S
Susba
Vieras
Heippa hei kaikille jo synnyttäneille ja vielä ihanaa odotus aikaa viettäville!
Viikot on vierinyt ja voinen kertoa (nyt vihdoin ja viimein kun ehdin vähän koneelle) että esikois tytöntyllerö syntyi kolme päivää lasketun ajan jälkeen, 5.9. Strategiset mitat olivat hulppeat 2662g ja 46cm. Elikkäs pienenpieni käärö se sieltä silloin kolmisen viikkoa sitten syntyi
Minullahan oli tämä perätilatapaus: eli vaavi oli koko raskausajan perätilassa ja sieltä se myös tuli peppuedellä! Synnytys meni siitä huolimatta TOSI hyvin: vedet menivät aamulla 10 maissa ja siinä kärvisteltiin tunti toisensa perään kun mitkään ilokaasut tai suihkut ei juurikaan auttaneet...Epiduraalin, ah kaiken pelastus, sain juuri sopivasti joskus myöhään iltapäivällä, joten sen avulla sitten päästiin ponnistelemaan illalla liki puoli seitsemää. Ponnistusvaihe kestikin sitten hurjat 6 minuuttia ja 4 ponnistusta! Aika iisi homma siis. Täytynee kyllä kiittää kätilöä joka antoi hurjan hyviä hengitysneuvoja sekä lääkäriä joka kädellä tunnustellen kertoi milloin supistus tulee ja sitten ponnistusta kehiin! Puudutuksen takia kun en itse oikein tiennyt milloin ponnistella. Toki asiaa helpotti se, että vauva oli pienikokoinen joten melko helppohan tuollainen oli ponnistella ulos
Kaksi tuntia synnytksen jälkeen totesin mihelle, että siinäkös tämä sitten oli? Olin siis jotenkin pelännyt synnytyksen olevan paljon, paljon rankempi kokemus. Joten minulle reissu oli ainakin positiivinen kokemus
Kolme päivää sairaalassa ja sitten kotiin opettelemaan arkista elämää uuden perheenjäsenen kanssa. Ihanat & antoisat, toisaalta myös hieman raskaat, kolme viikkoa nyt siis takanapäin ja voikohan tuore äiti tämän onnellisempi olla? Tuskin kait...
Onnittelut kaikille muillekin jo synnyttäneille ja voimia niille jotka vielä odottavat h-hetkeä!
T. Suvi & Elli
Viikot on vierinyt ja voinen kertoa (nyt vihdoin ja viimein kun ehdin vähän koneelle) että esikois tytöntyllerö syntyi kolme päivää lasketun ajan jälkeen, 5.9. Strategiset mitat olivat hulppeat 2662g ja 46cm. Elikkäs pienenpieni käärö se sieltä silloin kolmisen viikkoa sitten syntyi
Minullahan oli tämä perätilatapaus: eli vaavi oli koko raskausajan perätilassa ja sieltä se myös tuli peppuedellä! Synnytys meni siitä huolimatta TOSI hyvin: vedet menivät aamulla 10 maissa ja siinä kärvisteltiin tunti toisensa perään kun mitkään ilokaasut tai suihkut ei juurikaan auttaneet...Epiduraalin, ah kaiken pelastus, sain juuri sopivasti joskus myöhään iltapäivällä, joten sen avulla sitten päästiin ponnistelemaan illalla liki puoli seitsemää. Ponnistusvaihe kestikin sitten hurjat 6 minuuttia ja 4 ponnistusta! Aika iisi homma siis. Täytynee kyllä kiittää kätilöä joka antoi hurjan hyviä hengitysneuvoja sekä lääkäriä joka kädellä tunnustellen kertoi milloin supistus tulee ja sitten ponnistusta kehiin! Puudutuksen takia kun en itse oikein tiennyt milloin ponnistella. Toki asiaa helpotti se, että vauva oli pienikokoinen joten melko helppohan tuollainen oli ponnistella ulos
Kolme päivää sairaalassa ja sitten kotiin opettelemaan arkista elämää uuden perheenjäsenen kanssa. Ihanat & antoisat, toisaalta myös hieman raskaat, kolme viikkoa nyt siis takanapäin ja voikohan tuore äiti tämän onnellisempi olla? Tuskin kait...
Onnittelut kaikille muillekin jo synnyttäneille ja voimia niille jotka vielä odottavat h-hetkeä!
T. Suvi & Elli