se kovinkaan hyvä, että vauva nukkuu samassa sängyssä missä koira on maannut...

Vaniljainen ja Peppi 37+5 edelleen :)
 
  • Tykkää
Reactions: Zophie

Yhteistyössä