Useamman kuukauden juttujanne seuranneena uskaltaudun mukaan..
27.9..Kiippu..31..toinen..kät..tyttölupaus
Vaikka päivittäin luenkin kaikki kirjoitukset, niin valitettavasti tunnustan itse olevani heikko osallistumaan kirjoitteluun, mutta yritän parhaani.
Onnea hirmuisesti jo vauvansa saaneille ja muille paljon jaksuja ja tsemppiä! Itse olen kärvistellyt koko raskauden ajan pahoinvoinnin kanssa, mutta siihen on aikalailla jo tottunut.. Esikoisen kanssa kun oksensi joka päivä, vielä synnytyssalissakin 42+2, niin pelkkä etova olo ja pahoinvointihan on taivaallista
Kotosalla on kaikki valmiina pienokaisen tuloon, ainoastaan siteet ovat vielä kaupan hyllyllä.. Neuvolaetappeja odottelen kuin kuuta nousevaa, vaikka valitettavasti tuntuu, ettei neuvolassa saa tädiltä kuin hyvän päivän toivotuksen.. Hemoglobiinit ja verenpaineet ovat koko ajan olleet tosi alhaisia, kaikki ylimääräinen rauta on kokeiltu, ja ylös tulee. Mutta tädin mielestä ei sillä nyt niin väliä ole.... No yritän olla huolehtimatta ja jaksaa sen minkä jaksan. Onneksi olen sanut olla koko kesän lomalla ja tänään jatkui loma äitiyslomana, jee. Toisaalta meillä on 2vee2kk tyttö viemässä energiaa aikalailla Viimeisellä lääkärikäynnillä oli kaikki tiukasti kiinni ja kivikovaa, epäilikin lääkäri, että mennään yhtä lopuille kuin esikoisenkin kanssa. Sanoi tuo valkotakki myös, että saman kaavan tuntuu kokokin kasvavan kuin esikoisella, eli olisi syntyessään noin 3,4 kg. Saas nähdä. Pää oli pienellä alaspäin, mutta ei lähelläkään kiinnyttynyttä.
Sairaalaan on matkaa parikymmentä minuuttia, ja pelkää, että kiire tulee sitten kun lähdön hetki koittaa. Mikäli raskaus etenee yhtä hurjalla vauhdilla kuin esikoisesta, niin synnytys kestää sen 4h, o-ou. Synnytyksen nopeus onkin tällä hetkellä minua kaikista eniten pelottavin asia. Tässäpä oli paljon omaa napaa, pöh.
Kiitos kaikille avautumisista, on ollut ihan äärettömän hyvä asia saada täältä vertaistukea, vaikken itse ole tähän mennessä kirjoitellutkaan!
Kiippu & kaumujunior, 35+0
27.9..Kiippu..31..toinen..kät..tyttölupaus
Vaikka päivittäin luenkin kaikki kirjoitukset, niin valitettavasti tunnustan itse olevani heikko osallistumaan kirjoitteluun, mutta yritän parhaani.
Onnea hirmuisesti jo vauvansa saaneille ja muille paljon jaksuja ja tsemppiä! Itse olen kärvistellyt koko raskauden ajan pahoinvoinnin kanssa, mutta siihen on aikalailla jo tottunut.. Esikoisen kanssa kun oksensi joka päivä, vielä synnytyssalissakin 42+2, niin pelkkä etova olo ja pahoinvointihan on taivaallista
Kotosalla on kaikki valmiina pienokaisen tuloon, ainoastaan siteet ovat vielä kaupan hyllyllä.. Neuvolaetappeja odottelen kuin kuuta nousevaa, vaikka valitettavasti tuntuu, ettei neuvolassa saa tädiltä kuin hyvän päivän toivotuksen.. Hemoglobiinit ja verenpaineet ovat koko ajan olleet tosi alhaisia, kaikki ylimääräinen rauta on kokeiltu, ja ylös tulee. Mutta tädin mielestä ei sillä nyt niin väliä ole.... No yritän olla huolehtimatta ja jaksaa sen minkä jaksan. Onneksi olen sanut olla koko kesän lomalla ja tänään jatkui loma äitiyslomana, jee. Toisaalta meillä on 2vee2kk tyttö viemässä energiaa aikalailla Viimeisellä lääkärikäynnillä oli kaikki tiukasti kiinni ja kivikovaa, epäilikin lääkäri, että mennään yhtä lopuille kuin esikoisenkin kanssa. Sanoi tuo valkotakki myös, että saman kaavan tuntuu kokokin kasvavan kuin esikoisella, eli olisi syntyessään noin 3,4 kg. Saas nähdä. Pää oli pienellä alaspäin, mutta ei lähelläkään kiinnyttynyttä.
Sairaalaan on matkaa parikymmentä minuuttia, ja pelkää, että kiire tulee sitten kun lähdön hetki koittaa. Mikäli raskaus etenee yhtä hurjalla vauhdilla kuin esikoisesta, niin synnytys kestää sen 4h, o-ou. Synnytyksen nopeus onkin tällä hetkellä minua kaikista eniten pelottavin asia. Tässäpä oli paljon omaa napaa, pöh.
Kiitos kaikille avautumisista, on ollut ihan äärettömän hyvä asia saada täältä vertaistukea, vaikken itse ole tähän mennessä kirjoitellutkaan!
Kiippu & kaumujunior, 35+0