Syyskuun Söpöliinit 2012 *Elokuussa*

Pikainen päivitys tämän päivän äitiyspolikäynniltä; Eli taas muuttui suunnitelmat, nyt sain käynnistysajan 10.9, ei puhetta sektiosta tai siitä miten käynnistetään tai kannattaisiko sitä aikaisemmin jo kokeilla. Tuo on sitten jo rv 41+3!! Pelottaa nyt miten tuo sektioarpikohtu kestää tuon käynnistysyrityksen silloin. Toivottavasti kohtu ei ehdi repeytymään tms. ennen kuin sektioon päädytään. Ja painoarvio nyt jo 3,7-3,8kg, eli yli 4kg reippaasti tuolloin!! Ja se että tämä lähtisi käyntiin itsekseen, ei ole minun mielestä mahdollista!! Paikat visusti kiinni ja ikinä en ole supistuksen supistusta kokenut (ja tämä jo tavallaan 3.raskaus). Plaah, kiva ettei vielä tarvinnut jäädä, mutta olisi sitä käynnistystä voinut nyt hieman aikaisemmin kokeilla!!

Kiva kun Tillu79 kerroit fb kuulumiset, ketkäs niitä vauvoja onkaan mahtanut saada? Toivottavasti jaksavat/ehtivät tänne palstallekin synnytyskokemuksia jakamaan, kun ei tuota fb:a ole käytössä...

Minullakin ollut nyt kaksi viikkoa vatsa sekaisin ja karmea oksetusolo aamuisin. Ei taida kyllä mitään minun tilanteessani merkitä. Supistukset puuttuu niin kuin tiedätte jo

Huoh, toivottavasti vauva jaksaa voida hyvin kohdussa vielä joitakin viikkoja ennen kuin pästään synnyttelemään.

Tsemppiä muillekin!

Bastet ja bebe rv38+4

 

Ikpi, mitä seurasi, kun epiduraalin annostus epäonnistui? Olen nyt viimeisen lapsen kohdalla päättänyt semmoisen ottaa, koska oksitosiinitippa joudutaan suurella todennäköisyydellä synnytyksen kestäessä (kun on jo niin mones lapsi) laittamaan. Siispä nyt kiinnostaa mikä voi mennä pieleen...

Äsken söin sokeritonta karkkia, ja syötyäni aloin vasta katsella käärepaperin merkintöjä: Noh, ei ollut sokeria, mutta jotain hiilareita oli kyllä: Polyalkoholia 97g/100g, ja 80g vetelin, eli HUH HUH! Nolottaa, kun yleensä katson tarkasti - nyt luotin kun luki kissan kokoisin kirjaimin sokeriton ja myyjäkin sitä vakuutteli... Tosin luin netistä, että nuo sokerinkorvikkeet imeytyvät huonommin. En kyllä uskalla verensokeria mittailla nyt.:ashamed:
Jälkeläinen myllää niin kovasti, että on vaikea olla. Lienee hyvässä sokerihumalassa...

 

Heissan pitkästä aikaa! Ja onnittelut tosiaan Oliviaalle vauvelista Itse kirjoittelen facessa niin paljon, etten enää tänne muista useinkaan kirjautua. Kaktuspiikin kuulumisia odoteltu täälläkin, mihin oot hävinny??

Kävin tänään lääkärissä ja kohdunkaula lyhentynyt n. puoleen senttiin ja osittain pehmeä, vauvan pää oli jo kiinnittynyt ja tosiaan lääkäri sen tunsi ihan siellä alhaalla Supistuksia on päivittäin ja usein, mutta "kipu" rajottuu tonne ihan alamahaan, ettei vielä tosi kyseessä ole kuitenkaan niiden kanssa. Lääkäri oli sitä mieltä, että lähtö vois tulla nopeestikin, mutta ilmeisesti on melko yleistä, että ensisynnyttäjällä tästä tilanteesta huolimatta voi vielä aikaa mennä muutamakin viikkon. Nyt siis rv 36+0.

Onko täällä ollu enää puhetta Kuopiolaisten tapaamisesta vai painuiko se idis vähän niinku unholaan? Ei toki väkisin mitään tapaamisia järkkäillä

Sairaalakassi on täällä jo pakattu, ehkä jotain suklaata vois sinne vielä lisätä Aiemmin en oo ihan hirveesti synnytystä miettiny, tai siis olen, mutten sillai jptenkin oo osannu sitä oikeesti miettiä, mut ton tän päiväsen käynnin jälkeen tuli vähän konkreettisemmaks se ajatus, et se pikkunen voi tosiaan jo kohta olla täällä. Ja miten kaikki tuntuuki ihan keskeneräiseltä, vaikka periaatteessa onkin valmista...! Vaikka toivoisinkin, ettei ainakaan yliaikaseksi mene, niin silti jos se syntyis jo kohta, en ehkä olis henkisesti vielä ihan valmistautunut. Pitänee alkaa valmistautua

Syrän ja poitsu 36+0

 

kumiankka: miksi pitäisi laittaa oksitosiinitippa, jos on monta synnytystä takana?

Omalla kohdallani siis näin: synnytin tokan lapsen spinaalin avustuksella, tilanne eteni nopeasti, puudutus lakkasi juuri ennen ponnistusvaihetta ja poika oli ulkona nopeasti. Kolmannen synnytykseni kätilö ei ilmeisesti ollut ihan ajantasalla nopeasta avautumisvauhdista tai osannut sitä odottaa, vaikka papereissa se luonnollisesti oli, vaan tilasi epiduraalin. Tämän jälkeen verenpaineet laski hälyyttävästi ja huono olohan siitä seurasi. No, siitä selvittiin ja ehdin saada jopa toisen annoksen, mutta se tulikin sitten liian viime tipassa. Eli kun olinkin alapää täysin puuduksissa, pitikin alkaa jo ponnistaa. En yksinkertaisesti osannut ponnistaa, kun en tuntenut mitään ponnistuksen tarvetta ja ponnistusvaihe oman mittapuuni mukaan pitkittyi. Juuri kun olin vaatinut paikalle lääkärin ja imukupin, sain jostain voimaa ja ponnistettua lapsen ulos. Ei tämä varmaan näin kuulosta kamalalta, mutta jäi kuitenkin traumat. Eniten ehkä pelkää tuota paineiden romahtamista, mutta sehän voi spinaalissakin olla haittavaikutuksena.

 

Kyllähän tuo jo ihan riittävän hurjalta kuulostaa, Ikpi.

Olin synnytyspelkopoliklinikalla keskustelemassa siitä, että sitä tippaa ei sit laiteta, koska en kestä sitä. Ei pysy oma pää hallinnassa. Kätilö oli sitä mieltä, että on todennäköistä, että se pitää laittaa, koska kohtu laiskistuu useampien synnytysten myötä. Siis ennen nelosta en ole itsekään tarvinnut, ja kun se sitten laitettiin, tuli semmoinen olo, että laittoivat vain siksi, että ehtivät hoitaa homman työvuoron puitteissa. Numero kakkosen kohdalla supistukset katosi pariksi tunniksi, eikä silloin mitään tippaa laitettu, odoteltiin vaan. Mutta se oli tietysti melkein kymmenen vuotta nelosta ennen.

Kätilö kyllä perusteli nyt sen, miksi sitä ei oikein uskalla olla laittamatta. Eli vaikka vauva tulisi ulos heikommillakin supistuksista, voi tulla istukan kanssa ongelmia, eli suuren verenvuodon riski on iso. Neljä olen " luomusti" synnyttänyt - tai ilokaasun avulla kaksi viimeistä, eikä kivun kanssa ollut ennen sitä oksitosiinitippaa mitään ongelmaa. Nyt jännittää kovasti sen epiduraalin laittaminen ensinnäkin ja sitten se, miltä ponnistusvaihe tuntuu, koska olen kuullut, että epiduraalin kanssa se sitten tuntuukin joltain. Mutta toista kertaa en kivunlievityksettä siihen rääkkäykseen lähde, minkä sillä tipalla aikaan saa. Epiduraaliin päädyin spinaalin sijasta sen vuoksi, että saan sen ajoissa, ettei tartte yrittää olla enää tuskissaan paikoillaan. Tietysti se lääkäri sen varmaan loppupeleissä päättää mikä laitetaan, eli mikä tilanne ja aikatauluennuste on sairaalaan mennessä.

 

Syrän Eilen juuri mietin sitä tapaamista, mutta sitten mietin että kun kukaan ei ole siitä mitään puhunut niin ajattelin ettei muita kiinnosta. Minä olisin valmis tapaamiseen. :wave:

 

En ole koskaan kuullut laiskistuvasta kohdusta. Oliko tälle mitään perusteluja? En nimittäin koskaan usko mitään, mitä en voi luotettavalta taholta kuulla En nyt siis epäile sinun luotettavuuttasi vaan lähinnä näitä terveydenhuoltohenkilökunnan väitteitä, jotka vaihtelevat kertojan mukaan.

 

Ajattelin muuten myös sanoa, etten halua istukkaa revittävän ja vedettävän ulos vaan että se saisi syntyä itsekseen. Mietin, että mihin on aina niin kova kiire, miksei se saisi tulla vain ulos. Luulisi, että useimmiten luonto hoitaa homman.

Jotenkin vertaan synnytyksiä muiden eläinten synnytyksiin. Niistä on enemmän kokemusta kuin omista ja harvemmin niissä on tilanne, jossa luonto ei olisi osannut hoitaa asiaa.

 

Heräsin äsken kunnon supistukseen. Odotin sen ohi ja kävin vessassa pissillä. Menin sänkyyn ja tajusin että on paha olo. Tuli uusi supistus, edellistä kipeempi. Hyökkäs ajatus etten selvii synnytyksestä Rupes pelottamaan. Huomasin, että suoli toimii, kiire vessaan. Näin on alkanu 2 aiempaa synnytystäni ja nyt pelottaa että ei kai tämä vielä?! Pitäisköhän syödä jotain tähän pahaan oloon, hmm... Yritän käydä nukkumaan!

Milla 36+4

 

Tsempit Milla! Herättelin miehen aamuyöstä,kun lapsivettä alko tippumaan.Tosi harvakseltaan supistelee.Lähetään synnärille,kun pojan hoitaja saapuu.
Vähän hirvittää,kun on niin pienet viikot...

Juli 37+5

 

Tsemppiä Milla84 ja Juli05! Tulkaa kertomaan sitten miten kävi

Kävin eilen synnytystapa-arviossa ja olo on entistä sekavampi jos vaan mahdollista. Lääkäri sanoi, että synnytys voidaan käynnistää esimerkiksi kalvojen puhkaisulla juuri ennen laskettua aikaa, jotta lapsesta ei tule liian isoa, niin kuin viimeksi kun meni kaksi viikkoa yli. Sektion saisin jos sitä vaatisin, mutta nyt tuntuu että mieluummin alakautta. Tänään menen pelkopolille juttelemaan asiasta. Toivottavasti paikat nyt kypsyy ja käynnistys olisi kolmen viikon kuluttua mahdollinen. Eilen oli paikat jo pehmentynyt ja sormelle auki, toivottavasti tuo enteilee hyvää? Tietääkö joku mitä alakerrassa on pitänyt tapahtua että kalvot saadaan puhkaistua?

pienisieni 36+5

 

Huij, onpa monella jännät paikat! Ihanaa kun näitä synnytystarinoita ja vauvoja aletaan saamaan tännekin ketjuun - onnea hurrrrjasti kaikille! :flower:

Itselläni tulee tänään täyteen 39+0 eli poksahdanpa tässä alussa heti muistaessa ja eipä ole sellainen olo, että tässä oltais minnekään synnyttämään lähdössä lähiaikoina. Muutama kipeempi yksittäinen supistus tullut.. kokoajan ollut sellainen, että tulispa pian - hätähousufiilis, mutta nyt viimeaikoina on kokoajan rauhoittunut mieli kun sitä tajuaa, että meni miten meni ni ei tässä enää viikko tolkulla tän mahan kanssa heiluta. Kova halu ois pieni nähdä pian, mutta minkäs teet. Hän tulee kun on tullakseen. Kovasti kuitenkin toivoisin, että viimeistään ens viikon lopulla, muutamia päiviä lasketun ajan jälkeen, ensi viikon sunnuntai esim olisi jo 40+3, ettei kovasti ainakaan siitä enää venyilis - aina saa toivoa

Miehellä alkaa huomisen jälkeen loma! sit onkin yhdessä odottelua ja jännäämistä, että koska lähtö koittaa. Tavallaan kuitenkin harmittaa, että nyt menee kaksi viikkoa miehen lomaa kotona päivystämiseen, kun ei minusta enää ole reissuun lähtijäksi, enkä hirveen pitkälle haluukaan enää kotoa lähteä. Mut ihanaa kuitenkin, että mies on tukena ja turvana nää viimeiset hetket!

Huomenna neuvolaa, joka sekin alkaa jo tympimään kun viikottain ei oikeesti ehdi tapahtumaan mitään jännää, paino vaan lisääntyy, muuten luvut pysyy samoina

Wasabi, jonka mahassa on selkeesti liian hyvät oltavat 39+0

 

Hello jälleen! Yöllinen supistelu loppui, onneksi! Vessassa juoksutti useamman kerran, koska niin kovaa supisti. Minulla aina kun alkaa supistella niin suoli tyhjentyy huolella. Ainut mitä se yöllinen sai minussa aikaan on pelko! En ole pelännyt synnytystä ollenkaan ja olen oikein innolla sitä odottanut. Nyt kuitenkin kun yöllä kipu oli niin kova niin tuli pelko ja ajatus etten selviä siitä kivusta mitenkään Nyt pitää vaan yrittää jäsennellä ajatukset uusiksi ja päättää selviävänsä!

Minulla hengen ahdistus on niin pahana etten oikein voi syödä mitään. Hyvin pienen määrän jos syön niin ahdistuksen kestää, mutta jos vähänkin enemmän niin tuntuu että tukehdun Eilen en syönyt kuin aamupalan ja iltapäivällä jogurttia + illalla muutaman sipsin. Eikä ole oikein edes ruokahalua : /

Onko teillä muilla vihlontaa ym viiltävää kipua kohdunsuulla? Minulla tuntuu kuin kirurginveitsellä viillettäis virtsaputkea auki ja välillä sama tuntuu peräsuolessa. Sitten hieman erilainen kipu löytyy taas sieltä kohdunsuulta. Hohhoijjaa... Aika valitusvirttä täällä, mutta kiva kun on jonnekin minne valittaa. Miehelle en viitsi valittaa muuta kun hänen kysyessään että mikä on vointi.

Jospa tämä vaan vielä tästä. Viimeyöstä viisastuneena minä aijon pakata lapsille ne hoitoreput valmiiks ja ladata kameraan akun täyteen ja ja ja.... =)

Vointeja kaikille!!

Milla 36+4

 

Äitipolilla käyty ja aika ikävä mieli sieltä jäi. :/

No taas olin käyrällä normaalisti ja se oli ok. Ooteltiin sitten lääkäriä vähän aikaa, sitten pyydettiin sisään ja ihmettelin kuka ihme tuo on, ei ainakaan täysin valmis lääkäri. No joku nuori erikoistuva naislääkäri. Ei meinannu saada otettua painoarviota kun niin varovaisesti ultras yms.. Kyseli siinä samalla voinnista ja kerroin että kutina on pahentunut, on huono olo ja supistelee. Hymisteli vaan ja jätti huomiotta. Arvot oli kyllä kunnossa, eivät olleet nousseet. No sitten tuli erikoislääkäri ( joku vanha äijä ) vielä tarkistamaan paino-arvion ja ultras uudestaan. Nopeesti totes että kaikki hyvin ja paino-arvio vähän vajaa 3kg, eli sama kun viime viikolla, oli kyllä eri lääkäri viimeks. Sitten sanoi vielä että joo ei nää hepatoosit oo edes niin vaarallisia mitä kuvitellaan ja että joskus voi olla hyvä merkki että se tulee!!! Mitä ihmettä? :O No sitten totesi yht´äkkiä että joo seuraavan kerran tulet kolmen viikon päästä ja kerran viikossa käyt verikokeissa. Vauva on niin hyvävointinen ja hepatoosi aisoissa niin ei tarvii aiemmin. Olin ihan ihmeissäni! Joka edellinen kerta on naislääkärit sanoneet että seurataan joka viikko polilla loppuun asti, jo sen takia jos joudutaan käynnistämään aikaisemmin esim. ison koon vuoksi. Nyt seuraava aika on vasta viikoilla 39+3, eikö se oo aika pitkä aika olla käymättä siellä? En sitten tajunnu edes sanoa mitään, kysyin vaan että mitä sillon kolmen viikon päästä tapahtuu niin se nuori lääkäri vaan haahuili että " ei vielä tiietä, ei välttämättä käynnistetä sillon ja plaa plaa plaa! " jos ei sillon käynnistetä viimeistään eikä yli lasketun ajan anneta mennä niin aika tiukille vetää. Oon nyt ihan paniikissa ja tolaltani kun luulin että saan olla taas viikon rauhallisin mielin ja taas viikon päästä nähdään että kaikki on hyvin ja mietitään taas jatkoa viikko kerrallaan niinkuin ne ihanat naislääkärit on aina sanonu. Sitten vielä ilmaisin huoleni siitä kun tuo sektio arpi on ollu aika kipeä niin tää nuori eukko sano vaan että aijaa ja asia jäi siihen. En saanu kunnon vastauksia mistään ja nyt ihan ristiriitasta tietoa mitä viimeksi! Mua pelottaa jos se lapsi kasvaa liian isoks eikä sitä huomata ennen kun sillon kolmen viikon päästä. Ja viime viikolla lääkäri sano että kohdunsuu on jo pehmennyt ja nyt tämä nuori nainen totesi että tosi epäkypsä vielä, täysin kiinni ja kiinteä! Onko ihan normaalia että hepatoosi raskauksissa on kontrolleissa näin pitkä väli? Tietysti pitäis luottaa siihen että lääkärit tietää, mutta en tosiaan tykkää noista vanhoista äijistä jotka ei ymmärrä mitään... Ahistaa kaikki tämmönen, luulin että oikeesti seurataan loppuvaiheessa varsinkin tiuhaan tahtiin, niinkun edellisessäkin tekivät. Pitää varmaan soitella sinne ja yrittää saada joku lääkäri puhelimeen..

Riikka&Niisku 36+3

 

Riikka90 Soita juu ihmeessä, ei ole mukavaa elää epätietoisuudessa. joskus nuo lääkärit osaa olla niin!!!!! Ja kun joka lääkärillä on eri mielipide asiaan. Pitäis aina saman lääkärin hoitaa tai olla yhtenäinen linja tuossa asiassa!

Milla ja syrän Täälläkin yksi "kuopiolainen" ts sieltä päin Mullekkin sopis treffit

Lääkärikuulumisia rv 36+0 menossa. Vauvan painoarvio 2640g, eli laskettuna n.3400g. Ei onneksi mikään jättiläinen siis. Kohdunsuu kiinni ja pehmeä, vauva RT ja ei ole laskeutunut. Tuli sellanen fiilis, että oon tän mahan kanssa vielä 6 viikon päästä

Kävin myös vyöhyketerapeutilla hieronnassa ja tekipä hyvää. Hän tekee myös akupainantaa raskaana oleville joilla vähintään 40+0, kuulema voi edesauttaa synnytystä käynnistymään...jos silloin vielä yhdessä koossa, vois kokeilla

Aika monella jännät paikat! Tsemppiä koitokseen

Biba ja tytsky 36+0

 

Eipä ole tullut aikoihin tänne kirjoteltua, mutta Kuopiolainen täälläkin, treffaus vois olla hauskaa

hawwe & minipapu 35+5

 

Mites me laitettais nuo treffit pystyyn? Minne ja millon? Minä pääsen vaan iltaisin ja v-loppuisin, koska ei ole autoa käytössä päivisin. Mahdollisimman pian varmaan kannattais treffata kun tää porukka alkaa pian synnyttää =)

Kaktuspiikkiä minäkin olen kaipaillut jo tovin. Osastolla on kyllä tietokone että pääsis sieltä päivittelemään jos vaan saa liikkua. Kohta mennyt jo kolme viikkoa ja mitään ei kuulu :/

 

Heippa kaikille!

Eipä ole pitkään aikaan tullut kirjoitettua tänne, kun enemmän tuolla naamakirjan puolella tullut käytyä. Mutta josko nyt jotain raapustaisi

Ensinnäkin suuret onnittelut kaikille jo vauvansa saaneille, ja tsemppiä jännäilijöille!

Itsellä poksuu tänään 39+0, eikä kyllä pahemmin ole mitään merkkejä siitä, että poitsu olisi halukas tulemaan ulos lähiaikoina. Kivuttomia supistuksia ollut päivittäin jo viikkojen ajan, mutta eipä ne viime lääkärikäynnillä (rv 37+4) olleet saaneet mitään aikaiseksi. Vähän oli paikat pehmenneet, mutta kiinni oli paikat ja kaulan pituus sen samat 3 cm mitä ennenkin.

Sf-mitta oli viime neuvolakäynnillä (38+5) pudonnut kuitenkin viikontakaisesta 2 cm, että on toinen sentään vähän alemmas jo tullut, ei kuitenkaan ilmeisesti ollut kiinnittynyt vielä.

Sitten on alkanut vähän stressaamaan se, että vauva tuntuu kovin viihtyvän avosuisessa tarjonnassa, välillä käväisee poikittain, mutta nopeasti taas kääntyy peppu mun selkää vasten. Todennäköisestihän kääntyy kyllä vielä viimeistään synnytyksen aikana "oikeinpäin", kun suurin osa vauvoista näin tekee, mutta vähän pelottaa kun on tietty ollut pakko lukea kaikkia kauhutarinoita avosuutarjontaisen synnytyksistä.

Nyt tulikin aika omanapainen kirjoitus, kun en enää muista mitä piti kommentoida.

äippä ja poika 39+0

 

Riikka90 sun kokemukset kuullostivat niin tutuilta! Kyllä tuo äitipoli ainakin täällä on jättänyt muhun sellaisen vaikutelman kuin jossain arvontatoimistossa kävisi vetämässä kulloinkin "päivänkortin" eli koskaan ei tiedä millaisilla suunnitelmilla sieltä ulos tulee.. Niin ärsyttävää, kun mullekin rv 37 sanottiin että vauvan ison koon, aiemman sektion, laiskan kohdun ym. vuoksi synnytys käynnistetään varoen ennen LA tai sitten leikataan lähellä LA. No viikon päästä tästä eli tällä viikolla, sama nuori typy ultrasi, sanoi ettei saa kunnolla vauvan kokoa arvioitua, mutta ei näytä kasvaneen viikossa (ei kai sekään nyt hyvä oo), puhui samalla ettei päästetä raskautta kuitenkaan niin pitkälle kuin viimeksi ennen käynnistystä (silloin rv 42 käynnistettiin), ja lopputuloksena totesi kaiken olevan hyvin ja toivotti tervetulleiksi käynnistykseen rv 41+3. Tuo tuntuu kyllä olevan todella pitkän ajan päässä aiempiin suunnitelmiin nähden. Nauroi vaan kun kerroin pelkääväni kohdun repeämistä ym. Kuulema ei repeä yhden sektion jälkeen millään... Eli nyt norm. nla seuranta kunnes käynnistetään.

Ja ekassa raskaudessa nämä polikäynnit oli vielä sekavampia, mutta niitä ei jaksa nyt enempää revitellä. Nytkin olen satavarma, kun 41+3 tuonne laitokselle käynnistykseen menen, passittavat kotiin vedoten siihen, että sairaala täynnä tms. Ahdistaa vaan, kun mulla viimeksikin vauva "hiljeni" siinä rv 38-39 ja sai päivittäin tehdä liikelaskentaa. Nyt samat merkit ilmassa ja vasta iltasella ehdin noita liikkeitä kyttäämään. Hiljaista on.

Ah, sellaista piti purkautua

Vielä pakko höyrytä, että ärsyttää ihmiset jotka kirjoittavat mulle esim. txt-viestin lopuksi; supistuksia!!! Aargh, ärsyttävä termi ja lisää vaan katkeruutta, kun niitä ei ole eikä tule!!

Bastet rv38 ja risat

 

Riikka90: Lääkäreihin ei todellakaan tule luottaa sokeasti. En missään tapauksessa jättäisi hepatoosiraskauden seurantaa noin väljälle vaan vaatisin sen vähintään kerran viikkoon käynnin. Viimeisimmässä sanoin lääkärille, että jos ei käynnistystä NYT sovita, tulen jokaikinen päivä käymään tutkimuksissa ä-polilla. Olin kyllä jo lääkkeistäkin kieltäytynyt. Sillä sain sovittua käynnistyspäivän.

Joku kysyi kalvojen puhkaisuista. Se riittää usein synnytyksen käynnistämiseksi ja katsoin omista papereistani, että vaikka tilanne ei vielä ollut niin valmis kuin edellisellä, niin olin ilmeisesti kaksi senttiä auki, kun kalvot saatiin puhkaistua ilman muuta.

Kävin neuvolassa enkä oikein saanut vastauksia. Kysyin menkkamaisista kivuista, kuulemma voin laskea ne supistuksiksi Okei, mua sitten supistelee aina välillä :attn:

 

Pitkän aikaa on mennyt, kun viimeksi kirjoittelin. Raskaus on edennyt niin "normaalisti" ja hyvin voiden, ettei ole kaivannut vertaistukea. Nyt lähestyvä synnytys on kuitenkin mielessä koko ajan ja mukava on lukea teidän muiden kokemuksista ja olotiloista

Neuvolakäynti tänään oli harvinaisen mielenkiintoinen, sillä en ole nähnyt muutamaan viikkoon omaan terkkariani ja hän lähes tulkoon säikähti nähdessään ison mahani. Pelkäsi, että vauva on kovin iso, kun kokoarviota ei vielä oltu tehty. Sainkin saman tien ajan lääkärille, joka ultrasi ja sai painoksi ihan normaalin 3,3 kg. HUH! Kysäisin myös, voisiko katsoa sukupuolta, kun sitä tähän mennessä ei ole tiedetty ja poikahan se sieltä on tulossa :heart: Tosi ihanaa, kun sai sen vihdoin tietää, vaikka pianhan se muutenkin olisi selvinnyt.

Toisaalta vähän jäi jännä fiilis, kun terkkarikin säikähtää mun mahaa, niin missä kehtaan enää tämän jälkeen käydä :ashamed: Muutaman viikon on jo tosi paljon ärsyttänyt kuulla ihmisten kommentteja mahastani. Ite en kyllä kenenkään ulkonäköä kehtaa päin naamaa ihmetellä saati kritisoida, mutta raskausmahasta voi ilmeisesti sanoa kaiken, mitä mieleen juolahtaa. Onko muilla samanlaisia kokemuksia?

Muuten on tosi hyvä mieli ja vointi. Supistuksista ei ole tietoakaan, joten vielä en osaa edes sairaalakassia pakata.

Mantu ja masuasukki 37+3

 

Bastet ja Ikpi kiitos teille! Soittelen huomenna heti polille ja pyydän saamaan soitto-ajan lääkärille. Harmittaa kun olin niin sekavassa mielentilassa etten tajunnu sanoa siellä mitään. :/ Noh huomenna kyllä sanon että ihan jo oman mielenrauhan ja vauvan takia haluan käydä siellä viikoittain. Toivotaan että se tästä..

 

Tuosta kalvojen puhkaisemisesta haluaisin vielä teiltä kysellä, kuuluuko sen sattua kovin? Itselläni puhkottiin kalvot viimeksi, kun supistukset oksitosiinitipalla eivät tehneet mitään ja silloin siis kohdunkaulaa 2,5cm jäljellä ja paikat sormelle auki. Kipu oli ihan hirvittävää ja sen tunnen ja muistan yhä, vaikka "supistuskipu" unohtui jo seuraavana päivänä. Mietin oliko tuo siksi niin kivuliasta, kun paikat niin epäkypsät silloin vielä vai sattuuko se jokatapauksessa aina?? Kauheeta runnomista, vihlomista ja kramppaamista jäänyt tuosta mieleen...

Bastet

 

Bastet: Mulla puhkastiin kalvot esikoisen synnytyksessä, olin silloin jo 8cm auki. Puhkaisu ei tuntunut yhtään miltään, eihän kalvoissa ole tuntoa tms. Yleensähän kalvojen puhkaisu ei tunnukkaan miltään, mutta olen kyllä kuullut että joillain se sattuu..mut en sitten tiedä miksi?

 

Kuopiolaiset se tapaaminen ois kyllä ihan kiva! Miltäs teillä näyttää ens viikon alku? Tuntuu jotenkin, että olis kiva treffata mahdollisimman pian, kun itelläkin tää olo on ollu vähän mitä on, vaikka tuskinpa se loppujen lopuks vielä mihinkään syntyy...Mutta vois varmaan treffata kaupungilla joku ilta sitten, jos Milla ei pääse päivisin? Jossain kaffella kenties kävästä?
Tässä on nää ikävät sukkapuikkopistokset jatkuneet tänään ja selkä on vaan hemmetin kipee kuten viime yönäkin. Siks vähän hirvittää, mut eipä näitä voi ennustaa. Mutta siis niin, mulle kävis ainakin sekä maanantai että tiistai jos alkuviikosta puhutaan.