Syyskuun söpöläiset 2014 <3 *maaliskuussa*

nuorallatanssija, niinhän se on että unia nähdään vaikka niitä ei muisteta, itselle se tarkoittaa käytännössä ettei niitä näe jos niitä ei muista :D Mutta tosiaan nyt olen nukkunut paljon tavallista enemmän, joten jospa niiden muistaminen johtuukin siitä.

Mama <3, repäisykivuilta nuo minusta kuulostavat, ja itselläni on samanlaisia myös.

Onko teillä muuten harrastuksia ja jos on, niin mitä? Ja miten raskaus niihin vaikuttaa? Itse käyn Crossfitissä, ja kyllähän se raskaus vaikuttaa jatkossa paljonkin. Maksimikokeilut pitänee jättää vähemmälle, tehdä matalammalla sykkeellä, karsia hypyt, käsilläseisonnat, suoriin vatsalihaksiin ottavat liikkeet pois, painonnosto lopettaa kokonaan kunhan maha tulee tielle.. Mutta onneksi on paljon sellaista mitä voi tehdä! Ja saatan ostaa itselleni myös oman ohjelmoinnin raskauden ajalle, se voisi olla helpompaa kuin se, että joka tunnin alussa mietin valmentajan kanssa, mitä pystyn tekemään.
 
Sokerirasituksessa yritin sitten käydä, mutta 5 min pysyi litku sisällä ennenku tuli takas ulos :S ottaa kyllä päähän! Yleensä en aamuisin joudu oksentamaan, mutta iltasin sitte sen edestä. Varmaan syömättömyys ja se litkun sokeripitosuus sitten teki sen.. Onko täälä muut käyny jo sokerirasituksessa? Mitenköhän tän kans tehään, ku ei varmaan pariin viikkoon pysty uudestaan tekeen, semmonen pahoinvointi kyllä vielä päällä... Riittäisköhän, että seuraa verensokereita kotona? No, huomenna kauan odotettu ultra... jänskää!
 
Hispula mulla on koliitti ollut reilut 13v, diagnosoitiin toisen raskauden lopulla. Mulla on ollut kaikkiaan 4 aktiivivaihetta (2000, 2001, 2006 ja 2009) ja kortisonia on mennyt hevosen annoksina, kerran oon ollut osastolla. Mutta oon silti mielestäni päässyt vähällä, koska muulloin elämä on ihan normaalia. Edellinen raskaus sujui koliitin suhteen hyvin, ei mitään ongelmia. Osallistuin silloin ja osallistun nytkin teratologisen tietokeskuksen vapaaehtoiseen tietojenkeruuseen lääkityksestä raskausaikana. Äitipolilla kävin edellisessä raskaudessa yhden ylimääräisen kerran vkolla 31. Jos tauti on rauhallinen, niin eipä ole mitään erityistä seurattavaa. Ultrat taisi tehdä joka kerran lääkäri, myös nt-Ultran, se taitaa olla ainoa ekstra koliitin takia. Käytännöt voi olla erit eri sairaanhoitopiireissä, mutta näillä mentiin viimeeksi ja nyt on sama juttu, sh-piiri vaihtunut välissä.

Pahoinvointi tuntuis loppuneen, jee. Vaikka mulla nyt oli aika lievää anyway. Näläntunne ilmeni pahoinvointina ja syöty on ja hyvin koko alkuraskaus ja sen kyllä huomaa :D Pahoinvointia on ollut kaikissa raskauksissa, tällä kertaa kaikkein lievimpänä, johtunee siitä, että oon työttömänä, joten jääkaapille on päässyt välittömästi olon ilmaannuttua.

Paino on noussut juu, yksi tekijä lienee tupakoinnin lopettaminen. Onko täällä muita lopettajia? Lopetin välittömästi plussaan. Mä oon ollut tämmönen idiootti, joka on vuosikausia polttamatta ja sitten aloitan pariksi vuodeksi ja taas lopetan moneksi vuodeksi. Josko tämä olis nyt sitten VIIMEINEN kerta :O :)

Unia tulee täälläkin nähtyä ja todella erikoisia ja tapahtumarikkaita tarinoita :D

Vatsa on tosiaan sen kokoinen jo nyt, että ainoa konsti, jolla voisin asiaa peitellä on tehokas vatsan sisäänvetäminen. Bmi on ihan normipainoisen alarajalla, neljäs raskaus, nämä tekijät taitaa viedä voiton taaksepäin kallistuneesta kohdusta. Ja siis kohtu on tainnut kallistella ihan mihin on itse halunnut, koska se näkyy selällään maatessa ihan selvästi alavatsalla :D Toisinaan mietityttää, olisko alivuokralaisia kaksin kappalein, kun tuo vatsa tuolla lailla kasvaa :O

Siinäpä sitä tuli tarinaa :)

merivellamo ja Kumpulainen 10+6
 
Eilen oli ensimmäinen neuvolakäynti. Paljon tuli asiaa ja esitteitä vino pino. Verenpaineet oli matalahkot 98/65. Hb 121. Vointi on tällä hetkellä oikein hyvä ja pahin väsymyskin tuntuisi taittuneen. Pystyn siis tekemään töiden jälkeen muutakin kuin nukkumaan :) .

Saa nähdä joutuuko tuohon sokerirasitukseen. Ällöttää jo valmiiksi :x

Maanantaina on NP ultra ja se jonkin verran jännittää. Toivottavasti kaikki on hyvin.

Syyskuu14 11+2
 
Onnea kaikille hyvistä ultrakuulumisista! :flower: Täällä kans np-ultrassa käyty ja kaikki niin hyvin kun voi olla. :heart: Ultraaja oli aivan ihana, selitti tosi tarkkaan kaiken ja kehui meidän pikkuista joka välissä. Hänellä oli lääkäriopiskelija mukana niin saatiin sitten vähän ylimääräistäkin tietoa, kiva:) Kätilö oli tosi kokenut, hän katseli jo joitain asioita mitä yleensä katsotaan vasta rakenneultrassa ja ainakin nyt kaikki näytti todella hyvältä ja juuri siltä miltä pitää. Oltiin miehen kanssa molemmat koko loppupäivä hölmöt hymyt huulilla ja tippa linssissä molemmilla. Miten sellainen pikkuinen voikaan olla niin ihana!!!

Dopplerista täällä puhuttu, itse hankin sen joskus rv9, ekan kerran kuulin jumpsutuksen olisko ollu 11+4 ja nyt ihan päivittäin kuuluu ja selkeästi. Itselle se antaa kyllä mielenrauhaa, vaikka moni tuttu varoitteli että voi aiheuttaa myös kovaa stressiä. Mutta itse oon ainakin vielä ollut tyytyväinen :)

Pahoinvoinnista
ei tunnu täällä helpottavan, ei sitten millään. Koko ajan oon oksennus kurkussa, ruoka pysyy sisällä ainoastaan makuuasennossa. Pystyssä pitää koko ajan olla valmiusasemissa ryntäämään pytylle. Oon tän viikon nyt sairaslomalla, oli noloa kun piti maanantaina soittaa pomolle joka ei raskaudesta vielä mitään tiennyt. Olo kyllä edelleen niin järkyttävä että pakko kai ensi viikollekin on hakea vielä sairaslomaa.. Hävettää kun töissä en oo ehtinyt edes vielä kokonaista kuukautta olla!!:headwall:

EnniEmilia
ihana ultrakuva sulla! Tosi selkeä :) Meillä kans näkyy ultrakuvassa tollanen valkoinen tappi, sitä myös miehen kanssa ihmeteltiin :D Mulla on ollu tosi vahva poikaolo ihan alkuraskaudesta asti, oon nähnyt paljon poikaunia, katellut poikien vaatteita yms. Nyt yhtäkkiä on sitten mieli vähän alkanut myös kallistumaan tytön suuntaan, ehkä sen takia kun niin moni veikkailee tyttöä tän kauhean pahoinvoinnin takia hehe.

Sukupuolitoivetta mulla ei oikeastaan ole. Mies toivoi ensin poikaa, mutta nyt np-ultran jälkeen on tuijotellut ultrakuvia ja hokenut ihana isin tyttö/poika. Hänkin vain niin toivoo että tällä kertaa saatais pikkuinen syliin asti että on haaveet pojan jääkiekkourasta vähän jääneet taustalle:LOL:

Eipäs tässä muuta, oksennuksen maku suussa mutta onneksi tää kaikki on varmasti oman pikkuisen arvoista. Jaksamisia kaikille!

eemiliah + pikkuinen 13+3
 
Heippa kaikille!

Muutama rivi tännekin piiitkästä aikaa. Täällä maha kasvaa ja takapuoli leviää :p. Pahoinvointia vielä hieman ja päänsärky tullut uutena vitsauksena :(.
Kirjoittelinkin tuonne "ikämammojen" puolelle muita kuulumisia.. mulle tuli seulasta häly ja riskiluvuksi saatiin 1:200. Paniikki on tiedon saannin jälkeen ollut aikamoinen.. Nyt sitten odotellaan vielä vajaa kaksi viikkoa että päästään(=joudutaan) lapsivesipunktioon ja vastausten saantikin vie vielä oman aikansa... Odottamisen ilo on tämän huolen myötä ollut melko vähissä ja en juuri ole uskaltanut raskaudestani edes puhua, kun kaikki tuntuu tällä hetkellä niin epävarmalle :/.

Hiba, olit kirjoitellut että olet myös menossa lapsivesipunktioon. Tuliko sulle häly millaisella riskiluvulla? Sulla on viikkoa aiemmin tuo lv-punktio kuin mulla,minua tutkimus pelottaa aivan hitosti.

Hyvänä uutisena kuitenkin se edes se, että ulrassa tähän mennessä kaikki näyttäisi olevan kunnossa :).

Odotuksen iloa kuitenkin kaikille!

t.Sisso ja mökö 14+2
 
Täällä päästiin jo uusille viikoille, tänään 11+0! Viime päivinä on väsyttäny pikkusen tavallista enemmän. Voi kun olis ollu kiva päästä ultraan jo tällä tai ens viikolla, mutta ei auta ku ootella. Ehkä sit saa paremmat kuvat :)
 
Täällä ultrassa käyty! Laskettu aika muuttui 17.9. Kaikki oli hienosti, pikkuinen potki ja jumppasi hirveästi, kätilöä nauratti eikä meinannut mittojakaan saada. Lopulta pitkän ultrauksen jälkeen totesi pääperämitaksi 5,3cm ja kaikki rakenteet ok. Turvotus jotain 0,84mm ja riskiluvut tosi matalat. Kaikki siis näytti kaikinpuolin hyvältä! Lähetin ultrakuvan mun äitille ja kyllä molempia itketti, kun puhelimessa puhuttiin! Äitinikin tietää kaikista mun keskenmenoista.

Ihan epätodellinen olo, että näinkö tämä nyt sitten taas vihdoin menee! Meille on tulossa vauva!

Sydäntähti 12+0
 
Ilokarpalo kiva kuulla, että on joku muukin "paisunut" jo tässä vaiheessa :D Välillä miettii, että onko vaan lihonut, mutta ei mulla paino ole kauheasti noussut.

Tupakasta mä lopetin tossa syksyllä, kun jätin pillerit pois. Ei oo kyllä tehnyt tupakkaa mieli, mitä nyt raskaana ollessa näin yhden unen, missä poltin tupakkaa :O Vaikka siis unessakin tiesin, että oon raskaana ja "muistin" asian vasta sitten, kun olin muka koko illan jo poltellut. Ei oo paino noussut, se on mun mielestä ihan hölönpölyä. Ehkä se johtuu siitä, että sitä helposti mässää jotain muuta siinä tupakan tilalla sitten. Olo on ollut kyllä paljon parempi nyt ilman :)

Huomenna ensimmäinen neuvolalääkäri. Eipä siellä kuulemma mitään ihmeellistä puuhata, taas jotain verenpainetta mittaillaan ja muuta. Mietin tuossa, että ehkä tää eka on nyt, mihin miehen on "pakko" tulla ja seuraavat saapi jättää välistä, jos ne käynnit on tuommosia. Mitä se siellä istumassa ja kattomassa mun verenpaineita :D

Pikkuhiljaa juu alkaa iskostua se päähän, että meille tulee vauva :)
 
Sisso, en kaynyt nt-ultrassa. soittelin neuvolaan vasta 11-12viikolla kun tiesin haluavani tohon punktioon. mulla ikaa sen verran ett senkin takia *paasen* siihen. sitten oon vuosi sitten joutunut keskeyttaan edellisen raskauteni kun rakenneultrassa selvis ett vauva ei oo kunnossa. kavin sillon sitten punktiossa ja tulos oli triploidia. se on ssiis toinen syy tohon punktioon menoon. itse punktio ei ollut mitenkaan huono kokemus (siis ei sattunut tms) ja jotenkin tiesin jo etukateen sen ett siita tulee huonoja uutisia. nyt ei oo yhtaan sellanen olo joten en osaa pelata sita tulosta, oon ihan luottavaisin mielin. toki pidan mielessa ett voi tulla huonojakin uutisia. ja silti toisaalta sinne meno jannittaa. sain sillon tulokset jo perjantaina kun tiistaina punktio tehtiin. oli mielestani *tarpeeksi* lyhyt aika.
 
Hiba, mullakin tuo ikä nostaa kuulemma riskiä mutta veriseulat+nt kuulemma parantaneet tulosta..sain siis tietää vain tuon kokonaisseulan riskiluvun. En sitten tiedä, mitkä ne muut luvut olis olleet.
Kiva kuulla jos se lv-punktio ei ole ollut ihan järkky. Pelkään sitä ja neuloja ja tietenkin km riskiä ja toki tulostakin ihan hysteerisesti.. :( ja etenkin se kun siinä vaiheessa kun punktio tehdään, mulla on jo +16 rv..

Huippu nopeesti olit saanut ne tulokset viime kerralla, samaa toivon itsekin. Ja kiva kuulla, että olosi on erilainen vrt.edelliseen kertaan :). Tsemppiä tutkimukseen ja odotukseen, oon hengessä mukana :)!
 
Täälläkin tiistaina ultrassa käyty! Pikkukaverilla kaikki hyin, nt 1,2. Leppoisa kaveri, rauhallisemman oloinen kuin isosiskonsa! ;) LA pysyy samana+, eli 9.9.14. :)
katso liitettä 19467

Eilen tuli netpostiin Downsyndooman trisomia-21 seulontatulokset, tulos normaali, eikä syytä jatkotoimenpiteille.:heart:

Tännekkin taitaa jotain flunssan poikasta pukata, kurkku vähän kipeänä.. Esikoinen toista viikkoa kipeänä, jotain virusta kun ei seitsemän lääkäriä ole osannut tarkkaa diagnoosia sanoa, lepoa lepoa vaan.. :O Nyt ei tosin ole kuin kovaa yskää, muuten siis yleisvointi hyvä, ja eilen paukahti neidille koko kroppa täyteen nokkosihottumaa, ataraxia saatiin..

Huomenna olisi tarkoitus lähteä anoppilaan, Vampulaan viikonlopuksi, saas nähdä antaako voinnit periksi!

Masu täälläkin ihan kivasti jo pömpöttää, kuten esikoisestakin jo varhaisilla viikoilla! :)
katso liitettä 19468

KapuH & jirppa 13+2
 
Huomenta!

Oi mitä ihania ultra- ja masukuvia täällä on :heart: Helpottavaa huomata että muillakin on jo vatta pömpöllään, en ole siis ainoa. Kovin on vaikea piilottaa kun iltaa kohti turpoaa puolivälimallin mahaksi, kuvia vertasin edelliseen odotukseen ja sama juttuhan se silloinkin oli, nyt on kyllä jo isompi ihan aamustakin, kun toista odotellaan. Maha kasvoi kyllä keskenmenneessäkin, joten sekään ei ihan mieltä rauhoita.

Tupakan tumpannut täälläkin, helppoa ollut vaikka kyllä tuo unissa vierailee. Nyt olen siinä pisteessä lopetusprosessia että tupakka haisee käsittämättömän hyvälle, en tajua. Siis kamalallehan tuo haisee mutta nyt tekee aivot kiusaa... Juuri tupakoinut ihminen on parasta mitä tiedän :) Mutta ei epäilystäkään jatkaa ilman, toivottavasti en sitten aikanaan taas sorru imetyksen loputtua. Nuorallatanssija kyllä joillain paino nousee lopetuksen jälkeen ihan syömättäkin, tupakka vaikuttaa aineenvaihduntaan ja itselläni se ainakin hidastuu, joten paino nousee aluksi. Yksilöitä ollaan tässäkin. Toki osa korvaa polttamattomuuden syömisellä, korvaavaa tekemistä kun on.

Unet siis vilkkaita täälläkin, olleet raskauden alusta saakka ja välillä on aamulla ihan poikki aktiivisen yön jäljiltä :)

Lomista olitte jutelleet, mulla on vielä talvilomaa pitämättä ja se on pääsiäisen aikaan. Viimeisin ajatus itsellä on, että kesälomat jättäisin säästöön, tarkoitus on pitää aikanaan myös hoitovapaata ja kun se ei lomaa kerrytä, niin ahdistaa jo valmiiksi työhönpaluu jos yhtään lomaa ei ole jemmassa. Teknisesti ottaenhan tuo menee niin että vanhempainvapaan jälkeen kesällä 2015 pitäisin tämän 2014 kesäloman ja vanhempainvapaalta kertynyt loma jäisi sitten jemmaan. Toivottavasti esimies tähän suostuu, pakkohan ei ole. Jos loman "joudun" tänä kesänä pitämään, olen lomavuorossa elokuussa joten juuri ennen äitiyslomaa. Luulen kyllä olevani tuolloin jo saikulla joten +/-0 :)

Sukupuolitoiveista itse miellän itseni tyttöjen äidiksi. Koen sen vaan luontevammaksi, mies myös. Jos tulokas on poika, tulee se olemaan "kulttuurishokki" sen puoleen, että tulee varmasti mietittyä miten me osataan poikaa kasvattaa. Vaikea selittää, mutta itselläni tälläiset ajatukset liittyy epävarmuuteen, ei mitenkään toisen sukupuolen huonouteen joten tätä on turha kenenkään ottaa henkilökohtaisesti, poikalapsissa kun ei ole mitään vikaa! Kun tämä raskauden alku on niin erilainen oloiltaan verrattuna tytön odotukseen, ajattelen jo valmiiksi tämän tulokkaan olevan poika, joten saas nähdä :)

Niin ja Susanna85 virtuaalikukkia :flower::flower: olet rohkea kun kerroit kokemuksesi, ihan luonnollisia tunteita joista jostain syystä "ei saa" puhua ääneen. Musta olis tärkeetä että nimenomaan puhuttaisiin, ettei käy niin että ihmiset jää yksin näiden asioiden kanssa. Äitiydessä on paljon arkoja aiheita, mutta ainakin ensimmäisen odottajille tälläisistäkin asioista puhuminen olisi hyvä, ettei tule yllätyksenä jos omalle kohdalle sattuu. Tunteille kun ei juuri mitään voi.

Mukavaa päivää kaikille, toivottaen oman henkilökohtaisen km-riskirajan ohittanut Tuzzi, rv 10+6
 
voi kun ihania np -kuulumisia, kuvia ja vauvavatsoja jo täällä! :) tuntuu hurjalta olla tässä vaiheessa "jo"...

itsellä taaksepäin kallistunut kohtu, jota oon yrittänyt vähän tunnustella missä ois kohdunpohja, mut en oo varma :D tai jos se pitää paikkaansa mihin sen tunnen tulevan, niin on se jo yllättävänkin ylhäällä :D tajusin sitten et kun on tuo taaksepäin kallistunut kohtu ja tätä vatsanpeitettäkin jonkun verran päälle et voi näyttää pari kuukautta aika plösöltä, siis ettei niinkään vauvavatsalla varustetulta raskaana olevalta... höh..

huomenna sitten se np! parina iltana oon vähän itkeskellyt et mitä jos sieltä löytyykin jotain ihan muuta kuin hyvinvoiva sikiö.. pelottaa vaan paljon.. sitten ku täällä on jotkut kirjoittaneet, että ovat tunteneet ettei kaikki ole hyvin, niin oon jotenki kauheena miettiny miltä musta tuntuu ja eipä oikeastaan sen puoleen suuntaan tai toiseen.. huoh, pitää keksiä jotain kivaa tälle päivälle, mulla nimittäin alkoi miniloma :)

Sandri 11+5
 
Täälläkin tänään tuli piipahdettua nt-ultrassa. Turvotus ok 1.1mm ja riskiluku alhainen. Kaikki siis hyvin. Pallero siellä alkuun viuhtoi ja möyri kovasti, mutta uni tuli sitten kesken kaiken ja jouduin hyppelemään että saadaan kaveri hereille tai edes kääntymään. Pituutta oli sellainen 6,4cm ja vastasi hyvin viikkoja. Laskettu aika ei muuttunut, pysyi neuvolan määrittämänä, mutta tännehän aluksi ilmoitin laskurilla saamani la:n joten sen voisi nyt päivittää 10.9.. Olen kyllä jo valmistautunut siihen, että tämä syntyy 25.9 paikkeilla käynnistyksessä =P.

Ultraus tehtiin alakautta, ja ihan kuin olisin tuntenut vaavin liikkeitä sellaisena pienenä "kipuna" vasemmalla puolella kohtua. Sydänäänet kuuluvat myös aina siltä puolelta. Ehkä se oli vain sen anturin tekemää tuntemusta..

Mitään hyviä kuvia ei tällä kertaa saatu mukaan. Esikoisesta tuli oikein hyvät kuvat, ja sitten taas rakeneultrasta tosi huonot kuvat. Nyt toivon, että rakenneultrasta tulisi sitten hyvät kuvat mitä sitten näytellä isovanhemmille =).

Kaikille hyvää vointia :flower:


RauRau ja pallero 13+1
 
voi että nuo kuvat on nii iiihania kaikki! :)

ja oon niin happy happy happy kun tänään vihdoin 12+0!! :heart:
vielä kun olis se ultra ja todettais että kaikki on hyvin niin ei onnella rajaa!!
sit voi vapaasti olla mahansa kanssa eikä tarvii yrittää peitellä, hih!

lääkärin kanssa oli puhe että yritän ke mennä hiljalleen töihin. on iltavko niin helpoin vuoro alottaa. ja aatteli että on pehmeämpi pudotus alottaa vajaalla viikolla.
eli töihinkin kun menee niin ei tarvii enää sielläkään masua peitellä. tai no eipä se onnistunut oikein neljä viikkoo sitten ni saatika nyt sit :D pukkarissa tuli katseita ja myös sitten vaikka oli löysä työpaita päällä, mutta kukaan ei kehdannut kysyä :D
tai niinhän se on tuolla aina ollut että selän takana supistaan sitten.

unista ootte puhunu. täällä kans mitä ihmeellisempiä unia ollut. aamulla oikein miettii että mitä ihmettä :confused::LOL: hauskin ehkä ollut mikä mieleen jäänyt niin täällä suunnalla on sellanen oikein miehinen mies, iso lihaskimppu, tatuoitu, naiset tykkää kattella eikä varmasti oo pulaa naisista ollutkaa koskaan. niin tämä sitten jostain syystä oli mun unessa ja seukkas salkkareiden eliaksen kanssa :LOL::LOL:
voi että nauratti aamulla :D:LOL: oli kyllä miehelläkin hauskaa kun kerroin :D

piti kyllä jotain muutakin kommentoida mutta en nyt muista mitä... hmm...

noh mutta oikein hyvää päivän jatkoa kaikille! :wave:

terkuin *emppu* ja maaginen numero 12! =)
 
Kerrassaan IHANIA ultra-uutisia ja kuvia täällä :heart: :)

Pitkästä aikaa nyt itsekin voisin kirjoitella taas kuulumisia.
Toki olen lukenut pinoja ahkeraan, niistä saa paljon voimaa kun tietää, että niin moni menee samassa tilanteessa ja tunteissa.
Ja jatkan jännäilyä heidän osalta kenellä ultra vielä edessä, se vaan on niin jännää :) !

Pinosta poistuneille ja jatkokokeita odottaville paljon paljon tsemppiä ja voimia :hug:

Me käytiin maanantaina (vihdoin!) ultrassa kun viikkoja oli kasassa 12+0.
Kaikki oli niin kuin pitääkin. Päästiin katsomaan jopa 4d kuvaa ja saatiin 4d kuvia muistoksia, aikamoista! Ei 9 vuotta sitten vielä näin hienoja laitteita ollut ;)
Minulla istukka jälleen kerran muodostunut etuseinämään (ollut näin myös kahdessa ensimmäisessä raskaudessa) ja senkin muodostaman ”sumun” pystyi tuolla 4d laitteella häivyttämään eli saatiin kirkkaita kuvia.
Onko jollain muulla kokemusta, että istukka olisi muodostunut etuseinämään useamman kerran? Eipä siitä mitään haittaa ole kun nousee kohdun kasvaessa, vatsa kuulemma tulee esiin aikaisemmin (? sitä vielä odotellessa, pelkkää suoliturvotusta tähän mennessä vasta havaittu..) ja vaimentaa vauvan potkuja jonkin verran.

Kotidopplerin hankin, mutta eipä ole saatu siitä ääniä kuuluviin, ehkä johtuu juurikin tuosta istukan sijainnista?

Pahastaolosta minua neuvolatäti lohdutti sillä, että ainakin jotain tapahtuu kun reakoi niin voimakkaasti ;) Se auttoi jaksamaan tuon pahimman ajan mikä oli viikoilla 6-11.
Ja juuri kun pahaolo alkoi helpottamaan ja tuli mahtava JES-fiilis, niin sitten iski päälle aivan järkyttävä flunssa..ja astmaatikkona se vetää kaikki limakalvot aivan tukkoon ja keuhkot heikentyy entisestään, ouh boy..Nyt kärvistellyt sen kanssa vajaan viikon, tänään oli pakko hakea loppuviikoksi saikkua, ei vaan pystynyt enää.
Yskiessä tuntuu, että koko kohtu irtoo :O!
Kaikki mahdolliset mieleen tulleet keinot on kyllä otettu käyttöön: höyryhengitys, nenäkannu, pulloon puhaltelut, suolavedellä kurlaus jne..

Oih, ja tänään on vielä esikon 10 v (!!) synttärit niin tämä äiti ei ole kyllä parhaassa mahdollisessa juhlakunnossa. Tyttö on myös itsekin kipeä, vietetään laatuaikaa matikan tehtäviä tehden ja mustaherukkamehua lipittäen ;)

Kyynelsilmässä herkistyneenä katselen häntä, ajattelen ja pohdiskelen tapahtumia ja tunteita 10 v sitten kun minusta tuli ÄITI :heart: :heart:
Onnea päivään tuo myös kirje mikä vahvisti, että seulonnoissa arvot normaalit ja toivotettiin ”Hyvää jatkoa raskaudellesi” *onnenkyynel, sniif*
 
  • Tykkää
Reactions: Aniko ja Fritang
Hanix meillä tänään lääkäri kuunteli ja sanoi, että alue, millä äänet kuuluu, on tässä vaiheessa noin sentin. Eli sulla on todennäköisesti vaan doppleri väärässä paikassa, se voi tuntua ihmeelliseltä paikalta, mistä se ääni lopulta kuuluu :D Enemmänkin kyse on siis todennäköisesti siitä, että kokeilet väärästä paikasta eikä niinkään istukan paikasta.

Me oltiin tänään ensimmäisellä lääkärikäynnillä. Ne perinteiset verenpaineet ja pissanäytteet joo, mutta alatutkimus oli mulle täysin yllätys! En ollut siihen varautunut mitenkään eikä eilen neuvolantäti kertonut siitä mitään, kun kysyin, mitä käynnillä tapahtuu. Kylläpä ärsytti.
Onneksi saatiin tällä kertaa kuitenkin kuulla ne äänet ja nyt joka kerralla tästä eteenpäin. Siellä se taas viuhtoi menemään reipasta vauhtia. Neuvola-ajat tulee olemaan kerran kuussa meilläkin :) En usko, että enää tarvitsenkaan sitä doppleria, kun tuolla neuvolassa kuulee hyvin ja kohtapa ne liikkeetkin pitäis jo tuntua.
Kiloja on tullut pari lisää ja neuvolantäti sanoi, että tässä vaiheessa vielä 3kg on ihan normaalia, ettei tarvitte hätäillä.

Mies ei enää tule neuvolakäynneille, kun vasta sitten 20 viikoilla lomista kuuntelemaan ja sitten lähempänä h-hetkeä. Mä en näe mitään syytä sille, että sen pitäis tulla kuulemaan paljonko mun paino on noussut ja miltä mun pissa tänään näytti :D

Nuorallatanssija ja Altti, 12+2
 
Oijoi, ihania ultrakuvia ja -kuulumisia teillä :) Itse jännään vielä ensi viikkoon ja jännittää kyllä, vaikka mitään syytä jännittämiselle ei pitäisi olla. Olen niin typerä, että muistutan itseäni siitä, ettei kaikki välttämättä ole ok, vaikka muuten onkin aika huoleton olo. No, viikon päästä ollaan viisaampia ja siihen asti yritän pitää itseni kiireisenä. Oli muuten melkoinen läsäri tänään huomata että viikkoja on kasassa 11+3 kun kuvittelin että niitä on jo 12+3 :D Laskut tahtoo mennä sekaisin kun toivoo olevansa pidemmällä. Tsemppiä ultraan kaikille, ja tuplatsempit niille jotka jatkotutkimuksiin joutuu. Pidetään peukkuja että saatte hyviä uutisia!

Merivellamo, ikävä juttu että olet joutunut noinkin kovasti sairastamaan. Vaikka moneen muuhun verrattuna olet päässyt varmasti vähällä, mutta ainahan kaikki sairastaminen on liikaa. Toivotaan että raskauden aikana kaikki menee hyvin. Minulle ei mitään tutkimuksia ehdoteltu eikä myöskään ollut puhetta siitä että ultrauksen tekisi lääkäri, ja tosiaan lääkäri kuulemma arvioi seurannan tarpeen sitten kun ensimmäisen kerran menen hänen luokseen, se aika on loppukuusta. Eipä minua haittaa vaikka extraseurantaa ei olisi, sillä en mitenkään aktiivisesti ajattele tuota sairautta, siihen on jo tottunut.

Oloista vielä sen verran, että aikaisemmin kehui kuinka väsymys on kaikonnut, niin eilen se iski taas. Ja silti yöllä nukuin huonosti. Alaselkää on alkanut vähän kivistää, en tiedä johtuuko se liikunnan vähenemisestä vai mistä, mutta vanha vaiva siellä ilmoittelee itsestään. Myös repäisykipuja on, onneksi lieviä, tänään sitten tuntui vähän jomotusta tuossa häpyluun kohdalla, ei sekään pahalta tuntunut mutta inhottavalta kyllä. Hassua miten sitä koko ajan tarkkailee itsään ja miettii, mikä johtuu raskaudesta ja mikä ei.
 
Kirjoitinkin jo aiemmin, että viime viikonloppu meni oksentaessa vaikka muuten oon voinut omasta mielestä hyvin. Nyt se tuli takaisin, vaikka kuitenkin mennään jo 13. raskausviikolla. Huono olo tuli alkuillasta ja nyt joutunut käydä halailemassa jo vessanpönttöä. Ei kiva..
 
Keltakukka, minä luin ja surulliseksi veti. Vahvisti myös sitä oloa, että meille toivotaan elävää lasta ja muita toiveita ei uskalla esittää, kun siinäkin on jo aika paljon.

Tämän viikon on tämä raskaus tuntunut, miten sen nyt sanoisi. Noh, p*askalta. Että miksi tämä nyt päättyisi hyvin kun ei viimeksikään. Hetkellinen hörhöys iski pikkuvaatteita ostaessa mutta se oli nopeasti taputeltu hetki. Katsotaan henk.koht. km-rajan jälkeen mikä on olo, 12+1 siis edellinen tuomiopäivä. Tuollainen ironinen yksi päivä yli tilastollisen turvarajan.

Taidan pitää palstataukoa kun en usko olon muuttuvan lähiaikoina suuntaan tahi toiseen. Pumpulinpehmeitä vauva-ajatuksia odotellen

-Napsi 10+6-
 
keltakukka minäkin luin tuon, juuri eilen ennen nukkumaanmenoa :headwall: ei tarvinut nukkua sitten paljon mitään. Itkuhan siinä tuli, ei tuota voi käsittää.

Muuten, tämä minun työajalla ultraan pääsy -tilanne pysyy ennallaan, eli palkaton päivä. Kysyin meinaan asiaa liitolta ennen kuin työnantajalta, ja muutaman pykäläselostuksen jälkeen päätyi että paras vaihtoehto palkaton, jos olisin töissä aamun niin tekisin todella tunnit takaisin (en vaan tajua miksei pomolle käynyt puolipäiväpalkaton) eli saan mennä työajalla, tunnit korvattava. Pointti on vissiin siinä "lääkärin määräämät tutkimukset"- pykälässä, jota seulonnat ei ole, vapaaehtoinenhan se. Että näin. Jatkossa toivon että ehdin toivoa vapaapäivät, vuorotyö kun on. Ja kun tiedän että tulee tietenkin rakenneultra ja siihen päälle pelkopolit, niin kalliiksi tulee jos joka kerralle joutuu palkattoman ottamaan. Fiksu pomo ja rikas kuntahan ei varmaan muutaman tunnin perään huutelisi, mutta kunta jossa yt:t ja irtisanomiset menossa ja akuutti rahapula niin.... No, tiedämpä että ensimmäiset kivut niin en sinnittele vaan saikkua haen. Viimeksi olin liian lojaali ja hammasta purren kivusta töissä, tällä kertaa viisaampi (ja metsä vastaa kuin sinne huudetaan).

Poksista 11+0 ja kolme päivää ultraan
 

Yhteistyössä