Syyskuiset 2019

@Veeja neuvolassa ei oo sanottu mitään, eikä olla käyty kun vasta 2 kertaa. Aiemmin tonne kirjoittelinkin että mun neuvolaterkka ei sano juuta eikä jaata mihinkään. mutta tosiaan just ton mun viestin jälkeen eilen illasta ja tänään oon saanu oikein monetkin hymyt pieneltä auttaa vissiin kun valittaa tänne.

Mä varmaan reagoin jotenki näin voimakkaasti kaikkeen kun silloin raskausaikana se yksi lääkäri onnistu mulle aiheuttaa kuukauden kestävän huolen kahden ultran välillä kun oli sitä mieltä että lapsi ei ollut kasvanut normaalisti jne. Tuo osoittautui vääräksi myöhemmin mutta se kuukauden stressi ja huoli jätti ilmeisesti jäljet ja pelkään koko ajan et joku on pielessä.

@Miina- ihana kuulla, että teillä lähtenyt refluksia lukuunottamatta hyvin käyntiin ja ilmeisesti poikkeavuus ei ole kuitenkaan mikään hyvin merkittävä jos noin hyvin on mennyt? Vai tuleeko vasta myöhemmi esille jos tulee? Teilläkin muistan kun ultrassa saitte noita paino arvioita ja niiden perusteella sitten epäiltiin vaikka mitä ja miten pieleen meni! Teillähän oli päin vastoin hyvän kokoinen vauva

Ei oo kukaan oikein osannut sanoa koska alkaa näkymään. Toki se missä poikkeavuus on määrittelee sen miten ilmenee kehityksen myötä olen uskaltanut aivot jättää jo pois listasta.

 

Tsempit @Miina- teille vielä tilanteeseen.
On se ylipäätään jännä täs hommas et ensin hurja stressi yrittämisen kanssa, sitten raskausaika huolta ja murhetta ja toivoo kääröä syliin. Sitten sen jälkeen taas murehditaan onko kaikki ok ja huolet vaan kasvaa kun niille pitää uskaltaa antaa liekaa ja toivoo että ne kertoo jos joku on vinksallaan. Yhtä jännäilyä ja murehtimista ilman että mitään sen kummempaa olis edes murheena saati sitten kun kaikki ei mee ihan kuten pitää niin se antaa lisätwistiä. Ite ton erityisen kanssa oon monesti todennut et jos se olis ”tavis” niin mulle olis ihan sama jos päiväkodissa ei nyt ihan oo kaikki niin ku kuuluis ja suunnilleen kuhan hengissä pysyy mut sit ku siinä tartteekin enemmän tukea jutuissa niin menee herkästi kuppi nurin kun täytetään hienot laput ja istutaan alas monesti vuoden aikana ja kaikki pelkkää silmän lumetta, mitään ei todella kuitenkaan tehdä mitä kirjataan.
Joo meni vähän ohi aiheen mutta huolta ja murhetta nää tuo ja vähän tietty iloa ja ihanuutta siinä sivussa.
Meillä heräillään nyt selkeesti aamusta aiemmin ja muutenkin rikkonainen uni siinä 04 jälkeen. Pitäs itekkin kammeta nukkuun kun pieni simahtaa. No eilen meninkin jo ysin jälkeen. Tuntuu helpottavalta myös kun tissillä ei riiputa ihan koko aika. Yöllä tietty useamman tunnin tauko mut päivälläkin kiva huomata ettei oo maailman loppu jos ei tasaseen kahden tunnin välein oo ruoka tarjolla. Syö muutenkin nopeesti, semmonen vartti about. Miten muilla? En muista enään kuka kirjoitteli että syö yhtenään ja tunninki kerrallaan... onko helpottanut?

 

@Lukka sanopa muuta, oon tosi pettynyt meidän neuvolaan tällä hetkellä. Etenkin kun tää on mun eka lapsi niin tuki ja neuvot ois tarpeen.

@Veeja meillä oli tunnin kestäviä imetys sessioita alkuun mutta nyt menee kerralla about 20-30 min mikä on iha jees koska ei sit vaadi iha heti uudestaa. Viime yönä jouduin herättää kun 5 tuntia oli jo nukkunu putkeen millä tavalla teidän vanhempi lapsi on erityinen jos saan kysyä? Ja missä vaiheessa ja miten tuli esille ne piirteet?

 

@Lukka sanopa muuta, oon tosi pettynyt meidän neuvolaan tällä hetkellä. Etenkin kun tää on mun eka lapsi niin tuki ja neuvot ois tarpeen.

@Veeja meillä oli tunnin kestäviä imetys sessioita alkuun mutta nyt menee kerralla about 20-30 min mikä on iha jees koska ei sit vaadi iha heti uudestaa. Viime yönä jouduin herättää kun 5 tuntia oli jo nukkunu putkeen millä tavalla teidän vanhempi lapsi on erityinen jos saan kysyä? Ja missä vaiheessa ja miten tuli esille ne piirteet?

Meillä ainakin tuo asperg tuli jo 1v nä kaikkia herkkyyksiä mitkä voimistui ja mitä on edelleen. Vauvana en huomannut mitään , mutta kun alkoi liikkua. Oppi kävelemään ja puhumaan selkeästi 10 kk iässä! Mä en ole muilla lapsilla tätä huomannut. Kehittyi tosi nopeasti, tosin voi olla sattumaakin.

 

Mä itse muistan ihmetelleeni jo 6vko neuvolalääkärille et musta tuntuu että poika aina vaan pitää päätä oikeelle, hän vaan käänteli päätä ja totes et hyvin tää kääntyy. No sillä sitten mentiin johki 5kk nurkille ku rupesin kattoo et vasen käsi on aina nyrkissä ja tossa rintaa vasten. Neuvolatäti ei uskonut mitään vakavaa olevan, vähän puolieroa ja lähete fyssaan että saadaan aktivoitua myös vasenta. Sit huomattiin et kaikki kääntymiset tapahtui vaan toisen kyljen kautta ja konttaus ei onnistu ku toinen käsi ei oo yhteistyössä, edelleen oli vaan tää puoliero ja fysioterapia ja kyllä se siitä. No sitten neuvolatäti ohjas hakeutuun yksityisen kautta arvioon jonka kautta päästiin sitten taas lähetteellä kunnalliselle lastenneurologille. Hän sit heti totesi et sikiöaikainen aivoinfarkti- lievä tosin mutta osittain siis vasen puoli halvaantunut. Varmentui sitten kuvissa myöhemmin. Päällepäinhän ulkopuolinen ei mitään huomaa mutta fysioterapiaa ja kovasti kotitreeniä vaatii että vasen puoli voimistuu, lisäksi toimintaterapiaa jotta hienomotoriikka edistyy ja nyt koulun alkaessa huomaa että vähän hahmotushäikkää, matikka esim hankalaa, lukeminen yllättäen sujuu. Nää oli just niitä mitä päiväkodissa olis jo pitänyt huomioida ja vahvistaa muttei juuri nähty vaivaa, harmittaa kun kaikki harjottelu on tuottanut tosi hyvää tulosta niin olisko joku juttu vielä ehkä vähemmän ongelmallinen. Käveleen oppi tosiaan vasta 1v6kk mutta sekin mahtuu normaaliin vaihteluväliin sekin. Semmosta. Mut melko vaikeesti tääkin lievä tapaus oli sielä havaittavissa, pienestä ihan mahdoton näitä ees nähdä kun on niin lievänä.

 

@Veeja harmi juttu ettei teidän lapsen kuntoutusta ja muuta tukea ole otettu tosissaan päiväkodissa ja tosi ikävää joutua miettimään olisiko jotain toisin nyt jos olisi kunnolla hoidettu asia muutenkin kun tuollaisen pienen tärkeimmän ihmisen jättää toisten hoiviin niin menee kyllä tunteisiin jos asioita ei tehdä kuten sovittu. Itse varmaan hyppisin pitkin seiniä.

Totta tuo kyllä että ihan mitä vaan voi tulla eteen ja kaikki ei näy heti tai ei osata yhdistää. Pitäisi kai elää vain päivä kerrallaan, nauttia vauvelista sillä ajatuksella että kaikki on hyvin ellei muuta tule eteen. Mutta kun ei pysty kuitenkaan täysin. nyt kuitenkin meillä on selkeesti tällä viikolla tapahtunut jotain, ihan kun tyttö olisi kehittynyt parissa päivässä hurjasti. Aamulla sain ekat tätätä -kiljahdukset hymyn kera kun vaippaa vaihdettiin

 

On se vaan harmillista, kun erityislasten kuntoutusta ei oteta tosissaan. Tuollainen suututtaa. Kuntoutukseen sitoutuminen myös päiväkotien ja koulujen henkilökunnalla olisi ensiarvoisen tärkeää.

Meillä on kadonnut hyvät päiväunet. Kääk! Aiemmin nukkui yhden pitemmän pätkän (jopa 4 tuntia) ja muuten torkutteli. Viime aikoina koko päivä on ollut yhtä torkkua... Maksimissaan uni on puolisen tuntia. Tissitys ei oikein kiinnosta sekään vaan pitäisi kaikki maito saada pullosta. Temperamenttia löytyy... äitiinsäkö tullut Öisin sentään nukutaan noin 10 tuntia kahdella syöttöherätyksellä. Kovasti lelut kiinnostaa ja viihtyy onneksi yksistäänkin jotain mielenkiintoista katsellen, että ehdin jotain touhuta. Oma väsymys alkanut nyt tuntumaan enemmän, parin kuukauden yöheräämiset alkavat vaikuttaa. Onhan tämä kuitenkin ihan mahtavaa. Kuinkas muut mammat jakselee?

 

@tikkunekku90 menemättä yksityiskohtiin niin olen ollut hyvin tunnettu henkilö kuntamme varhaiskasvatuksen eri portaissa. En ehkä niin hyvässä valossa mutta on sitä positiivista muutostakin onnistuttu aikaan saamaan en jarruttele kun oman lapsen oikeuksista on kyse.

Totta sekin, että ihan mikä päivä vaan voi ilmetä ihan mikä vaan sairaus tai tapahtua jotain. Että se, että vauva saa syntymästä ns. terveen paperit ei loppujen lopuks kauheen pitkälle lohduta. Ja sitten taas vaikka jotain onkin niin ihminen sopeutuu uskomattomasti.
@Nyytti19 äläpä muuta ja just taas kun meilläkin lievä tapaus eikä vaatis ihan hirveitä ponnistuksia päiväkodilta niin ei viitsitä sitäkään vähää et jos olis tosi kova töinen niin pystys Jotenki yrittää ymmärtääkin ettei resurssit riitä ihan kaikkeen.

Meillä kanssa päivän nukkumiset muuttunut, välillä tuntuu ettei nuku kun ihan micropätkiä niin ettei ite kerkee mitään. Yöllä kyllä maittaa uni kohtuu hyvin edelleen, ainoo se et aamusta jos 5 jälkeen herää syömään niin ei uni maita omassa sängyssä. Nyt jäätiinkin taas sohvan nurkkaan ja nukuttiin seiskaan siinä.

 

Meillä tää pulauttelu jatkuu edelleen. Kerta päivään koko vatsansisältö ylös. Yleensä vetää väärään kurkkuun ja yskii ja tadaa! Tähän ei taida paljon vinkkejä olla.

 

Meillä vauva nukkuu yöt hyvin ja päivällä kyllä myös päikkäreitä mut vaihtelee hirveästi milloin, missä ja miten. Periaatteessa nukkuu missä vain mut parhaiten mun lähellä tai sit jos ollaan liikkeellä ja on turvakaukalossa tai vaunuissa. Nyt oon ollu ite useamman päivän kipeänä ja lepäillyt mahdollisimman paljon niin aika paljon se vauvakin siinä vielä nukkuu vieressä. Kävin tänään terveyskeskuksessa näytilläkin kun on niin huono olo. Mulla on sitten angiina, CRP oli 130 ja nielunäyte positiivinen, antibioottikuurille Sama se mun suolistolle mut vauvaa käy sääliksi. Harmittaa hirveästi Toivottavasti ei pulauttelu ja refluksi pahene. Nyt ehkä vähän helpottanut ku oon ollu maidottomalla dieetillä muutamia päiviä.

Vauvakin kävi neuvolassa, ikää vajaat 6 viikkoa. Kovasti sai kehuja jäntevyydestä, pään kannattelusta ja hyvästä ihosta. Kasvu hyvää, nyt mitat 58,1 cm ja 5220 g, syntyessä oli 52 cm ja 3730 g. Monet ihmettele tytön tukkaa mut meillä kaikilla lapsilla ollu samanlainen ni en ite pidä sitä lainkaan outona asiana et vauvallakin on paljon hiuksia Musta taas kaljut vauvat on niin söpöjä Ja tuon tukan seasta ei meinaa saada sitä karstaa millään pois...

 

@Lukka kerro mulle viel teidän pulauttelusta ja refluksista. Tarviin vertaiskuvaa tän ahmijan kanssa...

Meillä tää on ainoa tukka päässä tullut vauva ja on meille uutuutta kun ensimmäiset oli lähes kaljuja ja vaaleita. Söpöjä kaikki. Omat vauvat on aina niin söpojä Joku ehkä kivittää mielipiteeni mutta minusta kaikki vauvat ei oo söpöjä tai kaikki pienet lapsetkaan. En ole mikään ”vuoden kaikkien lasten täti” -tittelin omistaja.

 

Täällä kans alkanu oksentelu jos syötän pullosta eli ilmeisesti vetää liian vauhdikkaasti koska tissistä ei samaa ongelmaa. Alkaa huutaa heti kun pullon ottaa suusta vaikka siis itse laskee irti kin on kylläinen ja sitten yleensä kovan röyhtäyksen yhteydessä tulee iha kauheelta haiseva oksennus. Eli ei ees perus puklu vaan ihan laatta, limainen ja sellasta kiinteää maitoa eli ollut jo mahassa hetken. Sitte taas huudetaan ja menee pitkään että itku loppuu. Voi kumpa mä vaan voisin imettää pelkästään oon kokeillu montaa eri tuttipulloakin mutta ei vaikutusta

 

@tikkunekku90 Oot ilmeisesti kokeillut myös Ainun MAM Easy Start Anti-Colic -tuttipulloja? Pullotutti numerolla 1? Nämä käyvät meillä. Niissä on tasainen virtaus ja varsinkin jos vielä Omneon jauhemaitoa antaa niin ei tule vauhdilla ei sitten millään. Mikä on loistohomma! Niitä Ainun "normaaleja" pulloja ja pullotutteja ei voida käyttää, koska imee maidon henkeen. Nyt kahden kuukauden ikäisenä suositellaan koliikkipulloissa siirryttävän pullotutti numero kakkoseen mutta nuo ykköset menee meillä vielä varmaan pitemmän aikaa.

@Lukka harmi juttu tuo sinun sairastaminen. Toivotaan, että menisi nyt nopeasti lääkkeen avulla ohi ja ettei siitä tulisi sivuvaikutuksia teille.

Otatteko te muut kaikki rokotukset? Suun kautta annettava rotavirus-rokote meille jo annettu.

Ja kannatti muuten valittaa tänne päiväunien vähyydestä, kun tänään on taas nukuttu kunnolla

 

@Nyytti19 juu oon kokeillu, ostin oikein 2 kappaletta kun ajattelin et sen on pakko toimii nii eniten on oksentanut niistä pulloista. En tiiä syökö toi vauva jotenki oudosti. Mulla on ollu L koon rintakumi eli se kaikista isoin käytössä silloin kun joudun käyttää eli about joka toinen päivä, se on aika iso pieneen suuhun. Voiko johtua siitä kun on tottunut siihen kumiin ja pullot on erilaisia

 

@Veeja hmm, tällä ehkä nyt vähän helpottanut mun maidottoman dieetin myötä. Toivottavasti ab ei sössi koko hommaa... Mut siis pahimmillaan tyllerö syö, nukahtaa, siirrän sänkyyn (jossa pääty kohotettuna) unille, jatkaa siellä vähän aikaa unia ja alkaa sitten murisemaan ja/tai nieleskelemään joko unissaan tai sit herää ja alkaa myös itkemään vaivojaan Ja välillä herää itkemään ja kun nostan ylös niin heti röyhtäisee. Ja mä kyllä yritän aina röyhtäyttää. Mut ei tää silti oo varmasti refluksia pahimmasta päästä koska vauva ei itke oikeastaan lähes ollenkaan vaan on tosi tyytyväisen oloinen suurimman osan ajasta ja sit toi refluksi oireilee vaan vähän aikaa eikä joka syötön yhteydessä edes ja vauva nukkuu hyviä pätkiä. Välillä sit puklaa isosti mut sekin vaihtelee.

@Veeja en mäkään ihan joka vauvaa pidä ylisöpönä ilmestyksenä eikä varmaan oo kellään oman vauvan voittanutta Usein sanonu miehellekin et tuu nyt kattoon miten söpö tästä tuli Kyllä mä ainakin ihastelen omaani kun se näyttää niin hellyyttävältä. Ja sehän on niiden tarkoituskin, pitää näyttää sydämet sulattavan söpöltä että kukaan jaksaa hoitaa niin vaivalloista tapausta kaiken aikansa

@Nyytti19 on onneks vointi alkanut helpottaa Me ei rokotteita oteta ihan siten kun neuvola tarjoaa... Otetaan kyllä ehdottomasti ne perusrokotteet, viitosrokoteko se on nimeltään, se missä rokotetaan hinkuyskää, polioa ym. vastaan mut sit jätetään nää uudemmat kuten pneumokokkikonjugaatti ja rota ottamatta kokonaan, samoin toimittu kahden ekan lapsen kans. Vesirokkorokote otettiin meidän atoopikolle, toiselle ei-atooppiselle ei mut se on kohta 6 eikä oo vesirokkoa sairastanut niin pakkohan sekin on rokottaa vähitellen. Vauvan kans toimitaan samoin. Vielä ei oo merkkiä atopiasta, iho ei oo ees kuiva mistään. Ite aion ottaa nyt influenssarokotteen, mulla on lievää astmaoireilua välillä ja se vähän altistaa enkä vaan nyt kestä ajatustakaan mistään helvetin influenssasta niin rokotan itteni jos siitä nyt sitten mitään apua on.

 

Ai niin, mun jälkitarkastuksessa huomasivat että mulla tihuttaa verta repeämä tuosta ulkoapäin. Ihan pieniä määriä mut silti. Ärsyttää aivan hirveästi koska toki mistään tietämättä laitan tän sen kätilön piikkiin koska en muutenkaan pidä sitä kovin ammattitaitoisena niin eihän se tietenkään edes osannut kunnolla ommella. No, en siis tiedä johtuuko tuo siitä vai miks ei oo ihan kunnolla kiinni haavapinnat mut ärsyttää kun kaiken muun paskan jälkeen tollasta. Ite en ees huomannut tuota, oon vaan aatellut pestessä et harmi ku ei nyt tullu yhtä sileä ompelujälki ku aiemmin vaan välilihan tienoilla iho tuntuu parin millin mitalta röpelöiseltä. No, mitään käytännön merkitystä tolla nyt ei oo, pääasia etten revennyt isosti tms. Toivottavasti toi nyt asettuisi, en yhtään jaksais uutta operaatiota. Lääkäri jälkitarkastuksessa vaan sano et seuraavalla vauvan neuvolakäynnillä pitää sanoa jos se yhä tihuttaa verta.

 

En tiedä mitä tuolla down under oikein oli meneillään mutta eilen lähti yhdellä vessareissulla ompeleiden pätkä jonka en tienny enää siellä olevankaan ja sen jälkeen loppu tihuttelu Toivottavasti pysyykin nyt poissa. Jälkivuoto onneks on loppunut viime vkl. Menkkoja odotellessa Edelliskerroilla imetys on pitäny ne kyllä oikeastaan koko imetysajan poissa.

Vauva vaikuttaisi välttyvän meidän angiinasta, harvemmin se ilmeisesti vauvoihin iskeekään. Ite murehdin jos se pöpö iskee jonakin muuna tautina vauvalle mut toistaiseksi terveeltä näyttää.

Ja meillä on ehkä nimi vihdoin Mies sitä ehdotti ja koska itekin siitä tykkään, vaikken sitä nyt ollu tälle aatellu, niin heti tarrasin kiinni siihen enkä aatellu enää suostua vaihtamaan Toivotaan ettei jouduta enää vääntämään tästä... Mut toinen nimi, se puuttuu, en löydä nimipäiväluettelonkaan avulla montaa jotka tuntuisi sopivalta. Ehdottakaahan siis, mikä Selmalle toiseksi nimeksi Mielellään ensisijaisesti kaks nimeä mut jos nyt keksii aivan unelman kolmella nimellä niin antaa tulla vaan

 

@Lukka mun isomummo oli Selma Serafiina

 

@Lukka en kyllä sen ihanuudesta tiedä mutta sointuu ainakin. Tais oikeestaan olla isomummon äiti eikä isomummo.

 

Selma Matilda
Selma Unelma
Selma Annika
Selma Kristiina
Selma Sofia
Selma Siiri Sofia
Selma Olivia

 

Kiitokset ehdotuksista

Miten teidän perheissä vietetään isänpäivää? Onko uudet isät ihan fiiliksissä? Mä varasin pöydän yhteen kalaravintolaan, jonne mies on monesti halunnu mennä, isänpäivälounaalle ku alkoi ahdistaa et miten saan mitään aikaiseksi täällä jos vauvalle sattuu huono päivä. Syödään sit siellä. Oli vaan niin kallis et mitään lahjaa en enää erikseen taida suklaata lukuunottamatta raskia ostaa mut mies ei kyllä oo yhtään materian perään eikä nytkään toivonu yhtään mitään niin ehkä hän on tyytyväinen tuohon.

 

Kohta 8 viikkoa synnytyksestä ja kuvittelin jo päässeeni helpolla kunnes seksin aloittamisen myötä tuli tarkasteltua tuota alakertaa vähän tarkemmin. Emättimen aukko on puolet isompi kuin ennen ja nyt ikäänkuin "näkyy sisälle" mitä ei ennen ollut. Lisäksi episiotomian yhteydessä leikattu se ohkainen kudosalue aukon ympärillä on jäänyt joko ompelematta tai revennyt ompelun jälkeen koska nyt siinä on sellanen "repale". Mitään ei tursu sentään ulos mutta emättimen takaseinä on sellainen pehmeä ja laskeutunut. Kysymys kuuluukin te ketkä ootte synnyttäneet aiemmin, onko mahdollisuuksia vielä saada tää down under kuntoon ja tosiaan, seksiä harrastettu nyt 2 kertaa, ihan mukavaa hommaa edelleen tosin eppari arpi vähän kiristelee. Ymmärtääkseni se kuitenkin yleensä häviää ajan kanssa.

 

Kohta 8 viikkoa synnytyksestä ja kuvittelin jo päässeeni helpolla kunnes seksin aloittamisen myötä tuli tarkasteltua tuota alakertaa vähän tarkemmin. Emättimen aukko on puolet isompi kuin ennen ja nyt ikäänkuin "näkyy sisälle" mitä ei ennen ollut. Lisäksi episiotomian yhteydessä leikattu se ohkainen kudosalue aukon ympärillä on jäänyt joko ompelematta tai revennyt ompelun jälkeen koska nyt siinä on sellanen "repale". Mitään ei tursu sentään ulos mutta emättimen takaseinä on sellainen pehmeä ja laskeutunut. Kysymys kuuluukin te ketkä ootte synnyttäneet aiemmin, onko mahdollisuuksia vielä saada tää down under kuntoon ja tosiaan, seksiä harrastettu nyt 2 kertaa, ihan mukavaa hommaa edelleen tosin eppari arpi vähän kiristelee. Ymmärtääkseni se kuitenkin yleensä häviää ajan kanssa.

On yksilöllistä, kuinka kauan palautuminen vie. Kokonaan synnytyksestä ja imetyksestä palautuminen vie yht. 2v!
Ja kyllä ei alakerta ole enää saman näköinen kuin ennen synnytystä. Ja toki ” aukko ” on suurempi myös. Jos sua vaivaa, niin voithan käydä näyttämässä sitä lääkärille, repaletta. Muuten kuullostaa normaalilta

 

@tikkunekku90 toi kuulostaa mustakin ihan normaalilta. Mä en ainakaan aiemmin ees kunnolla hahmottanut alapäätäni mut nykyään kaikki erottuu selkeämmin. Aiemmin en nähnyt missään esimerkiksi virtsaputken suuta, nyt se näkyy selvästi kunhan kurkkaa häpyhuulten väliin. Myös klitoris erottuu selvemmin Lisäksi emättimen seutu on selkeämpi ja jotenkin paremmin näkyy just sellaisena aukkona, hankala selittää Ihan ku ois jotain kudosta lähtenyt pois eestä. Mut nääkin muutokset on musta pieniä ja vaikka mun mielestä alapää on muuttunut niin en koe sitä pahana asiana. En oo nyt vielä kokeillut ees seksiä tän kolmannen synnytyksen jälkeen mut tähän asti synnytykset on parantaneet sitä, toivottavasti nytkään ei oo negatiivista muutosta. Mies nyt ei välitä vähääkään pienistä, ei se ees huomaa tollasia Oon kiitollinen et isompia juttuja ei oo tullut. Ja ylipäätään musta nyt se alapää on kaunis kun vertaa siihen loppuraskauden yliturvonneeseen värkkiin. Rakastan sitä miltä nyt tuntuu Ja vaikka mulla olikin raskas synnytys ja jo kolmas niin mitään pidätysongelmia ei oo ollut eikä vähääkään laskeumaa. Noita pelkäsin. Ei nyt sitte tunnu missään jos on vähän erinäköinen alakerta ku joskus nuorempana Kyllähän se muuttuu joka tapauksessa iän myötä kuitenkin. Ja ite huomaan muutoksia vain häpyhuulten väliin kurkkaamalla, päällisin puolin en. Tietty kaikkia selkeitä vikoja kannattaa korjauttaa mut pieniä muutoksia en lähtis korjauttamaan ja tosiaan se että on vähän muuttunut ei oo varsinaisesti vika vaan ominaisuus synnyttäneillä. Mut voihan se silti olla järkytys, en halua vähätellä.

 

Joo meillä ei myöskään mies huomannut mitään, sano että näyttää samalta kuin ennen. Tosin tuskin nyt koskaan niin tarkkaa onkaan tutkinut asiaa enkä itekää nyt ihan tarkasti muista miltä mikäkin on aiemmin näyttänyt. Toki ymmärrän että muutosta tulee synnytyksen myötä mutta harmittaa tuo, että jos on jäänyt kohta ompelematta ja siksi jäänyt tollaseks kun asian ois voinu välttää eppari arpi on hävinnyt kokonaan, jos ei tietäis niin tuskin osais kovin helposti sanoa että kyseinen toimenpide on tehty edes. Noh, näillä mennään ja toivottavasti vielä aika auttaisi ja tuo takaseinämän pehmentymä palautuisi. Oon ymmärtänyt että sisustat vielä muokkautuu kunhan imetys loppuu ja estrogeeni tasot nousee normaaliksi. Aloitin nyt Ovestinin käytön ennen sitä, katsotaan onko vaikutusta.

Seksi ei vielä ollut parempaa kuin ennen tosin ei huonoakaan. Ehkä eniten nautintoa söi se että kuulostelen vaan koko ajan, että milloin vauveli herää