Kiitos tuesta ja tarinoista, femmefatale ja pahki... Kun tietää että muillakin on tai on odotettavissa samaa, ei tunne itseään epäonnistuneeksi äidiksi siksi kun lapsi reagoi sisarukseen parkumalla ja protestoimalla!
Kivaa on myös kun täällä on muitakin helpolla raskaaksi tulleita! Syyllisyys helpottuu! Olen nimittäin tuntenut suoranaista syyllisyyttä siitä miten helposti olen itse tullut raskaaksi, kun niin monella tutulla on ollut suuria vaikeuksia saada lasta, ja moni ei ole saanut ollenkaan ennen kuin on ikä tullut vastaan :-( Yhdelle tällaiselle ystävälle kerroin kun päätin lopettaa (väsymyksen takia) yhteisen liikuntaharrastuksen jo nyt kun se kumminkin pitäisi lopettaa raskauden edetessä, eikä hän ole osannut reagoida uutiseen mitenkään, karttelee aihetta. Olen siis varsinainen hedelmällisyyspommi, olen nyt kolmetta kertaa raskaana ekasta yrityksestä. Ja kaikki tämä yhdellä munasarjalla! Minulla oli vakava endometrioosi, joka katosi raskauksien myötä, mutta ennen kuin yritys alkoi silloin 10 vuotta sitten, olin kaksi kertaa leikkauksessa endon takia ja toisella kerralla piti poistaa koko toinen munasarja kun paikat olivat niin pahasti tuhoutuneet. Mutta yhdelläkin munasarjalla voi siis näköjään todistettavasti saada luomumenetelmällä kaksoset ekasta yrityksestä. Jotenkin ajattelin että nyt 10 vuotta myöhemmin raskaaksi tuleminen ei ehkä olisi minullekaan yhtä helppoa mutta olipas.
Minulle mahallaan nukkumisesta on nyt tullut mukavin nukkumistapa! Ennen raskaaksi tulemista en nukkunut yhtä paljon mahallani. Tarkistin netistä että vielä voi rauhassa nukkua masullaan, keskiraskaudessa pitää sitten lopettaa. Mutta eiköhän keho kerro milloin se ei enää ole hyvä idea!
Miehentapaamisiästä... Kuuluin ennen teidän jo teininä yhteen päätyneitten kerhoon isojen lasteni isän kanssa. Me kuitenkin kasvoimme perustavanlaatuisesti erillemme, teininä oli sentään jotain yhteistä, mutta vuosien vieriessä halusimme elämältä ihan täysin eri asioita. Erottiin kun kaksoset olivat pieniä ja sekä minä että eksä pidetään sitä ihan parhaana päätöksenä :-D Minua ihan naurattaa miten erilaista elämää minä nykyään elänkään kuin mitä hän elää. Kumpikin on toteuttanut unelmansa ja löytänyt pirtaansa sopivan omia arvojaan kannattavan uuden elämänkumppanin. Ja lapsemme saavat kokeilla ihan erilaisia elämäntapoja, kun joka toinen viikonloppu isällään ja muuten minun kanssani. Hauskaa kumminkin huomata että toisinpäinkin voi teinisuhteelle käydä, että kasvetaankin yhteen eikä erilleen!
Kivaa on myös kun täällä on muitakin helpolla raskaaksi tulleita! Syyllisyys helpottuu! Olen nimittäin tuntenut suoranaista syyllisyyttä siitä miten helposti olen itse tullut raskaaksi, kun niin monella tutulla on ollut suuria vaikeuksia saada lasta, ja moni ei ole saanut ollenkaan ennen kuin on ikä tullut vastaan :-( Yhdelle tällaiselle ystävälle kerroin kun päätin lopettaa (väsymyksen takia) yhteisen liikuntaharrastuksen jo nyt kun se kumminkin pitäisi lopettaa raskauden edetessä, eikä hän ole osannut reagoida uutiseen mitenkään, karttelee aihetta. Olen siis varsinainen hedelmällisyyspommi, olen nyt kolmetta kertaa raskaana ekasta yrityksestä. Ja kaikki tämä yhdellä munasarjalla! Minulla oli vakava endometrioosi, joka katosi raskauksien myötä, mutta ennen kuin yritys alkoi silloin 10 vuotta sitten, olin kaksi kertaa leikkauksessa endon takia ja toisella kerralla piti poistaa koko toinen munasarja kun paikat olivat niin pahasti tuhoutuneet. Mutta yhdelläkin munasarjalla voi siis näköjään todistettavasti saada luomumenetelmällä kaksoset ekasta yrityksestä. Jotenkin ajattelin että nyt 10 vuotta myöhemmin raskaaksi tuleminen ei ehkä olisi minullekaan yhtä helppoa mutta olipas.
Minulle mahallaan nukkumisesta on nyt tullut mukavin nukkumistapa! Ennen raskaaksi tulemista en nukkunut yhtä paljon mahallani. Tarkistin netistä että vielä voi rauhassa nukkua masullaan, keskiraskaudessa pitää sitten lopettaa. Mutta eiköhän keho kerro milloin se ei enää ole hyvä idea!
Miehentapaamisiästä... Kuuluin ennen teidän jo teininä yhteen päätyneitten kerhoon isojen lasteni isän kanssa. Me kuitenkin kasvoimme perustavanlaatuisesti erillemme, teininä oli sentään jotain yhteistä, mutta vuosien vieriessä halusimme elämältä ihan täysin eri asioita. Erottiin kun kaksoset olivat pieniä ja sekä minä että eksä pidetään sitä ihan parhaana päätöksenä :-D Minua ihan naurattaa miten erilaista elämää minä nykyään elänkään kuin mitä hän elää. Kumpikin on toteuttanut unelmansa ja löytänyt pirtaansa sopivan omia arvojaan kannattavan uuden elämänkumppanin. Ja lapsemme saavat kokeilla ihan erilaisia elämäntapoja, kun joka toinen viikonloppu isällään ja muuten minun kanssani. Hauskaa kumminkin huomata että toisinpäinkin voi teinisuhteelle käydä, että kasvetaankin yhteen eikä erilleen!