Syyskuun suloisuudet 2013 *Toukokuussa*

Terve..
äititys ja onni Mäkin Taysissa synnytän mutta tosiaan facebookia en omista, muuten olisin tietenki ollu innokas sinne ryhmään tunkeutuva..

Muuta.. Olo ihan hyvä, vähän flunssa tahtois tulla mut ei sittenkään.. Päättäis jo
Pikkuneiti tykkää nykyään mut herättää jo siinä 6 aikaan, hirveet bileet pystyyn ja sit saaki mennä aika hyvää vauhtia vessaan ku alkaa tuosta virtsarakonpoljennasta sitte tehdään muutama kuperkeikka ja näin ja jatkuu jonku aikaa.. No hyvähän se on että jaksaa jumpata
Nonni kai sitä pitäs lähtee kävelylle vielä kun ei sada, näyttää siltä ettei kauaa enää kestä niin alkaa taas tuleen sitä vettä.. Blaah..

Takku-tukka ja pikkuinen 24+4 (iik kohta poksuu jo 25 )

 

Nyt se on löytänyt tiensä tännekin... turvotus..plaah.
Pohkeet ihan piukeet. Oon yrittänyt tässä töissäkin nilkkoja pyöritellä ja välillä hieroskella pohkeita. On ku pylväät.

Muuten kaikki hyvin. Meidän neiti päättää aloittaa aina bileet silloin kun äiskä haluis alkaa nukkumaan. Tässä työpäivän aikana välillä tulee tömähdyksiä, muuten taitaa olla aika unelias.

serenade ja mirjami 21+6 (huomenna poksuu taas!) :heart:

 

Rakenneultrassa käyty ja poikalupaus saatuna <3 oli kyllä selkeät vehkeet. Painoarvio 452g. Kaikki muutenkin hyvin

Mammuska 83 ja masukki 22+0

 

Heips! Uusi "mattimyöhäinen" hyppää joukkoon. Olen kirjoitellut aiemmin samalla nimimerkllä Vauva-foorumin syyskuisissa, mutta täällä vaikuttaa olevan aktiivisempaa keskustelua.

LA. 17.9/huns/30/3/SAS. Poikalupaus saatiin rakenneultrassa.

Raskaus ei ole sujunut ihan ongelmitta ja synnärilläkin on tullut vietettyä yö. Olen ollut huhtikuun puolesta välistä sairauslomalla töistä ja tähän väliin tulee kesäloma, jonka jälkeen todennäköisesti saikku jatkuu ä-vapaan alkuun asti. Varhennettu ä-vapaa alkaa virallisesti 18.7.

Laskettuaikani on sinnepäin. Joka kerralla raskautta on arvioitu pidemmälle, kuin se olisi, mutta la:n on annettu pysyä samana. Vatsani on valtava. Siis järkyttävän valtava! Näytän siltä, että synnyttäisin viimeistään heinäkuussa.:O Kätilöt, lääkäri ja neuvolan terveydenhoitaja ovat sitä mieltä, että poika syntynee aivan syyskuun alussa.

Uusimpana vaivana on järkyttävät selkäkivut ja neuvolassa pohdittiin pitkään, uskalletaanko minua laittaa fysioterapeutille, koska se saattaa lisätä entisestään supistuksia...

Mitäs vielä... Niin, Kela:n äitiysavustus rahat pläjähti tililleni ja kävin tänään tyttären kanssa shoppailemassa ihania vauvanvaatteita.:heart: Muutenkin suurimmat hankinnat on jo tehty, kun paikallinen Lastentarvikeliike menee konkurssiin ja sieltä on saanut ale-hinnoin kaikenlaista tarpeellista.

Mukavaa kesää kaikille odottajille!

Edit/ t. huns rv.23+4

 

Eilisiä rakenneultra kuulumisia;tyttölupaus saatiin :heart: murusella kaikki kunnossa, painoarvio 410g ja istukka takaseinässä, minkä jo päättelinkin liikkeiden erilaisesta tuntumisesta verrattuna edellisiin muksuihin

Kuinka vahvasti tyttölupaukseen voi luottaa? Itse jotenkin hieman varauksella asiasta, kun saattaahan se pikkuinen pippeli olla jossain piilossa..tänään kuitenkin ostin ensimmäisen pikkuisen vaaleanpunaisen bodyn tyttöselle miehelle sanoin, että tytölle meinaan valmistelut tehdä, mutta synnärille pakkaan kaiken varmuuden vuoksi poikienkin vaatetuksen

Onnellinen olo :heart:

Tytymamma & murunen 21+4

 

tytymamma: Minä luotan ainakin "sokeasti" tyttölupaukseen Mekkoja ja ihania legginsejä kaappiin hamstraten :heart: No on mulla jotain ihan neutraaliakin mutta pääasiassa nautin nyt tyttölupauksesta poika kun löyyy jo ennestään ja tämä muksu on tarkoitus olla se viimeinen, nyyh...

loru 23+1

 

Tervetuloa huns, tänne mahtuu hyvin mukaan Ja onnea rakenneultrassa hyviä uutisia saaneille! <3 On se vaan huima onnentunne kun kaikki on hyvin..

Ihanaa, huomenna saa mennä häävieraaksi! Sääkin on niin kauniin kesäinen! Mulla on jatkuvasti vaan niin hyvä fiilis ja onnellinen olo, sori vaan nää mun ällön hyväntuuliset viestit

susu_v 23+2

 

Menoa on riittänyt tälle viikolle ihan kiitettävästi (ja riittää vkonlopun ylikin) Mut nyt onneksi ehtii maata sohvalla.

Turvotusta on täälläkin, etenkin aamuisin. Saa miettiä ihan hartaudella mitkä kengät laittaa jalkaan. Yöllä ja illalla vaivaa levottomat jalat ja kuumotus jalkapohjissa.

Nuo vaivat on sentään ihan siedettäviä mutta NE hel***in liitos- ja häpyluukivut:O Minulla on korkea kipukynnys enkä liiemmilti syö kipulääkkeitä mutta nyt on tullut kipukynnyksen rajakin vastaan...välillä en tiedä itkisikö ihan oikeasti kun sattuu niin perkuleesti. Pitkään paikallaan istuminen on vihoviimeistä ja sen jälkeen liikkumaan lähteminen..*AUTS* Aluksi tukivyö auttoi mutta nyt sekin painaa vatsaan niin paljon ettei sen käyttäminen ole mukavaa.

Yritän tsempata itseäni että tämä kestää vaan hetken mutta lukiessani muiden kokemuksia niin tämä ei välttämättä kestä sitä hetkeä vaan jatkuu kauemminkin *HUOKAUS* Toivotaan ettei tää pahennu tästä vielä sit en tiedä mitä teen.

Tuumasin tässä miehelle yks päivä että pitäisikö seuraavalla kerralla neuvolassa pyytää jo ADHD-lääkitys sällille ku menoa on sen mukaista tuolla sisäpuolella...Ni mitähän se on sen ulkopuolella?! Eli aikaisesta aamusta myöhään iltaan tulee potkuja, nyrkiniskuja ja kuperkeikkoja ja monta putkeen. Positiivistä tässä on se että tiedänpä ainakin että herra on elossa ettei tarvitse murehtia sitä asiaa.

Minäkin mietin sen kantoliinan käyttöä, ainakin heti syntymän jälkeen. Ostettiin rintareppu mutta jotenkin se liina kuitenkin kiehtoo enemmän. Etenkin jos syntyy syyskuun alussa niin meillä on vielä monta venereissua edessä ja siellä se liina on paras vaihtoehto kantamiseen.

Voisin päättää tämän tuskaisen tilityksen sanoihin...

- Kaiken se kestää ja kaiken se kärsii -

hanja ja osmoheluna 24+4

 

Moikka!

Tällä viikolla supparit olleet siedettävämpiä ja niitä on tullut vähemmän,jee Paikatkin tarkistettiin ja kiinni ovat! Helpottava tieto oli, saa elellä tavallisesti nyt Tietty pitää ottaa rauhallisesti,mutta ei tartte pelätä,että Napura alkaa syntymään liian aikasin.

Sain ihania uutisia lähipiiristä, tosi läheinen ystävä on raskaana. Oon täällä ollut heidän puolestaan älyttömän iloinen!! Ja tosi kiva saada mammakaveri, asuvatkin ihan lähellä

Rentouttavaa viikonloppua!!

-Moonan&Napura 25+0-

 

Kuinka herkästi te huolestutte jos vauva ei liiku niin paljoa koko ajan? Itselläni oli vaan sellainen aika pitkä aika että tunsin ihan selvästi vauvan liikkeet ja se oli todella aktiivinen. Nyt on ollut rauhallisempi pari päivää ja en tajua miksi pelkään niin paljon. Tunnen kyllä selvästi että vauva lähtee välillä liikkeelle, se vaan tuntuu olevan enemmän rauhassa. Itse tosin otin eilisen ja tämän päivän aika rauhassa ja nukuin paljon enemmän ja eilen oli myös vapaapäivä. Olen myös huomannut että vauva reagoi aika paljon omaan olotilaani. Silti se on outoa miten neuroottiseksi pelko voi mennä, varsinkin kun en ole tottunut yhtään olemaan tällainen.

Kai siellä äitiyspolillakin voisi käydä, kai tässä vaiheessa pääsee aika helposti jos huolestuu. Mutta tuntuu aina niin turhalta lähteä kun tuntuu kuitenkin sisäisesti että kaikki on hyvin ja vauvakin välillä potkii ja ilmoittelee olemassaolostaan. Se on vain rauhallisempaa kuin vähän aikaa sitten. Mutta ehkä se on vain normaalia.

 

Riippuuhan se vauvan asennostakin miten tuntuu liikkeet. kyllä meilläkin on selvästi rauhallisempia päiviä välillä ja sitten taas kovaa mylläystä Pääasia että liikkeitä tuntuu päivittäin. rv26 lähtien vasta voi suorittaa liikelaskentaa koska silloin tuntee vasta tarpeeksi vauvan liikkeitä, siihen saakka ei kaikkea pientä edes huomaa.

loru 22+2

 

No mä olin eilen ihan hepulissa juuri sen takia, että en tuntenut liikkeitä. Meidän vesseli on tässä muutaman viikon (käytännössä sen ajan kun olen liikkeitä tuntenut) antanut merkkejä itsestään aamuisin. Pitkin päivää on aina silloin tällöin potkuja tai jotain tuntunut. En tosin ole vielä tuntenut liikkeitä muuta kuin maatessa ja istuessa, kerran seisoessa. Eilen sitten en tuntenut aamulla mitään, tosin singahdin melkein heti herätyksen jälkeen pystyyn ja töihin. Töissä oli kiirettä, enkä rekisteröinyt yhtään ainutta liikahdusta. Paniikki alkoi hiljalleen hiipiä, mutta rauhoittelin itseäni, että oon ollut itse niin kovassa vauhdissa ettei välttämättä sen takia ole liikkeitä tuntunut. Töiden jälkeen tein niin kuin oppikirjassa käsketään: join kylmää mehua ja menin sohvalle makoilemaan. Kesti yli tunnin, mutta sitten se nasahti potku kylkeen ja että oli helpottava tunne. Iltaisin ei oikein ikinä ole mitään tuntunutkaan.

Tänään on taas ollut ihan totuttua liikehdintää. Poitsu ei mitenkään hirveästi liikuskele ylipäätään tai siis voi olla että liikkuu, mutta en vaan tunne.

Joten vastaus kukapakukan kysymykseen hermostumisesta: helposti hermostun. Eilinen tosin oli vasta eka kerta kun en niitä liikkeitä ole kovin paljoa vielä tuntenut. Itsehillintää pitää käyttää tosi paljon ettei vallan mielikuvitus lähde laukkaamaan. En tiedä olisiko loppujen lopuksi järkevää kuitenkin ottaa yhteyttä neuvolaan ja kysellä asiasta, jos liikkeitä ei tunnu ollenkaan vähään aikaan ja kuinka kauan sitä kannattaa odottaa ennen kuin ottaa yhteyttä.

AnnMaria 22+2

 

hanja Meillä viime raskaudessa tyttö potki paljon ja kovaa jo potkujen alussa Neuvolassakin sanottiin, että ompahan villi tyttö mahassa. Noh...villi tyttöhän siitä tuli Nyt kolme vuotiaana ei jaksa yhtään pysyä paikallaan.

Nyt tuntuu, että olisi vähän rauhallisempi tapaus, vaikka ultrassa sanoivat kyllä taas samaa, että aika liikkuvainen lapsi, mutta se on kuulemma vaan hyvä juttu .

Mona Lisa ja pikkuneiti 22+0

 

Mun vaavi potkii aika laiskanpuoleisesti. Nyt se on alkanut aina välillä tosin monottaa virtsarakkoon. Kiva.

Mun serkun teoria on, että mitä villimpi lapsi mahassa, sitä rauhallisempi kun tulee ulos. Mona Lisan kokemusten perusteella teoria on huono tosin, mutta katsotaan mitä sieltä tulee.

Mä en oo ollu muuten turvoksissa, mutta kun lenkkeilee lämpimällä säällä niin silloin paisun palloksi. Ja kerran kihlajaisten jälkeen jalat oli ihan muodottomat. Opin siitä päivästä että en laita enää jalkaani ballerinoja tai korkkareita.. Sen jälkeen jalat oli nimittäin turvonnut kaksi päivää putkeen.

Huomenna taas neuvola. Musta on vähän tylsää kun täällä missä mä asun ei saa mitään neuvolakortteja, eikä se muutenkaan anna mulle oikeen mitään informaatiota mistään. Ultrassa sanottiin että kaikki hyvin ja se on tyttö, that's it. Ois kiva saada jonkinlaista painoarviota ja SF mittoja ja mistä kaikesta te muut puhuttekaan, tuntuu että mä jään jostain paitsi. Toisaalta ihan hyvin oon näinkin pärjännyt. Huomiseksi mulla on lista kysymyksiä valmiina neuvolantädille..

Kahen viikon päästä mä lähen Roomaan. Jännittää jo nyt. Mitenköhän sitä jaksaa, ja kuinkakohan turvonnut mä sitten olen...?

Ja meinasin tulla Suomeen lomalle (asun siis Ruotsissa) 1-14.8, LA 5.9. Mun miehen mielestä mä oon hullu ja edesvastuuton, ja sen mukaan se ei tunne KETÄÄN muuta raskaana olevaa joka lähtis niin lähellä synnytystä "matkoille". Mun mielestä se on taas ihan normaalia, ja jos syntyy Suomessa niin sitten syntyy, eiköhän siitäkin selvitä... Onko kellään kokemuksia tai kommentteja? Oonko mä vaan tyhmä jos mä lähen pois kotoota niin myöhään...?

Ainiin, piti jakaa kultaakin arvokkaampi vinkki kaikille huonosti nukkuville... Anis! Mun serkku suositteli sitä, ja skeptisesti kokeilin, ja sen jälkeen oon nukkunut niin hyvin jokaisen yön. Ennen siis herättyäni yöllä en saanut unta, ja saatoin valvoa koko yön ja aamulla sitten "pirteänä" töihin. Eli siis maustehyllyltä anista, ja tekee siitä teetä ennen nukkumaanmenoa.

 

Huomasin just että oon elänyt uudesttan viikkoa 22 Tajusin että nythän mennään jo 24 viikkoa eli rv 23+3... Että jos nyt joku ois huomannu ja ihmetelly ettei mun viikot kulu ollenkaan :snotty:

Raskaus dementtia vaivaa

 

Tervetuloa huns!

Tuikku13 En mäkään ole saanut mitään painoarvioita ja SF-mittaa multa ei edes oteta kun odotan kaksosia, oon jo nyt sen kokonen että monet on kysellyt että millon sä oikeen poksahdat

Liikkeistä, en mäkään niitä joka päivä tunne, joskus saattaa aamulla muistuttaa molemmat olemassa olostaan moksauttamalla kylkiin (muuten en tiiä kumpi on kumpi kun osuu niin samalla osastolle keskellä masua) ja sitten koko päivänä ei muuta. Ja joskus tuntuu, että liikkeet tuntuu joka ikinen tunti. Neuvolatäti kyllä sanoi, että niillä on vielä tilaa liikkua niin ei kaikkia hentoja motasuja/liikkeitä tunne.

Enää kaks päivää töitä ja sitten alkaakin pitkä loma :heart: Kerrankin kesä, ettei tarvi kärvistellä töissä vaan saa lomailla ja saikkuilla äippälomaan asti.

Selkä alkaa hajota tai oikeastaan lapaluut ja hartian seutu. Ei pysty nukkumaan enään kuin kyljellään ja se tekee välillä kipeää yöllä. Saas nähä mihin sitä majottuu nukkuu kun aika kuluu...

Mutta nyt vielä ompelukone esille ja ompelee illan ratoksi.

Sunshine ja pirpanat 25+1

 

Moikkelis! Ei mulla nyt oikeen mitään asiaa oo, mutta ajattelin vaan ilmoitella itsestäni. Mullakin alkoi tänäaamuna virallisesti loma(utus) eli koko kesän saisin periaatteessa olla tekemättä mitään, mutta rahanahne kun olen niin yritän pysyä kesätöissä niin pitkään kun mahdollista.

Remonttia pitäis alkaa valmistelemaan, eli tavarat pois ja tapetit alas ja uudet tilalle, mutta odotan sitä jotain kamalaa sadepäivää ennenku alan sitä tekemään, nää kauniit aurinkopäivät ei oo sitä varten.

Mitään vaivoja ei edelleenkään ole, ellei satunnaista iskiasta lasketa (ja sekin kerran viikkoon). Kovin eläväinen kaveri on, potkii aamusta iltaan tasasin väliajoin. Kelan lappuja odotellessa, toivottavasti saan ne ens viikolla neuvolassa, niin pääsisin minäki hipelöimään ihanaa äitiyspakkausta!

Onko tää ihan normaalia hamstrata kirppareilta kaikkia ihania vaatteita kilotolkulla ja huomata kotona et "Oho, näitä oliki jo kolmet!!" Itselleni pitäis löytää kesähousuja ja mekkoja/paitoja kun vaatevarasto meinaa olla todella suppea. Ens kuun lopussa on yhdet häät ja sinne pitäis löytää jotain nättiä päälle pantavaa, mutta ei vielä uskalla ostaa jos paisunki ykskaks paljon. Vielä ei ole kauheasti paisunut, mutta ehkä se joku päivä yllättää.


Beibei & Ipana 22+5

Hyvää alkanutta kesää mammat!

 

Huomenta kaikille!

Tänään poksuu 26+0!!!! :O
Kauheeta paineen tunnetta ollu koko viikonloppu ja iskiastyyppistä särkyä : / ja vielä ois ainakin 3kk tässä olotilassa

baby2003 26+0:heart:

 

Terkkuja neuvolasta Painoa oli tullu 250g/viikko, kokonaisnousua kolmisen kiloa lähtöpainosta. Hemppa oli noussu raudalla 116 -> 132, joten jatkan samalla 1 pillerillä päivässä. Pissa puhdas, verenpaine ok. Liikkuvainen kaveri kyydissä, makasin varmaan vartin sydänääniä kuunnellen ku tyyppi meni karluun koko ajan 140-150 näytti lukemia silti koko ajan. Sf mitta pompsahti heti yläkäyrän yläpuolelle ollen 25cm, mulla oo yhdessäkään raskaudessa ollu sen käyrän alapuolella mitat. Kelan kaikki paperit saatu, nyt en vaan tiedä et pitääks mun käydä palkanlaskijalla niiden kanssa vaiks en oo ollu töissä täs välissä vai vienkö suoraan kelaan ku maksavat samojen tulojen mukaan ku edellisenkin - no eiköhän se selviä.

Jospa tästä lähtis viemään eaikoisen kerhoon, laittas kuopuksen päikkäreille ja menis sohvalle makoilemaan, tai sit puutarhahommiin jos ei ala satamaan.

Jenni 23+2

 

Juu, mä päätin kuitenkin rauhoittua. Siis ihan tietoisesti PÄÄTIN tehdä niin. En jaksa stressata asioista nyt.

Vauva lähti liikkeelle sitten kuitenkin eilen taas tosi paljonkin ja vaikka on tänään taas ollut rauhallisempi niin liikkuu kuitenkin. Tuntuu että siihen vaikuttaa niin paljon myös kaikki muu ja oma keskittyneisyyteni, että hulluksihan siinä tulisi jos niitä liikkeitä lähtisi valvomaan jatkuvasti.

Nyt vaan ihania kesäpäiviä!

 

Heippa! Pitkästä aikaa taas jaksoin raahautua koneelle kirjottamaan, puhelimella aina vaan lueskelen Täällä on saatu nyt jo kaksi kertaa 100% POIKALUPAUS Pahoinvointi on pysynyt lievempänä, tai no pahoinvointi on aika järkkyä, mutta en ole oksentanut, eli se on tosi hienoa! Olin tänään erikoislääkärillä ja munuaiset tässäkin raskaudessa vaivana, viimeksi oli oikeassa munuaisaltaassa laajentuma... Kieltäydyin leikkauksesta, koska siitä oli viimeksikin enemmän haittaa kuin hyötyä, joten nyt on melko tuskallinen raskaus edessä ja synnytys käynnistetään kun vauvan keuhkot ovat kypsät... Vaikka arvasinkin tämän niin aika shokki se silti on, tahtoisin niin saada sen luonnollisen käynnistyksen. Viikolla 34 saan alkaa itse yrittää käynnistää synnytystä, koska olisi parempi, että synnytys käynnistyy luonnostaan kuin että pitää käynnistää.

 

Supermassive: Suosittelen käymään vyöhyketerapeutilla kun tuo synnytyksen käynnistäminen tulee ajankohtaiseksi. Nilkoissa on akupisteet joita manipuloimalla synnytyksen saa käynnistymään eli vastaa luonnollista käynnistymistä Tai voihan siellä käydä jo nyt jos vaan sit muistaa ne pisteet sit h-hetkellä.

Beibei: Kuullostaa tutulta tuo vaatejuttu

 

Mäkin olen kuullut hyvää vyöhyketerapiasta. Sen pitäisi auttaa myös raskausvaivoissa ja kuulemma myös erityisesti vauvan vatsavaivoissa. Jotkut on päässeet sillä kai myös koliikista. Itse ajattelin ehkä käydä raskauden loppuvaiheissa, vaikka nyt ei vielä tunnu että tarttisin.

Tuli muuten noista turvotuksista ja selkäkivuista mieleen, että itselläni on helpottanut ihan älyttömästi kun olen vaan liikkunut tarpeeksi, vaikkei millään aina tekisi mieli. Käyn uimassa ja joogaan aina kun mahdollista ja erityisesti pidän lihaskuntoa yllä. Toinen asia on ollut kevyesti syöminen. Menin alkuraskaudessa vähän ehkä sellaiseen "nyt voi syödä mitä huvittaa" juttuun ja söin sellaisiakin ruokia mitä yleensä en. Pari kolme viikkoa sitten muutin ruokavaliota selvästi kevyempään ja jätin esim. valkoisen sokerin pois melkein kokonaan ja vähensin viljoja. Tuli sellaiset määrät nesteitä ulos parin päivän aikana että huomasi että on aika paljon kaikkea turhaa sisällä. Turvotukset hävisi, selkäkivut pieneni ja painokin putosi pari kiloa. Nyt on vaan energisempi olo ja jotenkin tasapainoisempi...

Tietysti syön edelleen tarpeeksi, mutta vaihdoin jotain juttuja parempiin.

 

Mihin tää aika oikein katoaa!?

Me käytiin eilen (vihdoin!!!) rakenneultrassa. Kaikki oli vauvalla hyvin, ihanaa! Profiiliaan ei halunnut näyttää, vaikka kätilö kuinka törkki, hih! Vauvan painoarvio oli 380g. Sukupuolta kysyttäessä kätilö vastas "no, ei täällä ulokkeita näy, että näyttäis tyttö olevan, mutta mekkoja en maksa" Eli mun oloni/tuntoni "tiesi" oikein! Tosin en kyl usko tyttöön, ennenkuin omin silmin näen! Joten mulle voi päivittää tyttölupauksen :heart: Mut miehen kanssa sovittiin, ettei muille kerrota kumpi sieltä on tulossa (tosin voi olla, etten voi olla paljastamatta...)

Jalkoja särkee ihan koko ajan ja olo on muutenkin nuutunut/väsynyt. Kyselin kätilöltäkin asiaa, niin sano, ettei voi oikein muuta kuin kärsiä ja ottaa särkylääkettä... Panadol on sallittua silloin tällöin, ja jos ei ala helpottamaan, niin sitten lääkäriin neuvolaan ja saan vahvempia lääkkeitä... No, en kyl aio ottaa lääkkeitä (en edes sitä panadolia! ja ei mun oloani helpota tuo työkään...) Joten ei voi sit muutakuin kärsiä!

Miehen kanssa saatiin sitten tappelukin aikaiseksi, auton vaihdosta... Meillä on nyt Seat Altea XL, ja haluttais joko VW Touran tai Opel Zafira, molemmat ollaan siis sitä mieltä että auto täytyy vaihtaa, tohon "vanhaan" ei mahdu kuin vaunut taakse, muttei muuta... Ja istuimetkin joutus oleen tosi tiukassa... Mutmut... Mies ei oo valmis maksaa juur yhtään välirahaa ja mä taas olisin, joten siitä saatiin sit sanasota aikaiseksi, ei ne miehet vaan ymmärrä!


Onnea kaikille lupauksien saajille! Toivottavasti lupaukset pitää paikkansa Mutta se selvinnee vissiin syys-lokakuussa, viimeistään

Mä oon jotenkin ihan pihalla nyt toisten kuulumisista, sorry! Enkä osaa vastata mihkään, josko tästä taas vähän virkistyis ja alkais vastailemaan, päivittäin käyn kyl lukemassa, mut jotenkin tää kirjoittaminen/vastaaminen jää... :ashamed:


tiggeri ja typy 22+1

 

Heippa taas pitkästä aikaa!

Miten se tää kirjoittaminen on niin hankalaa, lukeminen sujuu paljon helpommin

Kirjoittelin joku aika sitten siitä vesirokkovasta-ainejutusta kun odottelin labratuloksia, sain ne silloin samana päivänä ja helpotuksen huokaus, olen sairastanu vesirokon joskus lapsena.

Viikko sitten kävin neuvolassa, silloin oli viikkoja 22+5. Sf-mitta mitattiin ekan kerran ja se oli 19,5cm, meni himppasen keskikäyrän yläpuolelle eli samoja kokoja on sisarustensa kanssa. Painosta neukkutäti sanoi että oon laihtunu kun näytti muutama sata grammaa vähemmän kuin edelliskerralla. Sopii mulle! Tosin nyt tuntuu siltä se luku on ylitetty korkojen kera reippaasti. Mutta lähtöpainon tuntumassa pyöritään edelleen, mikä ei haittaa minua ollenkaan kun edellisetkin raskauskilot roikkuu vielä osittain mukana (kakkosen raskauskilot ehdin pudottaa pois syksyn/talven aikana mutta ykkösen kilot on vielä tiukasti mukana...)

seuraava neuvola oiskin heti juhannuksen jälkeen ja just varasin ajan sokerirasitukseen juhannusviikolle, iyh! :/

Miten te jaksatte näitä helteitä? Miusta tulee niin hikinen ja äkänen tämmösellä säällä ja voi apua jos tätä kestää koko kesän! Nyt on vasta toukokuu ja mun tekis mieli jo valittaa toissa kesä oli samanlainen kun odotin kakkosta, hikeä ja kyyneleitä. Meillä kun on vielä asunto kerrostalon ylimmässä kerroksessa ja ikkunat kolmeen suuntaan niin sitä aurinkoa tunkee joka paikasta sisään ja kattokin varmaan kiehuu tuossa pään päällä. Meillä on sisälämpötila +29 24/7 niin morjens vaan, koitapa siinä jaksaa! Onneks nyt on ollu tuulisia ilmoja niin saa ulkona vilvoitusta hetkellisesti. Yötkin menee hikoillessa kun ei se ilma vaihdu mihinkään vaikka kaikki räppänät ois auki

Sori omanapainen viesti...nyt pitäis jaksaa tyhjentää kuivaustelineet puhtaista pyykeistä ja sitten alkaa siivoamaan romuhuonetta tyhjäks, että saadaan vaihdettua lapset isompaan huoneeseen. Pitäis pikkuhiljaa alkaa totuttamaan poitsua eri huoneeseen nukkumaan kun vauva vie sen paikan...

Ainiin! Rosalienism mulla oli samanmoiset tuntemukset kakkosen rakenneultran jälkeen kun siellä olikin killuttimet jalkovälissä, oisin niin halunnu toisen tytön! Mutta ajan myötä siihen poika-ajatukseen tottui ja nyt se onkin niin rakas ettei sitä tyttöön vaihtaisi mistään hinnasta, äitin söpöliini :heart: Anna aikaa ajatuksille, kyllä se ajan myötä mieli tottuu siihen poikaankin


Santta ja ylläri 23+6