Heippa pitkästä aikaa!
Oon ollut työpäivien jälkeen niin väsynyt, että ei oo tullut tänne kirjoiteltua. Fb:n puolella tullut jonkun verran kirjoiteltua ja päivittäin melkein käyn siellä lueskelemassa.
Töitä olis ollut jäljellä vielä tämä ja ensi viikko, mutta tänään hain sitten sairauslomaa. Alkoi käydä vähän liian rankaksi työnteko, oli niin fyysistä... Nla-lääkärillä siis kävin, tässä vähän neuvolakuulumisia, rv tänään 30+2, suluissa 27+4 käynti:
Paino -111g (eli oli kolmessa viikossa jopa tippunut, jes)
RR 102/62 (104/66)
Sf 28 (25) Menee keskikäyrän vähän yläpuolella
Syke +135 (+140)
Pissa puhdas.
Vauva raivotarjonnassa, oli lääkäri näköjään neuvolakorttiin merkannut. Oonkin miettinyt, että miten päin se siellä on, kiva tietää. Nyt on pitkään tuntuneet ainakin liikkeet samoissa kohtaa.
Kohdunsuu oli pehmentynyt ja ulkosuu vähän auki (en saa selvää, että montako senttiä). Uintikielto tuli. Ja se sairausloma. Töissä ymmärsivät hyvin ja käskivät nyt ottaa rauhallisesti.
Sokerit mulla on heitelleet, vaikka oon koittanut syödä hyvin. Silloin tällöin herkutellut, kerran viikossa vähän enemmän ja sen lisäksi oon saattanut ottaa jonkun jäätelön joskus, en päivittäin. Karkit jätin kokonaan silloin monta viikkoa sitten jo. Ne on se mun pahin intohimo
Parempi siis olla kokonaan ilman. Paastoarvot on ollu koholla lähes joka aamu tällä viikolla, sen takia saan nyt lähetteen synnytyssairaalan diabeteskätilölle. Lääkäri tänään sanoi, että ei ainakaan vielä vaikuta siltä, että vauva olisi mitenkään suuri, sf-mitta menee vain vähän keskikäyrän yläpuolella ja toi mun painoasiakin, kun se oli kolmessa viikossa jopa vähän tippunut, niin sekin on hyvä.
Niin, lääkäri vielä mietti, että sokerit olis saattaneet heitellä ihan stressinkin takia. Sitä on kyllä töistä johtuen jonkun verran ollut.
Kantoliinoista oli ainakin ollut puhe, sain kaverilta sellaisen lainaan ja kakkosen kohdalla ei oltais ilman pärjättykään
Ihan huippujuttu, sopi mulle hyvin. Silloin oli hyvä myös sen takia, että itsellä oli kädet vapaina ja pystyi hoitaa reilun vuoden ikäistä isoveljeä samalla, vauva nukkui tyytyväisenä sylissä
Joku semmonen ergonominen kantoreppukin meillä oli lainassa serkulta, sekin oli tosi kätevä ja hyvä! Esikoisen aikaan meillä oli ihan perus baby björnin rintareppua ja se oli kyllä surkea.
Kärttyisyydestä ootte myös puhunut, täällä yksi äksyilijä :ashamed: Joka asiasta täytyy miehelle sanoa ja valittaa
Mies on kyllä ymmärtäväine ja itse muistan ainakin aina välillä pyytää anteeksi... Lapsillekin tulee tiuskittua, eikä niiden nahinoita ja tappeluita jaksa katsoa yhtään :kieh: Tulee tosi helposti ärähdettyä. Niin se vaan tuli tämäkin vaihe nyt loppuraskaudessa
Olisin tietenkin toivonut, että oltais tältä kokonaan vältytty... Mut kaikenlisäksi ollut stressiä töistä ja työt on uuvuttanut mut aika pahasti. Jospa nyt helpottais edes jonkun verran, kun töissä ei tarvi itseä ihan loppuun kuluttaa. Saa nähdä.
Pitiköhän mun jotain muuta... No, eiköhän tää tällä erää riitä
Peppi ja tyttö 30+2.