lolako
Paljon onnnea Monik!! Tuliskohan meillekin tarkka ja täsmällinen vauva huomenna laskettuna aikana..sitä sopii vaan toivoa!!
Ellen83
Vihdoin ehdin tänne nettiin, vauvan kanssa päivät menee ohi ihan huomaamatta. En kauhean tarkasti taaskaan ehtinyt lukea aikaisempia viestejä, mutta Monikille paljon onnea ja odottajille tsemppiä! Kiva tosiaan myös kuulla, että Ellinoora on jo paremmalla mielellä. 
Synnytyksestä voisin kertoa... Maanantaina yliaikaisuuskontrollissahan kohdunsuu oli ollut täysin kiinni ja sitä oli tarkoitus kypsytellä tableteilla. Mentiin siis torstaina sairaalaan käynnistystä varten. Edellisenä iltana irtosi limatulppa ja yöllä juoksin vessassa ja vatsassa tuntui kipua. Ajattelin tämän kuitenkin johtuvan jännityksestä. Aamulla autossa laskeskelin, että noin kymmenen minuutin välein tuli supistuksia. Ne kuitenkin olivat tosi lieviä. Osastolla lääkäri totesi kohdunsuun olevan jo 3 senttiä auki, joten päästiin suoraan synnytysosastolle saliin, jossa puhkaistiin kalvot. Supistuksia alettiin myös lisäämään oksitosiinitipalla. Säännölliset supistukset alkoivat klo 13. Siinä vaiheessa kivut eivät vielä olleet kovia, keinuttelin keinutuolissa ja pidin lämmintä vesipussia selän takana.
Kipujen yltyessä kokeilin ilokaasua, mutten kokenut siitä olevan mitään hyötyä. Kätilö alkoi ehdotella epiduraalia ja se laitettiin klo 15 kun olin 4 cm auki. Epiduraali ei tuonut juuri minkäänlaista helpotusta, aluksi se lievensi kipua hieman, mutta pian supistukset tuntuivat taas entistä voimakkaampana. Vaikeroin ja vääntelehdin sängyllä, mies pyysi lopulta kätilöä antamaan uuden annoksen lääkettä, itse olin aivan muissa maailmoissa. Lisäannos sitten tehosi ja vei kivut pois, taisin torkahtaakin kymmeneksi minuutiksi. Kuuden aikoihin kätilö totesi kohdunsuun olevan täysin auki. Puudutus vaikutti vielä, eikä vauvakaan ilmeisesti ollut oikeissa asemissa joten oksitosiinia lisättiin ja siirryin takaisin keinutuoliin odottamaan ponnistustarvetta. Noin tuntia myöhemmin päästiin aloittamaan aktiivinen ponnistaminen. Homma eteni aluksi hyvin, mutta en vain millään saanut ponnistettua päätä ulos. Tunnin ponnisteltuani otettiin käyttöön imukuppi ja hyvä niin, sillä imukupin laitosta meni vain kolme minuuttia pojan syntymään. Epiduraali taisi vaikuttaa vielä jonkin verran myös ponnistusvaiheen aikana, sillä vaikka tunsin supistukset ja ponnistustarpeen, en tuntenut missään vaiheessa mitään suunnatonta kipua. Synnytyksestä jäi ihan hyvä mieli ja kätilöt oli tosi ihania.
Synnytyksen jälkeen oon ollut tosi herkkä ja itkenyt milloin mistäkin syystä. Mutta vauva on aivan syötävän suloinen ja nytkin tuhisee nukkuessaan ihanasti.
Ellen ja poju 1 vko 1 pv
Synnytyksestä voisin kertoa... Maanantaina yliaikaisuuskontrollissahan kohdunsuu oli ollut täysin kiinni ja sitä oli tarkoitus kypsytellä tableteilla. Mentiin siis torstaina sairaalaan käynnistystä varten. Edellisenä iltana irtosi limatulppa ja yöllä juoksin vessassa ja vatsassa tuntui kipua. Ajattelin tämän kuitenkin johtuvan jännityksestä. Aamulla autossa laskeskelin, että noin kymmenen minuutin välein tuli supistuksia. Ne kuitenkin olivat tosi lieviä. Osastolla lääkäri totesi kohdunsuun olevan jo 3 senttiä auki, joten päästiin suoraan synnytysosastolle saliin, jossa puhkaistiin kalvot. Supistuksia alettiin myös lisäämään oksitosiinitipalla. Säännölliset supistukset alkoivat klo 13. Siinä vaiheessa kivut eivät vielä olleet kovia, keinuttelin keinutuolissa ja pidin lämmintä vesipussia selän takana.
Kipujen yltyessä kokeilin ilokaasua, mutten kokenut siitä olevan mitään hyötyä. Kätilö alkoi ehdotella epiduraalia ja se laitettiin klo 15 kun olin 4 cm auki. Epiduraali ei tuonut juuri minkäänlaista helpotusta, aluksi se lievensi kipua hieman, mutta pian supistukset tuntuivat taas entistä voimakkaampana. Vaikeroin ja vääntelehdin sängyllä, mies pyysi lopulta kätilöä antamaan uuden annoksen lääkettä, itse olin aivan muissa maailmoissa. Lisäannos sitten tehosi ja vei kivut pois, taisin torkahtaakin kymmeneksi minuutiksi. Kuuden aikoihin kätilö totesi kohdunsuun olevan täysin auki. Puudutus vaikutti vielä, eikä vauvakaan ilmeisesti ollut oikeissa asemissa joten oksitosiinia lisättiin ja siirryin takaisin keinutuoliin odottamaan ponnistustarvetta. Noin tuntia myöhemmin päästiin aloittamaan aktiivinen ponnistaminen. Homma eteni aluksi hyvin, mutta en vain millään saanut ponnistettua päätä ulos. Tunnin ponnisteltuani otettiin käyttöön imukuppi ja hyvä niin, sillä imukupin laitosta meni vain kolme minuuttia pojan syntymään. Epiduraali taisi vaikuttaa vielä jonkin verran myös ponnistusvaiheen aikana, sillä vaikka tunsin supistukset ja ponnistustarpeen, en tuntenut missään vaiheessa mitään suunnatonta kipua. Synnytyksestä jäi ihan hyvä mieli ja kätilöt oli tosi ihania.
Synnytyksen jälkeen oon ollut tosi herkkä ja itkenyt milloin mistäkin syystä. Mutta vauva on aivan syötävän suloinen ja nytkin tuhisee nukkuessaan ihanasti.
Ellen ja poju 1 vko 1 pv
Kummeista...
Lukaisin tuosta, että teillä Eemi pidetään nimenantojuhlat ja että teillä on kummitkin... Aloin vain miettimään, että mitä teillä kummius sisältää? Me nimittäin (vielä...) kuulutaan kirkkoon ja siis meillä pitää olla kummit, mutta mitä virkaa teillä kummi toimittaa? Me emme nimittäin osallistu pahemmin kirkon menoihin, joten kummilla ei kyllä meillä ole oikein tehtävää, joten teillä varmaan vielä vähemmän, vai miten olette homman ajatelleet? Nykyään kun kummin velvoite kirkossa kuuluvillekin tuntuu vaan olevan "velvoite" ostaa lahjoja, mutta onko teillä sitten jotain vastuutehtävää kummille muuta kuin edellä mainittu...?
Riikkanen
Monikille onnea!!!
Mukava oli kuulla myös että Ellenillä oli mennyt noin kivasti, kuulosti itse asiassa aika samalta kui meidän esikoisen synnytys, tosin mulla ei käytetty imukuppia eikä oksitosiinia. Minkä takia ne muuten antoi sitä oksitosiinia? Kun mulle ainakin kuulosti että synnytyksesi eteni itselläänkin aika hyvin...?
Jaahas, huomenna sitten laskettu aika. Tulis nyt jo! Eilen olin ihan vedet silmissä suurimman osan illasta, olin niin kipeä. Kävellessä tuntuu kuin pitäisi laahata jalkoja lattiaa pitkin, muuten on niin voimakas kipu alavatsalla ja nivusissa. Kävin tasan lähikaupassa (autolla) eilen ja muutenkin on nyt ihan vankiolo täällä kotona kun ei pysty liikkumaan. Anteeksi taas valitus! Yritän olla positiivisempi.....
Riikka 39+6
Mukava oli kuulla myös että Ellenillä oli mennyt noin kivasti, kuulosti itse asiassa aika samalta kui meidän esikoisen synnytys, tosin mulla ei käytetty imukuppia eikä oksitosiinia. Minkä takia ne muuten antoi sitä oksitosiinia? Kun mulle ainakin kuulosti että synnytyksesi eteni itselläänkin aika hyvin...?
Jaahas, huomenna sitten laskettu aika. Tulis nyt jo! Eilen olin ihan vedet silmissä suurimman osan illasta, olin niin kipeä. Kävellessä tuntuu kuin pitäisi laahata jalkoja lattiaa pitkin, muuten on niin voimakas kipu alavatsalla ja nivusissa. Kävin tasan lähikaupassa (autolla) eilen ja muutenkin on nyt ihan vankiolo täällä kotona kun ei pysty liikkumaan. Anteeksi taas valitus! Yritän olla positiivisempi.....
Riikka 39+6
bambu86
ei täälä mitään tiheän imun kautta ole vaan vatsavaivoja pakko soittaa tänään neukkulaan. toivottavasti olis vaan jotain mitä olen syönyt. heti kun laittaa vauvan pötkölleen alkaa valitus... yö oli aika taiteilua. rauhoittuu heti kun ottaa syliin. koitin laittaa kirjoja pinnasängyn jalkojen alle että nostaa päätyä ym.. ei vaikutusta! säälittää pikkuisen puolesta. ei kuitenkaan ole mitenkään vakavasti kipeä kun ei itke mitenkään paljoa. toivottavasti se neuvolan täti osais auttaa.
pakko soittaa tänään neukkulaan. toivottavasti olis vaan jotain mitä olen syönyt. heti kun laittaa vauvan pötkölleen alkaa valitus... yö oli aika taiteilua. rauhoittuu heti kun ottaa syliin. koitin laittaa kirjoja pinnasängyn jalkojen alle että nostaa päätyä ym.. ei vaikutusta! säälittää pikkuisen puolesta. ei kuitenkaan ole mitenkään vakavasti kipeä kun ei itke mitenkään paljoa. toivottavasti se neuvolan täti osais auttaa.
Eemi
Onnea Monikille paljon! Toivottavasti Lolakolla ja Riikalla olisi yhtä täsmälliset vauvelit. Ja Ellenille kiitokset synnytyskertomuksesta, samaan kaavaan näytti menevän tuo avautuminen kuin mullakin, eli kivut ei alkuun mitenkään sietämättömät. Jotenkin kun leffoista saa sen vaikutelman, että heti sattuu kaikilla niin saamarin lujaa...
Joka kummeista kyselit. Mun kokemuksen mukaan useimmilla kirkkoon kuuluvilla on kummit vähän kuin pakosta, eivät he mitään uskonnollista kasvatusta pahemmin harrasta. Mekin ollaan siviilikummeja yhdelle, tosin kirkkoon kuuluvalle, lapselle, ja meille se tarkoittaa sitä, että olemme tälle lapselle yhdet erityiset aikuiset omien vanhempien lisäksi. Eli meille kummius tarkoittaa ajan antamista lapselle, olemista läsnä hänen elämässään. Lähinnä se on kunniatehtävä, ja omalle lapselle kummit on valittu meille läheisistä ihmisistä, joiden tahtoisimme olevan läsnä myös lapsemme elämässä. Ei kummius sinänsä ole nykypäivänä muutenkaan kuin kunnia, ja koen, että vaikka emme kuulu kirkkoon, niin meidänkin lapsi ansaitsee tällaiset nimetyt aikuiset elämäänsä.
Höh, tulikohan ihan epäselvä ja typerä sepustus... No, vähän väsyneessä mielentilassa tässä olen, joten suokaa anteeksi. Yöllä sain nukuttua taas sen 4 tuntia, 2 tuntia per jokaista vauvan nukkumaa kolmen tunnin pätkää... Nyt koiran kanssa vaunulenkille, toivottavasti sade ei yllätä!
Eemi ja pikku E, jolla huomenna nimenantojuhla
Bambulla kyllä tosi ikävää, en osaa muuta sanoa. Onko teillä käytössä joku ilmavaivalääke, Cuplaton tai Disflatyl? Ähiseekö vauva kovasti vai itkeekö vaan? Meillä ilmavaivat tuottaa ähinää, puhinaa ja parkumista, mutta Disflatyl on siihen hiukan auttanut. Mutta jos on jotain muuta niin eihän se sitten auta... Toivottavasti saat neuvolasta apuja, etenkin kun oot yksin siellä vauvan kanssa!
Ja Ellenille kiitokset synnytyskertomuksesta, samaan kaavaan näytti menevän tuo avautuminen kuin mullakin, eli kivut ei alkuun mitenkään sietämättömät. Jotenkin kun leffoista saa sen vaikutelman, että heti sattuu kaikilla niin saamarin lujaa... Joka kummeista kyselit. Mun kokemuksen mukaan useimmilla kirkkoon kuuluvilla on kummit vähän kuin pakosta, eivät he mitään uskonnollista kasvatusta pahemmin harrasta. Mekin ollaan siviilikummeja yhdelle, tosin kirkkoon kuuluvalle, lapselle, ja meille se tarkoittaa sitä, että olemme tälle lapselle yhdet erityiset aikuiset omien vanhempien lisäksi. Eli meille kummius tarkoittaa ajan antamista lapselle, olemista läsnä hänen elämässään. Lähinnä se on kunniatehtävä, ja omalle lapselle kummit on valittu meille läheisistä ihmisistä, joiden tahtoisimme olevan läsnä myös lapsemme elämässä. Ei kummius sinänsä ole nykypäivänä muutenkaan kuin kunnia, ja koen, että vaikka emme kuulu kirkkoon, niin meidänkin lapsi ansaitsee tällaiset nimetyt aikuiset elämäänsä.
Höh, tulikohan ihan epäselvä ja typerä sepustus... No, vähän väsyneessä mielentilassa tässä olen, joten suokaa anteeksi. Yöllä sain nukuttua taas sen 4 tuntia, 2 tuntia per jokaista vauvan nukkumaa kolmen tunnin pätkää... Nyt koiran kanssa vaunulenkille, toivottavasti sade ei yllätä!
Eemi ja pikku E, jolla huomenna nimenantojuhla
Bambulla kyllä tosi ikävää, en osaa muuta sanoa. Onko teillä käytössä joku ilmavaivalääke, Cuplaton tai Disflatyl? Ähiseekö vauva kovasti vai itkeekö vaan? Meillä ilmavaivat tuottaa ähinää, puhinaa ja parkumista, mutta Disflatyl on siihen hiukan auttanut. Mutta jos on jotain muuta niin eihän se sitten auta... Toivottavasti saat neuvolasta apuja, etenkin kun oot yksin siellä vauvan kanssa!
Eemi
Miksi tuo Bambulle suunnattu kappale mahtoi hypätä tuonne loppuun? No, väsymyksen piikkiin taas...
bambu86
ilmeisesti ihan normaalia mahavaivaa.. kävin hakemassa sitä cuplatonia jos auttaisi! ei tää nyt niin paha ole, suurin osa ajasta ihan normaalia. kai sitä joka vauvalla niitä ilmavaivoja on.
mut pikkasen säikähdin tänä aamuna..olin suihkussa ja päätin eka kertaa kokeilla emätintä jos vaikka viikonloppuna pääsisi jo hommiin niin siellä tuntu joku outo patti! mä olin jo ihan paniikissa kaikkien kohdunlaskeumajuttujen ym kanssa. sit sain onneks gynelle ajan ja se katto että on vaan jäänyt kun tikkejä on ommeltu niin hieman limakalvoa tikkejen 'väliin' ja jäänyt siihen sit turvoksiin. HUH! sanoi että oon kuulemma ihan mielettömän hyvin parantunu alhaalta ja limakalvot aivan kunnossa ym. Saatiin siis seksilupa Jee!
mut pikkasen säikähdin tänä aamuna..olin suihkussa ja päätin eka kertaa kokeilla emätintä jos vaikka viikonloppuna pääsisi jo hommiin
niin siellä tuntu joku outo patti! mä olin jo ihan paniikissa kaikkien kohdunlaskeumajuttujen ym kanssa. sit sain onneks gynelle ajan ja se katto että on vaan jäänyt kun tikkejä on ommeltu niin hieman limakalvoa tikkejen 'väliin' ja jäänyt siihen sit turvoksiin. HUH! sanoi että oon kuulemma ihan mielettömän hyvin parantunu alhaalta ja limakalvot aivan kunnossa ym. Saatiin siis seksilupa Jee!
Sasa_sofia
Hurjan paljon onnea monikille !!
Edelleen kasassa.. Suppareita tulee 10 min välein joka ilta, mutta kun ne ei ole vielä semmoisia että tarvitsisi mennä sairaalaan. Neuvolassa sanoivat että kanavaa on hävinnyt ja reunaakin ei ole kuin vähän tallella. Uskokaa vain se tulee sitten vauhdilla kun sen aika tulee *huoh*..
Kertokaa nyt ihmiset hyvät millä te saitte vauvan liikenteeseen, kun tuntuu että mikään ei auta. Noh tietysti se on tullut äitiinsä kun on niin jääräpäinen. Neuvolassa kun kaivoivat kohdunsuuta niin nyt sitten valuttaa ruskeaa vanhaa verta. Ja arvatkaa kun se tulee pikkareihin niin päivän mittaa se hauduttaa häppäreitä...
Pää kipu eikun jatkuu vain. En hitto tiedä mistä tämä pää kipu nyt taas johtuisi. Siihen kun se lyöttää issiäs kivun niin, voitte kuvitella että on hauskaa. Hmm..vielä puuttuisi flunssa tai mahatauti(ei passaa toivoa)
Sasa_sofia 40 + 2 (voisi mennä joh synnyttämään)
Edelleen kasassa.. Suppareita tulee 10 min välein joka ilta, mutta kun ne ei ole vielä semmoisia että tarvitsisi mennä sairaalaan. Neuvolassa sanoivat että kanavaa on hävinnyt ja reunaakin ei ole kuin vähän tallella. Uskokaa vain se tulee sitten vauhdilla kun sen aika tulee *huoh*..
Kertokaa nyt ihmiset hyvät millä te saitte vauvan liikenteeseen, kun tuntuu että mikään ei auta. Noh tietysti se on tullut äitiinsä kun on niin jääräpäinen. Neuvolassa kun kaivoivat kohdunsuuta niin nyt sitten valuttaa ruskeaa vanhaa verta. Ja arvatkaa kun se tulee pikkareihin niin päivän mittaa se hauduttaa häppäreitä...
Pää kipu eikun jatkuu vain. En hitto tiedä mistä tämä pää kipu nyt taas johtuisi. Siihen kun se lyöttää issiäs kivun niin, voitte kuvitella että on hauskaa. Hmm..vielä puuttuisi flunssa tai mahatauti(ei passaa toivoa)
Sasa_sofia 40 + 2 (voisi mennä joh synnyttämään)
lolako
Nostetaans hieman meitä ettei tiputa toka sivulle...
Harmi tuo sasasofian pää kipu. Toivottavasti loppunu. Minäkin voisin mennä synnyttää kuten sinäkin. eilen siivosin hullun lailla taloa ja illalla oli seksiä ja tänä iltana olis sauna tiedossa. aion ottaa tosi kovat löylyt. autto tai ei.... yöllä oli muutamia supistuksia mutta ei kovin kipeitä. mutta ainahan ne eteenpäin tilannetta vie. alkais nyt vaan kunnolla supistelee!!
niitä edelleen odotellessa... lolako 40+1
Harmi tuo sasasofian pää kipu. Toivottavasti loppunu. Minäkin voisin mennä synnyttää kuten sinäkin. eilen siivosin hullun lailla taloa ja illalla oli seksiä ja tänä iltana olis sauna tiedossa. aion ottaa tosi kovat löylyt. autto tai ei.... yöllä oli muutamia supistuksia mutta ei kovin kipeitä. mutta ainahan ne eteenpäin tilannetta vie. alkais nyt vaan kunnolla supistelee!!
niitä edelleen odotellessa... lolako 40+1
Sasa_sofia
Siis kuvitelkaa taas tänään on 5 tunnin ajan supistellut 10 min välein säännöllisesti, mutta kun minun mielestä näissä ei ole tehoa. Ne ei ole semmoisia mistä tulisi hiki tai koskisi niin kovasti, että joutuisin konttaamaan lattialla. Ja ihan turha sinne sairaalaankaan on mennä kun laittavat kuitenkin kotiin.
Meilläkin on on sauna ilta tänään, ja hitto vonkaan kyllä seksiä kanssa. Mutta kuitenkaan se ei auta. Pitäisi koputtaa puuta, mutta pää kipu on pikkisen hellittänyt.
Meilläkin on on sauna ilta tänään, ja hitto vonkaan kyllä seksiä kanssa. Mutta kuitenkaan se ei auta. Pitäisi koputtaa puuta, mutta pää kipu on pikkisen hellittänyt.
Riikkanen
Siivousta ja saunaa kokeiltu täälläkin. Ei vaikutusta paitsi kipeämmät paikat imuroinnin jälkeen. Kolmas S jääköön kokeilematta. Tänään tulostin ohjeet miehelle synnytyksen käynnistävistä akupisteitä. Täältä: http://www.babyidea.fi/aidille/akupainanta.html Saa hieroa niitä selästä tänä iltana.
Mulla on yöt ihan tuskaa. Heräilen tunnin välein kääntämään kylkeä, välillä supistelee mutta kivuttomasti. Kaikki vaan sanoo mulle: "kyllä se kohta tulee". Mulla on semmonen fiilis että ei tästä taida lasta tulla millään.
Jännä nähdä kuka on seuraava meistä kolmesta! Veikkaan Sasa_sofiaa!
Riikka 40+0
Mulla on yöt ihan tuskaa. Heräilen tunnin välein kääntämään kylkeä, välillä supistelee mutta kivuttomasti. Kaikki vaan sanoo mulle: "kyllä se kohta tulee". Mulla on semmonen fiilis että ei tästä taida lasta tulla millään.
Jännä nähdä kuka on seuraava meistä kolmesta! Veikkaan Sasa_sofiaa!
Riikka 40+0
bambu86
mä käyn täällä monta kertaa päivässä tarkastamassa vauvauutisia..
täällä ilmavaivat helpottanut. olen antanut cuplatonia muutaman kerran päivässä mutta vain yhden 'tipan'. mut neuvolatäti sanoi että vasta n. 5n päivän päästä näkee tehoaako vai ei.. mut noi ilmavaivat näyttäis olevan että joinain päivinä on ja toisina ei...
täällä ilmavaivat helpottanut. olen antanut cuplatonia muutaman kerran päivässä mutta vain yhden 'tipan'. mut neuvolatäti sanoi että vasta n. 5n päivän päästä näkee tehoaako vai ei.. mut noi ilmavaivat näyttäis olevan että joinain päivinä on ja toisina ei...
Lalla
Täällä on ollut aika paljon juttua noista vauvojen ilmavaivatipoista. Disflatyl oli mulle ihan uusi nimi, mutta ostin raskausaikana jo kotiin jemmaan Cuplatonia. Alkoi kuitenkin epäilyttää, kun vauvojen osalta siinä puhutaan vain 3 kuukauden koliikista... Sitä voi siis antaa pienemmillekin vauvoille?
Kun olin sairaalassa, niin huonetoveri otti hoitajan kanssa puheeksi just Cuplatonin käytön kotona. Hänen vauvansa oli tosi mahavaivainen ja kaiken lisäksi pitkällä antibioottikuurilla. Hoitaja ei suositellut Cuplatonia ollenkaan, vaikka sanoikin, että se on vanhempien päätös. Perusteli asiaa niin, että se on kuitenkin lääkeaine eikä siinä mielessä täysin hyvä vauvalle.
Mulle on tuosta kaikesta jäänyt sellainen kuva, että uskaltaako noita sitten käyttääkään... Täällä kuitenkin moni tuntuu säännöllisesti käyttävän. Ei olla sitten korkattu tuota Cuplatonia enkä ole Disflatyliakaan hankkinut. Vauvalle on nyt annettu vain Rela-tippoja tämän minun antibioottikuurin aikana. Välillä kyllä kipristelee kovin vatsaansa ja silloin miettii, mitä voisi antaa helpottamaan. Ollaan sitten vain kanniskeltu ja hierottu. Välillä taas ei tunnu kipristelevän ollenkaan.
Kun olin sairaalassa, niin huonetoveri otti hoitajan kanssa puheeksi just Cuplatonin käytön kotona. Hänen vauvansa oli tosi mahavaivainen ja kaiken lisäksi pitkällä antibioottikuurilla. Hoitaja ei suositellut Cuplatonia ollenkaan, vaikka sanoikin, että se on vanhempien päätös. Perusteli asiaa niin, että se on kuitenkin lääkeaine eikä siinä mielessä täysin hyvä vauvalle.
Mulle on tuosta kaikesta jäänyt sellainen kuva, että uskaltaako noita sitten käyttääkään... Täällä kuitenkin moni tuntuu säännöllisesti käyttävän. Ei olla sitten korkattu tuota Cuplatonia enkä ole Disflatyliakaan hankkinut. Vauvalle on nyt annettu vain Rela-tippoja tämän minun antibioottikuurin aikana. Välillä kyllä kipristelee kovin vatsaansa ja silloin miettii, mitä voisi antaa helpottamaan. Ollaan sitten vain kanniskeltu ja hierottu. Välillä taas ei tunnu kipristelevän ollenkaan.
Lalla
Ai niin, olin niin pierumaailmoissa, että unohdin...
PALJON ONNEA MONIKILLE UUDESTA TULOKKAASTA!
Tsemppiä odottajille! Jokainen hetki on lähempänä on vauvaa!
PALJON ONNEA MONIKILLE UUDESTA TULOKKAASTA!
Tsemppiä odottajille! Jokainen hetki on lähempänä on vauvaa!
bambu86
Lalla: mulle sanottiin nimenomaan että cuplaton EI ole lääke, samoin kuin Relat ym muutkaan..ja saa antaa pienillekkin vauvoille. mä en tosin ole ihan niin isoa annostusta vaan vain yhden tipan n. 3 kertaa päivässä. viime yökin meni aivan loistavasti, 2 syöttöä vaan! ja ei masuvaivoja. jos on cuplatonin ansiota niin jeejee! söin kuitenkin eilen ruisleipää, sipulia..
Eemi
Lalla: niin, en mä tullut ajatelleeksikaan ettei saisi antaa, koska neuvolasta mulle sanoi että antaisin jompaa kumpaa, ei edes sanottu että olis merkillä väliä. Cuplatonia en valinnut kun jollain tutun lapsella oli siitä vain pahentunut, mutta taidan kokeilla sitä seuraavaksi sitten, se on nimittäin edullisempaa kuin Disflatyl. Mutta siis en tajua miksi ei saisi antaa, tämä kun on muutenkin jo antibioottikuurinkin syönyt niin ei kai se ilmavaivalääke sen pahempaa voi olla. No, en tiedä sitten mihin tuo "kielto" perustuu...
Nimenantojuhlat meni tosi loistavasti, tyttö oli rauhallisesti sylissä koko parin tunnin ajan ja sieti kaikki mummujen ja mammojen sylit myös. Vauvakirjaa Lapselliset ollaan nyt täytelty ahkeraan, se on aika hauska, voin suositella! Ei sellainen ihan perinteinen vauvakirja, vaan vähän humoristisempi. Nukuttu ollaan nyt viikonloppuna siten, että vuoroöinä toinen saa aina nukkua työhuoneen sohvalla rauhassa, vain yöherätyksissä tarvitaan molempia kun mä lypsän samaan aikaan yölläkin. Meillä makuuhuoneessa on kova meteli vaikka vauva nukkuukin, koska se pitää unissaan tosi paljon ääntä ja ähinää. Tulee korvatulpistakin huolimatta kevyesti läpi.
En kyllä tajua sitä vinkkiä muuten, että nuku silloin kun vauva nukkuu. Arkisin se nukkuu päivällä 1-3 tunnin unia, siinä ajassa ehdin juuri ja juuri itse syödä ja hoitaa koiraa ja hiukan siivota vauvan ja omia jälkiä. Sitten onkin taas vaippa-, syöttö-, pulautus- ja hetkutusrumbaa pari tuntia, ja sama uudelleen alusta. Ei mulla jää aikaa nukkua kuin viikonloppuisin, kun mies hoitaa vauvaa... iltaisin tarvitaan aina kahta, koska vauva on tosi levoton iltaisin, känisee jatkuvasti, ja ruokaakin täytyisi laittaa ja koiraa lenkittää, suihkussa käydä jne. Ihme neuvo, en tajua kellä se toteutuu.
Mutta joo. Palaan hommiini, koska vauva taas heräilee. Huomiseen,
Eemi ja E, reilut 5 viikkoa ikää
Nimenantojuhlat meni tosi loistavasti, tyttö oli rauhallisesti sylissä koko parin tunnin ajan ja sieti kaikki mummujen ja mammojen sylit myös. Vauvakirjaa Lapselliset ollaan nyt täytelty ahkeraan, se on aika hauska, voin suositella! Ei sellainen ihan perinteinen vauvakirja, vaan vähän humoristisempi. Nukuttu ollaan nyt viikonloppuna siten, että vuoroöinä toinen saa aina nukkua työhuoneen sohvalla rauhassa, vain yöherätyksissä tarvitaan molempia kun mä lypsän samaan aikaan yölläkin. Meillä makuuhuoneessa on kova meteli vaikka vauva nukkuukin, koska se pitää unissaan tosi paljon ääntä ja ähinää.
Tulee korvatulpistakin huolimatta kevyesti läpi.En kyllä tajua sitä vinkkiä muuten, että nuku silloin kun vauva nukkuu. Arkisin se nukkuu päivällä 1-3 tunnin unia, siinä ajassa ehdin juuri ja juuri itse syödä ja hoitaa koiraa ja hiukan siivota vauvan ja omia jälkiä. Sitten onkin taas vaippa-, syöttö-, pulautus- ja hetkutusrumbaa pari tuntia, ja sama uudelleen alusta. Ei mulla jää aikaa nukkua kuin viikonloppuisin, kun mies hoitaa vauvaa... iltaisin tarvitaan aina kahta, koska vauva on tosi levoton iltaisin, känisee jatkuvasti, ja ruokaakin täytyisi laittaa ja koiraa lenkittää, suihkussa käydä jne. Ihme neuvo, en tajua kellä se toteutuu.
Mutta joo. Palaan hommiini, koska vauva taas heräilee. Huomiseen,
Eemi ja E, reilut 5 viikkoa ikää
bambu86
eemi: en mäkään kyllä nuku silloin kun vauva nukkuu, paitsi n. joka toinen päivä nukutaan yhdessä päikkärit. millon sitä ehtis juttuja tehdä, mä ainakin hengailen vauvan kanssa kun on hereillä..vaikka kyllä suostuu sitterissä ihan ok istumaan, varsinkin aamulla/aamupäivällä. illalla kyllä tykkää olla sylissä oikeestaan koko ajan..
ihana oli tänään kun mies oli vauvan kanssa aamulla ja sain nukkua puoli 11 asti! mies on ollut koko viikon pois työmatkoilla ja tuli vasta pe iltana myöhään kotiin. ens viikolla sama homma. olin kyllä perjantaina jo tosi väsynyt ja sen takia vauvan ilmavaivat tuntui joltain NIIN isolta vaivalta..uni tekee kyllä terää siirsin vauvan sängyn kiinni meidän sänkyyn niin ei tarvi hypätä koko ajan ylhäällä laittamassa tuttia/kattomassa onko hereillä(tämä on tosi kovaääninen unissaan myös).
ihana oli tänään kun mies oli vauvan kanssa aamulla ja sain nukkua puoli 11 asti! mies on ollut koko viikon pois työmatkoilla ja tuli vasta pe iltana myöhään kotiin. ens viikolla sama homma. olin kyllä perjantaina jo tosi väsynyt ja sen takia vauvan ilmavaivat tuntui joltain NIIN isolta vaivalta..uni tekee kyllä terää
siirsin vauvan sängyn kiinni meidän sänkyyn niin ei tarvi hypätä koko ajan ylhäällä laittamassa tuttia/kattomassa onko hereillä(tämä on tosi kovaääninen unissaan myös).
Ellen83
Ikäviä nuo vatsavaivat mitä monella tuntuu olevan. Toivottavasti kaikille löytyy sopivat tipat/lääkkeet.
Riikkaselle oksitosiinista: Mä käsitin kätilön puheista niin, että koska kyseessä oli yliaikainen raskaus niin heidän mielestään oli parempi että vauva syntyisi melko pian. Ilman oksitosiinia homma olisi kuulemma voinut kestää todella kauan.
Mäkin täällä pohdin tota juttua että pitäisi nukkua kun vauva nukkuu. Se oli mullakin tarkoituksena alun perin, mutta käytännössä mäkin olen huomannut sen vaikeaksi. On niin paljon kaikkea pikku hommaa jota haluaisi tehdä vauvan nukkuessa. Lisäksi tekisi mieli välillä katsoa vähän telkkaria tai olla hetki netissä. Ja kun ei koskaan tiedä nukkuuko tuo vain pienen hetken vai monta tuntia.
Toivottavasti kaikille löytyy sopivat tipat/lääkkeet.Riikkaselle oksitosiinista: Mä käsitin kätilön puheista niin, että koska kyseessä oli yliaikainen raskaus niin heidän mielestään oli parempi että vauva syntyisi melko pian. Ilman oksitosiinia homma olisi kuulemma voinut kestää todella kauan.
Mäkin täällä pohdin tota juttua että pitäisi nukkua kun vauva nukkuu. Se oli mullakin tarkoituksena alun perin, mutta käytännössä mäkin olen huomannut sen vaikeaksi. On niin paljon kaikkea pikku hommaa jota haluaisi tehdä vauvan nukkuessa. Lisäksi tekisi mieli välillä katsoa vähän telkkaria tai olla hetki netissä. Ja kun ei koskaan tiedä nukkuuko tuo vain pienen hetken vai monta tuntia.
Sasa_sofia
Edelleen kasassa täällä.
Viime yönä taas supisteli 3-4 tuntia 10min säännöllisesti ja sitten ne supistukset loppuivat. Nyt voin sanoa että nyt olen tosi kipeä. Soitin aamulla neuvolaan, että tarkistavat tilanteen. En kyllä jaksa enää tätä kauvan kun selkä ja alamaha on siinä kunnossa kuin olisi synnyttämässä. Edellisessä synnytyksessä teki samoin ja supistusten voima sitten loppui ja sain tipan kautta. Mietin vain että voisiko olla totta että se nytkin olisi yrittänyt yöllä syntyä, mutta kohtu on sen verran laiska joh ettei siinä riitä enää potkua.Tiedä vaikka paikat olisi joh enemmänkin auki. Vauvan liikkeet sattuu aivan kauheasti nykyään.
Asiasta toiseen. Tiedättekö miten monta päivää saa mennä yli kun ne käynnistää?
Voih lasten laitto kouluun...
Sasa_sofia 40+5
Viime yönä taas supisteli 3-4 tuntia 10min säännöllisesti ja sitten ne supistukset loppuivat. Nyt voin sanoa että nyt olen tosi kipeä. Soitin aamulla neuvolaan, että tarkistavat tilanteen. En kyllä jaksa enää tätä kauvan kun selkä ja alamaha on siinä kunnossa kuin olisi synnyttämässä. Edellisessä synnytyksessä teki samoin ja supistusten voima sitten loppui ja sain tipan kautta. Mietin vain että voisiko olla totta että se nytkin olisi yrittänyt yöllä syntyä, mutta kohtu on sen verran laiska joh ettei siinä riitä enää potkua.Tiedä vaikka paikat olisi joh enemmänkin auki. Vauvan liikkeet sattuu aivan kauheasti nykyään.
Asiasta toiseen. Tiedättekö miten monta päivää saa mennä yli kun ne käynnistää?
Voih lasten laitto kouluun...
Sasa_sofia 40+5
Lalla
Jokohan Sasalla alkais sitten tapahtua?
Käynnistäminen riippuu tosi paljon äidin ja vauvan tilasta ja kai vähän sairaalan tavoistakin. Meillä käynnistäminen olis aloiteltu rv 42+0, mutta onneksi vauva syntyi samana aamuna luomuna.
Täällä on elämä taas rauhoittunut, kun minun antibioottikuuri loppui lauantai-iltana. Vauvakin on tasoittunut ja pystyy nukkumaan kunnolliset päiväunet (3 h). Vatsa sillä tuntuu olevan paremmassa jamassa. Kakka on ollut taas keltaista eikä vihreää ja limaista ja nyt sitä ei onneksi tule ihan tuutin täydeltä. Öisin tämä vauva nukkuu yleensä 3 - 5 tunnin pätkiä, joskus on vedellyt 7 tuntiakin yhtä soittoa.
Lalla ja Pikku-ukko, huomenna 3 viikkoa
Käynnistäminen riippuu tosi paljon äidin ja vauvan tilasta ja kai vähän sairaalan tavoistakin. Meillä käynnistäminen olis aloiteltu rv 42+0, mutta onneksi vauva syntyi samana aamuna luomuna.
Täällä on elämä taas rauhoittunut, kun minun antibioottikuuri loppui lauantai-iltana. Vauvakin on tasoittunut ja pystyy nukkumaan kunnolliset päiväunet (3 h). Vatsa sillä tuntuu olevan paremmassa jamassa. Kakka on ollut taas keltaista eikä vihreää ja limaista ja nyt sitä ei onneksi tule ihan tuutin täydeltä. Öisin tämä vauva nukkuu yleensä 3 - 5 tunnin pätkiä, joskus on vedellyt 7 tuntiakin yhtä soittoa.
Lalla ja Pikku-ukko, huomenna 3 viikkoa
Eemi
Äänekäs nukkuja simahti nyt vaunuihin nukuttelun jälkeen, joten tämä äiti ehti hiukan lypsää, syödä ja siivoilla, siinä järjestyksessä. Nyt kirjoittelen jotain ennen kuin riennetään koiraa lenkittämään, kaunis ilma siellä onkin!
Toivottavasti Sasalla käynnistyisi synnytys nyt ihan toden teolla luomuna, tai saisit jotain avitusta. Tuo on kyllä tuskaa, etenkin jos tietää, että viimeksikin jouduttiin auttamaan... Tylsää odotella ja tosi ikävää olla vaan tosi kipeä.
Mäkin sain viikonloppuna nukuttua hyvin, esim. sunnuntaina aamuyhteentoista asti, kun mies oli vauvan kanssa aamun. Nyt on taas hiukan levänneempi olo, vaikka viime yönä unet jäi taas siihen kahdessa pätkässä nukuttuun n. 5 tuntiin. Vaikka vauva nukkuu kahdessa pätkässä yöllä, molemmilla kerroilla yleensä 3-3,5 tuntia, niin itse ei siinä ajassa tietenkään niin paljoa unta saa, kun meteliä pidetään unissaankin.
Aamupäivällä joskus voin "nukkua" kun vauva nukkuu, tunnin tai max. kaksi, mutta se tarkoittaa kyllä sitten sitä, että sinä päivänä ei olla menossa mihinkään enkä ehdi mitään kotitöitä koko päivänä tehdä. Joten aika harvoin tuota viitsii harrastaa arkisin... Vaikea se on luopua ihan kaikista omista jutuista, kuten kahvinjuonnista... Vauva nukkuu myös nyt vähemmän ja lyhyempiä pätkiä kuin silloin alkuun, muistan että kun tultiin laitokselta ja mieskin oli isyyslomalla, niin neljän tunnin unet oli ihan standardi. Nyt aamupäiväunet on lyhentyneet 1-2 tuntiin, ainoat pitkät päiväunet nukutaan vaunuissa keskipäivän paikkeilla tai sen jälkeen. Mutta onneksi on edes ne!
Onko teillä muilla iltaisin levottomuutta? Bambu kirjoittikin, että vauva tykkäisi illalla olla vaan sylissä - samoin meillä, mutta kun se ilta on yhtä syömisrumbaa ja käninää vuorotellen, ehkä vartin 4-5 tunnin hereilläoloaikana jaksaa seurustella tyytyväisenä tai kölliä imetystyynyn päällä katselemassa. Illat on siis tosi raskaita, vaatii kyllä kahden ihmisen kaiken energian, että niistä selvitään ehjinä yöpuulle asti. Ajattelin, että onko jotain hyväksihavaittuja selviytymiskeinoja?
Eipä muuta, lenkille lähtö koitti nyt!
Eemi ja E
Nyt kirjoittelen jotain ennen kuin riennetään koiraa lenkittämään, kaunis ilma siellä onkin!Toivottavasti Sasalla käynnistyisi synnytys nyt ihan toden teolla luomuna, tai saisit jotain avitusta. Tuo on kyllä tuskaa, etenkin jos tietää, että viimeksikin jouduttiin auttamaan... Tylsää odotella ja tosi ikävää olla vaan tosi kipeä.
Mäkin sain viikonloppuna nukuttua hyvin, esim. sunnuntaina aamuyhteentoista asti, kun mies oli vauvan kanssa aamun. Nyt on taas hiukan levänneempi olo, vaikka viime yönä unet jäi taas siihen kahdessa pätkässä nukuttuun n. 5 tuntiin. Vaikka vauva nukkuu kahdessa pätkässä yöllä, molemmilla kerroilla yleensä 3-3,5 tuntia, niin itse ei siinä ajassa tietenkään niin paljoa unta saa, kun meteliä pidetään unissaankin.
Aamupäivällä joskus voin "nukkua" kun vauva nukkuu, tunnin tai max. kaksi, mutta se tarkoittaa kyllä sitten sitä, että sinä päivänä ei olla menossa mihinkään enkä ehdi mitään kotitöitä koko päivänä tehdä. Joten aika harvoin tuota viitsii harrastaa arkisin... Vaikea se on luopua ihan kaikista omista jutuista, kuten kahvinjuonnista... Vauva nukkuu myös nyt vähemmän ja lyhyempiä pätkiä kuin silloin alkuun, muistan että kun tultiin laitokselta ja mieskin oli isyyslomalla, niin neljän tunnin unet oli ihan standardi. Nyt aamupäiväunet on lyhentyneet 1-2 tuntiin, ainoat pitkät päiväunet nukutaan vaunuissa keskipäivän paikkeilla tai sen jälkeen. Mutta onneksi on edes ne!
Onko teillä muilla iltaisin levottomuutta? Bambu kirjoittikin, että vauva tykkäisi illalla olla vaan sylissä - samoin meillä, mutta kun se ilta on yhtä syömisrumbaa ja käninää vuorotellen, ehkä vartin 4-5 tunnin hereilläoloaikana jaksaa seurustella tyytyväisenä tai kölliä imetystyynyn päällä katselemassa. Illat on siis tosi raskaita, vaatii kyllä kahden ihmisen kaiken energian, että niistä selvitään ehjinä yöpuulle asti. Ajattelin, että onko jotain hyväksihavaittuja selviytymiskeinoja?
Eipä muuta, lenkille lähtö koitti nyt!
Eemi ja E
lolako
Meillä täällä kans sanotaan että jos äitillä kaikki hyvin ja vauvalla myös niin vasta rv 42 aletaan käynnistää. Mutta äitiä todellakin kuunnellaan ja kysellään haluaako esim aikasemmin käynnistyksen. Hirveästi riippuu läääkäristä. Mulla alkoivat viimeks käynnistää ku oli viikkoja 41+5. Se kysy multa että mitä mieltä olen käynnistyksestä ja että joko olen väsynyt raskauteen ja sanoin suoraan että oon väsynyt että en jaksa enään odottaa ja haluan käynnistyksen ja pääsin osastolle jossa alkoivat käynnistää tableteilla ja seur päivän iltana vauva syntyi.
Mulla kans ollut supistuksia viikonloppuna mutta eipä kovinkaa kipeitä. Minäkin niitä akupisteita oon painellu ja mies myös. Onkohan Riikkanen saanut niistä potkua synnytykseen asti? Kävellessä tuntuu hirveesti kaikkia kipuja tuolla alapäässä ja lantion seutuvilla. Vauva liikkuu mielestäni vähempi mitä vaikka pari viikkoa sitten. Kumpa tajuaisi vaan syntyä pian!!
Ihana syysilma...
lolako 40+3
Mulla kans ollut supistuksia viikonloppuna mutta eipä kovinkaa kipeitä. Minäkin niitä akupisteita oon painellu ja mies myös. Onkohan Riikkanen saanut niistä potkua synnytykseen asti? Kävellessä tuntuu hirveesti kaikkia kipuja tuolla alapäässä ja lantion seutuvilla. Vauva liikkuu mielestäni vähempi mitä vaikka pari viikkoa sitten. Kumpa tajuaisi vaan syntyä pian!!
Ihana syysilma...
lolako 40+3
Monik
Odottajat:
Sasa_sofia, 34 + 32, la 24.9, viides,SEKS
Lolako, 25+27 la 25.9, kolmas
Riikkanen , la 26.9., toinen (poika 04/06), TAYS
Synnyttäneet:
Eemi, 25+24, tyttö 20.8.09 (rv 37+5), TYKS, 48 cm ja 3320 g
bambu86, 23+32, tyttö 3.9.09 (rv 40+2), Tays, 51 cm ja 3690 g
Aamu79, 29+40, tyttö 5.9.09 (rv 40+5), NKL, 49 cm ja 4230 g, (tyttö 07/07)
Lalla, 30+32, poika 8.9.09 (rv 42+0), TYKS, 53 cm ja 3850 g
Meirami 26+27, poika 8.9.09 (rv 40+0), NKL 54cm ja 4128g (tyttö 08/07)
Kata76, 32+32, tyttö 9.9.09, (rv 40+6), TYKS, 50 cm ja 3590 g, (poika 08/07)
Tilli, tyttö 10.9.09 (rv ), 50cm ja 3200g
Ellinoora77, 32+32, tyttö 12.9.09 (rv39+5), 51cm ja 3240g, KOS (poika 07/06)
Ellen83, 26+33, poika 17.9.09 (rv 42+1), NKL, 52 cm ja 3840 g
Utelias pahalainen, 31+32, tyttö 19.9.09 (41+5) 2675g ja 50cm esikoinen, TYKS
Monik, 22+22, poika 22.9.09 (40+0), 3764 g ja 52 cm
Päivitinpä iteseni tuonne listan toiselle puolelle Voisin kertoa synnytyksestä ennen kun tuo pieni alkaa taas heräillä. Eli viime maanantaina alkoi aamulla supistukset noin 10 min välein mutta ne olivat niitä samoja lähes kivuttomia, mitä oli tullut jo varmaan kuukauden aina välillä. Niitä kesti muutaman tunnin ja hiipuivat lopulta kokonaan pois. Iltapäivällä alkoi sitten tuntua ihan kunnolla, vaikkakin harvemmin. Ensin supistuksia tuli noin puolen tunnin välein ja tiheni pikkuhiljaa. Käytiin vielä kaupoillakin ja ruokakaupassakaan en uskonut että synnytys alkaisi vaan ostin ihan pokkana ruokaa joka sitten meni roskikseen kun sairaalasta palattiin. Puoli yhdeksän aikaan alkoi tulla supistuksia jo alle 10 minuutin välein ja ne oli kyllä kipeitä. Voin todellakin yhtyä siihen, että sen kyllä tietää milloin on tosi kyseessä.
Olin päättänyt että en lähde sairaalaan liian aikaisin, mutta kun supistuksia oli tullut kaksi tuntia alla 10 min välein niin soitettiin sairaalaan. Sieltä sanottiin että mene suihkuun ja ota joku kaurapussi jne. Kaurapussia olinkin jo käyttänyt koko ajan ja suihkussa käynyt aikaisemmin eikä niistä tuntunut olevan mitään apua. Puolen tunnin päästä soitettiin uudestaan sairaalaan, että nyt tullaan. Siis ne supistukset oli kyllä yhtä helvettiä. Jokaisen supistuksen aikana piti nousta seisomaan ja nojata johonkin melkein kaksinkerroin. Onneksi oli yö kun mentiin sairaalaan koska jo matkalla autosta synnytysosastolle minä nojailin milloin mieheen ja milloin mihinkin tolppaan kun koski niin paljon. Sairaalassa oltiin 23.30 ja silloin olin 4 cm auki. Kätilö tilasi heti epiduraalin ja ennen sen saamista kokeilin ilokaasua. Kun epiduraali oli annettu, kivut hävisivät lähes kokonaan. Kalvot puhkaistiin ja laitettiin oksitosiinitippa (minulle kätilö sanoi, että epiduraali saattaa heikentää omia supistuksia ja siksi aina laitetaan oksitosiinia samalla). Ehdin vielä saada uuden annoksen epiduraalia kun olin 8 cm auki, kävin vessassa ja heti tuli ponnistuksen tunne. Kätilö tarkisti tilanteen ja olinkin jo kokonaan auki ja sain alkaa ponnistaa. Olin ihan paniikissa kun olin kuvitellut että sairaalassa menee joku 15 tuntia ja kaikki menikin niin nopeasti. Onneksi olin juuri saanut uuden puudutuksen koska ponnistusvaihe ei sattunutkaan yhtään vaikka luulin sen olevan se pahin vaihe. Ponnistusta kesti 15 min ja poika oli sylissä 02.25. Jouduttiin leikkaamaan epparihaava, mutta muuten meni loistavasti. Vaikka supistukset olivat aivan kamalia niin kokonaisuudessaan jäi tosi hyvä mieli koko jutusta ja siitä, että sairaalassa homma toimii.
Nyt harjoitellaan uutta elämää pikkumiehen kanssa. Imetys tapahtuu tällä hetkellä vain rintakumin kanssa, koska poika ei yksinkertaisesti saa minun tissistä mitään otetta, mutta jos tuosta vielä joskus päästäisiin eroon..
Nyt tuli vain omaa napaa.. Tsemppiä kaikille vielä kasassa oleville!
Monik ja poika 6 vrk
Sasa_sofia, 34 + 32, la 24.9, viides,SEKS
Lolako, 25+27 la 25.9, kolmas
Riikkanen , la 26.9., toinen (poika 04/06), TAYS
Synnyttäneet:
Eemi, 25+24, tyttö 20.8.09 (rv 37+5), TYKS, 48 cm ja 3320 g
bambu86, 23+32, tyttö 3.9.09 (rv 40+2), Tays, 51 cm ja 3690 g
Aamu79, 29+40, tyttö 5.9.09 (rv 40+5), NKL, 49 cm ja 4230 g, (tyttö 07/07)
Lalla, 30+32, poika 8.9.09 (rv 42+0), TYKS, 53 cm ja 3850 g
Meirami 26+27, poika 8.9.09 (rv 40+0), NKL 54cm ja 4128g (tyttö 08/07)
Kata76, 32+32, tyttö 9.9.09, (rv 40+6), TYKS, 50 cm ja 3590 g, (poika 08/07)
Tilli, tyttö 10.9.09 (rv ), 50cm ja 3200g
Ellinoora77, 32+32, tyttö 12.9.09 (rv39+5), 51cm ja 3240g, KOS (poika 07/06)
Ellen83, 26+33, poika 17.9.09 (rv 42+1), NKL, 52 cm ja 3840 g
Utelias pahalainen, 31+32, tyttö 19.9.09 (41+5) 2675g ja 50cm esikoinen, TYKS
Monik, 22+22, poika 22.9.09 (40+0), 3764 g ja 52 cm
Päivitinpä iteseni tuonne listan toiselle puolelle
Voisin kertoa synnytyksestä ennen kun tuo pieni alkaa taas heräillä. Eli viime maanantaina alkoi aamulla supistukset noin 10 min välein mutta ne olivat niitä samoja lähes kivuttomia, mitä oli tullut jo varmaan kuukauden aina välillä. Niitä kesti muutaman tunnin ja hiipuivat lopulta kokonaan pois. Iltapäivällä alkoi sitten tuntua ihan kunnolla, vaikkakin harvemmin. Ensin supistuksia tuli noin puolen tunnin välein ja tiheni pikkuhiljaa. Käytiin vielä kaupoillakin ja ruokakaupassakaan en uskonut että synnytys alkaisi vaan ostin ihan pokkana ruokaa joka sitten meni roskikseen kun sairaalasta palattiin. Puoli yhdeksän aikaan alkoi tulla supistuksia jo alle 10 minuutin välein ja ne oli kyllä kipeitä. Voin todellakin yhtyä siihen, että sen kyllä tietää milloin on tosi kyseessä. Olin päättänyt että en lähde sairaalaan liian aikaisin, mutta kun supistuksia oli tullut kaksi tuntia alla 10 min välein niin soitettiin sairaalaan. Sieltä sanottiin että mene suihkuun ja ota joku kaurapussi jne. Kaurapussia olinkin jo käyttänyt koko ajan ja suihkussa käynyt aikaisemmin eikä niistä tuntunut olevan mitään apua. Puolen tunnin päästä soitettiin uudestaan sairaalaan, että nyt tullaan. Siis ne supistukset oli kyllä yhtä helvettiä. Jokaisen supistuksen aikana piti nousta seisomaan ja nojata johonkin melkein kaksinkerroin. Onneksi oli yö kun mentiin sairaalaan koska jo matkalla autosta synnytysosastolle minä nojailin milloin mieheen ja milloin mihinkin tolppaan kun koski niin paljon. Sairaalassa oltiin 23.30 ja silloin olin 4 cm auki. Kätilö tilasi heti epiduraalin ja ennen sen saamista kokeilin ilokaasua. Kun epiduraali oli annettu, kivut hävisivät lähes kokonaan. Kalvot puhkaistiin ja laitettiin oksitosiinitippa (minulle kätilö sanoi, että epiduraali saattaa heikentää omia supistuksia ja siksi aina laitetaan oksitosiinia samalla). Ehdin vielä saada uuden annoksen epiduraalia kun olin 8 cm auki, kävin vessassa ja heti tuli ponnistuksen tunne. Kätilö tarkisti tilanteen ja olinkin jo kokonaan auki ja sain alkaa ponnistaa. Olin ihan paniikissa kun olin kuvitellut että sairaalassa menee joku 15 tuntia ja kaikki menikin niin nopeasti. Onneksi olin juuri saanut uuden puudutuksen koska ponnistusvaihe ei sattunutkaan yhtään vaikka luulin sen olevan se pahin vaihe. Ponnistusta kesti 15 min ja poika oli sylissä 02.25. Jouduttiin leikkaamaan epparihaava, mutta muuten meni loistavasti. Vaikka supistukset olivat aivan kamalia niin kokonaisuudessaan jäi tosi hyvä mieli koko jutusta ja siitä, että sairaalassa homma toimii.
Nyt harjoitellaan uutta elämää pikkumiehen kanssa. Imetys tapahtuu tällä hetkellä vain rintakumin kanssa, koska poika ei yksinkertaisesti saa minun tissistä mitään otetta, mutta jos tuosta vielä joskus päästäisiin eroon..
Nyt tuli vain omaa napaa.. Tsemppiä kaikille vielä kasassa oleville!
Monik ja poika 6 vrk