SYYSÄIPÄT

[Kermitin mies]

Terve

Tulinpa kertomaan, että Kermit ja sen mies elikäs mä sai tänä aamuna 20.9 klo 04:24 tytön. Painoa oli 3110kg ja pituutta 49cm.

Ensisynnyttäjien prosessin ikävästä pituudesta on kerrottu, mutta ainakin meillä se oli jotain ihan muuta. Ideana oli kyllä pysyä kotona niin pitkään kuin vaan kivuilta voi, koska synnärillä aika tulee pitkäksi ja kaikki toiminta keskittyy supistuksiin, mutta tämä meni hiukan hassusti.

Su 18.9 oli laskettu aika, mutta me käveltiin sienimetsään Treella synnärin sijaan. Olo siis mainio. Takaisin tullessa alkoi hiukan aikaista enemmän supisteleen. No, ei siinä sen kummempaa.

Ma iltapäivällä töistäbtullessani alkoi supistusten voimakkuus nousemaan. Puolen yön tietämillä alettiin puhua, josko tarttis mennä käymään synnärillä. Kermit kuitenkin on aika kova mimmi ja meinas ettei viitti mennä turhaan. Lapsivesikään ei ole menny. Mentiin kuitenki ja vielä TAYS:n risteyksessä puheli et turhaan mennään. No, mentiin sisään ja pienen tutkmuksen jälkeen tulttiin isille sanomaan, että frouva on 6cm auki ja nyt mennään suoraan saliin. Isä siihen kummelimaisesti, että ""ssselvä"".Klo oli 01:00 Tästä 3,5 h ja sylissämme oli ihana tytön alku. Kohdunkaulan puudutusta kokeiltiin tuloksetta ja ilokaasunaamarin Kermit nakkasi mäkeen heti ihan kirjaimellisesti. Synnytys siis käytännössä ilman puudutusta.

Ihme tapaus. 30 min synnytyksen jälkeen tämä jo ""loikki"" ympäri salia ja kuvaili videollae isiä tyttären kanssa.

Jestas mikä kokemus. Ihan turha yrittää selittää ilman omaa kokemusta. Kova myllerrys käy sisällä vieläkin eikä todellakaan ollu kiva lähteä kotiin lapsen vierestä.

Sellasta

p.s. sauna ja lämmin amme oli todella hyviä juttuja. Supistukset vaimeni todella. Jatkot jo synnyttäneille ja tsemiä sinne meneville.

Kermit, sen miäs ja Kermiina 19,5h.

 

[ristiina]

Heippa kaikille!

Ajattelin jotain itsekin kirjoitella, eli meillä tyttö nyt 2viikkoa ja 3päivää vanha. Ulkoilu aloitettu, samoin jekovit-tipat ja eilen kävi terkkari kotikäynnillä. On tyttö ollu hyvillä eväillä, nimittäin paino noussut kahdessa viikossa 700grammaa
Aika huimaa, mutta yksilöllistä sekin, eikä ole mitään muuta saanut kuin äidin tissiä . Muutamana päivänä tytöllä ollut masuvaivoja mutta pääosin ollut todella tyytyväinen ja enimmäkseen nukkuu ja syö ja kun valvotuttaa, niin hiljaa katselee ympärilleen. Tänään on vastannut hymyynkin jopa. Eli meillä menee tosi mukavasti, yöt saan nukkua ja vauva herää pari kertaa syömään ja samantien jatkaa unia. Itsellä kilot karisee kun on tyttö niin kova syömään. Kaikki raskauskilot on jo lähtenyt (9kg tuli). Mahtaa tällä menolla lähteä lisääkin vielä...

Sellasta tänne siis. Kaikkea hyvää vauvan saaneille ja vielä odottaville! Voimia ja pärjäilkää !

T. ristiina ja tyttö

 

[Java]

Onnea kaikille jo synnyttäneille!

Tulimme juuri sairaalasta, eli meilläkin on nyt pieni nyytti täällä kotona! Pieni tyttösemme syntyi siis sunnuntaina aamupäivällä, painoa oli 2950 g ja pituutta 50,5 cm.

Sunnuntain vastaisena yönä heräsin 01.30 supistuksiin, joita tuli 3 min välein. Siinä sai ensin istua vessassa pöntöllä ja oksentaa samalla, kävi niin kipeää heti alusta alkaen. Supistukset eivät alkaneet hellittämään, joten herättelin miehen tuolta sängyn pohjalta ja lähdimme sairaalaan klo 04. Siellä minulla meinasi olla ihan taju kankaalla, koska supistukset olivat todella kivuliaita. Niiden välissä en tajunnut mitään, mitä ympärillä tapahtui. En päässyt heti synnytyssaliin, joten epiduraalin sain vasta klo 06 ja se auttoi täydellisesti noin tunnin verran.. sen jälkeen se pumppu olikin täysillä, mutta kivut silti suhtalaisen kovia.
Ponnistusvaihe kesti puoli tuntia ja klo 11.47 pikkuinen neitisemme olikin jo maailmassa!

Minulle tehtiin eppari, joten vähän saa vielä varoa istumista ja kävelykin on välillä hiukan hassua.. maitoa on tullut hyvin rintoihin, joten vauveli saa oikein hyvin nyt ruokaa. Ruokahalu onkin hiukan iso aina välillä, mutta kasvaapahan tyttö! Muuten on ollut tosi rauhallisen oloinen vauva mitä nyt viime yö meni vähän valvoessa, kun taisi neidin masua vähän vääntää.

Nyt siis ollaan kotona ja mies meni ostamaan rintapumppua ym. tarvikkeita. Sitten ollaankin vaan ihan ihmeissään tuosta pienestä ihmisestä, joka on nyt pysyvästi meidän elämässä!

Kirjoittelen lisää myöhemmin ja oikein paljon onnea vielä kaikille synnyttäneille ja tuleville synnyttäjille (kyllä ne sieltä tulee..!!

Java ja pikku tyttö 3 pv

 

[jenny]

Hellou syysmammat! Täällä innolla luen teidän ketjua vaikka Lokakuisissa itse olenkin. Ihanaa syntymisen iloa =) Jaksamista odottaville ja vaavinsa jo saaneille! Odottavan aika on pitkä, mutta kyllä se palkitaan! =) t.jenny ja tiitiäinen 38+3

 

[miina]

Kermitille, Miss piggylle sekä Kermiinalle (jokainen voi valita omansa ;-)) supersuuret onnittelut!!! Teillähän oli aika vauhdikasta menoa. Hienoa, että kaikki ovat kunnossa ja voivat hyvin. Terkkuja sairaalaan =)

 

[Mima]

Onnea taas uusille vauvan saaneille!

Olenko täällä viimeinen odottaja vai missä kaikki ovat? Eilenkään ei tainnut kukaan odottaja kirjoitella mitään ainoastaan vauvansa saaneet. Ei ole tarkoitus kuulostaa katkeralta, mutta olo on aika masentunut. Yöt menevät huonosti, eli ei tule nukuttua.

Tänään oli neuvola ja sf-mitta oli kasvanut sentillä vielä tässä vaiheessa. Painokin oli mukavasti kilon noussut viikossa, alkaa riittää tuo paino eihän se tipahda kohta enää ollenkaan ellei tee tosissaan töitä sen eteen. Onneksi on pitkä talvi aikaa ennen kesää.

Toivon niitä supisteluja tosissaan ja toivotan niitä myös muille jotka vielä odottavat.

 

[Soft]

Et Mima ole ainoa syyskuunodottaja, joka ei ole vielä synnyttänyt. Täällä toinenkin. Viikkoja nyt 40+4. Ei mitään merkkiä alkavasta synnytyksestä. Kyllästyttää jo aika tavalla.

 

[Minna]

Marjaana: kyllä mä suosittelen niitä RELA tippoja! Meillä ne on ollu käytössä nyt viikon verran ja maha oireet on helpottanut huomattavasti. Ei siis poista kokonaan mutta vähentää oireita. Ja kyllä mä suosittelen annettavaksi ne 5 tippaa. Meille ne neuvolassa sanoi että hyvin uskaltaa antaa 5 ja meidän poika on puolet köykäsempi kuin teidän vauva joten eiköhän se hyvin mene teilläkin. Ja jos se tuntuu suurelta määrältä niin anna alkuun muutama päivä pienempää annosta ja nostat vähitellen. Olen myös meillä huomannut sen että kun välillä joudun antamaan pojalle korvikemaitoa kun oma ei riitä niin siitä hän saa ne mahavaivat. Mutta pakko sitä on välillä antaa kun oma ei riitä. Tsemppiä kaikille vauvan saaneille ja paljon tehokkaita suppareita odottaville! Niin ja onnea uusille äidille! -Minna ja osku 3viikkoa-

 

[Pupu]

Hirmuiset onnittelut teille monille jotka nyt pienen olette saaneet! Eikö ole upeaa???

En pysty vieläkään istumaan, mutta pakko oli tulla tänne kirjoittamaan, jos olet synnytyspelkoinen niin älä lue. 14.9. ke 41+5 käynnistettiin synnytys kalvojen puhkaisulla, vesi oli tottakai vihreää Se tarkoitti heti että puudutteista epiduraali oli ainoa jonka tulisin tarv. saamaan ja että lastenlääkäri tutkisi vauvan ennen kuin saisin sen rinnalle. Oksitosiini laitettiin vahvistamaan suppareita ja niistä tuli muutamassa tunnissa ihan uskomattoman kipeitä, mutta ne ei tehneet mitään, kohdunsuu oli sen samat 3cm auki kuin sairaalaan tullessa.

7h jälkeen mulle laitettiin sitä epiduraalia, ja se epäonnistui, 8 pistoa ja se mistä laittoi lääkkeen oli liian ylhäällä eli puudutti ihon muttei kohdun alaosaa tai kohdunsuuta!!! Repivää kipua koko ajan kohti häpyhuulia. Eli se siitä kivunlievityksestä... Onneksi homma edistyi vähän paremmin eli pian olin 8cm auki. Se antoi vähän uskoa. 13h käynnistyksestä olin 10cm auki, mutta vauvan pää seilasi ihmeellisesti ylhäältä alas niin että mun voimat meni siihen alaspäin ponnisteluun. 2h ""jojotin"" päätä, välillä kätilö sanoi että silittelee hiuksia, välillä päätä piti tunnustella masun päältä

No reilu 15h käynnistyksestä aloin sitten ponnistaa tosissani. Kipu oli sanoinkuvaamatonta. Kuulemma johtui tarjontavirheestä + isohkosta koosta. Sitten vauvan sydänkäyrä laski ja otettiin imukuppi käyttöön. Mulle tehtiin episiotomia jota laajennettiin kertaalleen, lisäksi tuli syvä repeämä, kuulemma 8cm onkalo kohti suolenseinämää, onneksi ei ihan suoleen asti. Imukuppi irtoili, mutta VIHDOIN pää oli ulkona. Sit olikin hätä: napanuora oli kaksi kertaa tiukasti vauvan kaulan ympärillä, joten lääkäri katkaisi sen nopsaan ja sitten ponnistin + kätilö veti loput vauvasta ulos. Se oli aluksi tosi kalpea ja veltto ja sai lisähappea. Onneksi kuitenkin piristyi tosi nopeasti ja sain sen 7min kuluttua syliin. Kyllä siinä itkettiin aika kovasti miehen kanssa.

Mun istukka olikin sitten nähtävyys sairaalassa. En osaa kuvailla miksi se oli niin erikoinen. Kätilö sanoi että jos istukan rakenne olisi ollut tiedossa niin olisi pitänyt tehdä sektio, olisi kuulemma voinut valtimo puhjeta kalvojen puhjetessa ja nopeasti kumpikin meistä kuolla. No, siinä vaiheessa tajusi että meillä on kyllä ollut liuta suojelusenkeleitä matkassa.

Ne harkitsi pitkään pitäiskö mun alapää korjata leikkaussalissa, mutta sit tehtiinkin ihan tav. puudutuksella ja ilokaasulla. Pian ompelun jälkeen vauveli oli rinnalla, ja mulle alkoi tulla TOSI huono olo. Pyysin miestä ottamaan vauvan, samalla kätilö katto mua kauhuissaan, mittasi verenpaineet (täs vaiheessa taju miltei pihalla, mies kertonut) jotka oli 50/17 ja sali tuli täyteen porukkaa ja häsläystä, mulle tehtiin ultraa yms. No, toivuin onneksi nopeasti nestetäytöllä ja punasolutiputuksilla. Vauvan luo osastolle pääsin vasta illalla kun se oli syntynyt aamuyöllä, se harmittaa vähän vieläkin. Salissa kätilö sanoi ennen vuoronvaihtoa että mun synnytys meni melkein niin monen mutkan kautta kuin mahdollista ja kysyi vielä aionko järjestää jotain ohjelmaa ennen kuin hänen vuoronsa 5min kuluttua loppuu

No, poika on upea joten: oli sen arvoista.

Pupu ja pikkumies 7pvä

 

[kata]

Vietiin vauva ulos pari päivää vaille 2 viikkoisena ja tänään nukkui joi 2 tunnin unet ulkona. Olisi nukkunut pitempäänkin, mutten uskaltanut pitää kun pitäisi vähän kerrallaan opettaa. Mutta ensi viikolla pääsee jo ainakin kahdesti päivään ulos, näyttää tykkäävän (kuten kaikki vauvat) ulkona nukkumisesta todella. Meillä nuha parani huomattavasti kun pääsi ulos. Tuota aivastelua on ollut synnytyssalista asti, joten voi olla, että nuo limat ovat jotain synnytyksestä jääneitä. Miten muuten nuha voi tulla noin pieneen? Vai voiko?

Nuha tosiaan on hellittänyt kun pääsi kosteaan ja raikkaaseen ilmaan hengittelemään.
kata

 

[Kati]

Tänään on vihdoin se maaginen laskettu aika, mutta hyvin kiinteästi ollaan edelleen yhtenä kappaleena! Ei merkkiäkään siitä, että vauva haluaisi ulos... Olen yrittänyt sille jutella, että tänään piti olla neidin syntymäpäivä, mutta ei niin ei... Itsepäinen neiti varmaan tulossa! Tuossa kauhuissani lueskelin tuota Pupun synnytyskertomusta ja ei voi muuta sanoa, kun että teillä on todella ollut onnea mukana, että olette molemmat selvinneet koetuksesta!! Hui kauhea, miten voikin kaikki mennä pieleen saman synnytyksen aikana... Onneksi kuitenkin kaikki päättyi lopulta hyvin! Vähän alkoi kyllä itseäkin moinen pelottaa...

 

[K-68]

Tämä neljäs raskauteni on kyllä yllättänyt minut täysin. Kolme ekaa raskautta ja synnytystä ovat menneet aina vanhan kaavan mukaan...mutta nyt olen viikon aikana valvonut jo useita öitä- synnytys kun tuntuu käynnistyneen, mutta muutaman tunnin päästä supistukset ovat loppuneet ja eipä ole synnärille enää ollut kiire.
Aiemmissa synnytyksissä olen aina yöllä pompannut ylös ja kävellyt/keinutellut, yleensäkkin valvonut ja kirjannut ylös supistusten välejä.
Nyt tuossa eka kertaa ajattelin jäädä vähän vielä sänkyyn makoilemaan ja elämään supistusten kanssa siinä sivussa. Lienekkö se sitten syynä, ettei synnytys käynnistynyt ja nyt on viikon aikana supistellut harva se yö ja kipeästi.

Viime yönä valvoin pari tuntia säännöllisin supistuksin ja sitten sitten taas ei mitään. Tänään olen ollut tosi hellänä ja tuntuu, että huomenna varmaan syntyy kun näin turtana olen jo alakerran puolelta.
Ainut huoleni on se, että ehtisin sairaalaan (matkaa 85km). En osaa lähteä liian ajoissa ja nyt varsinkin kun on huijaillut tätä synnytyksen käynnistymistä. Edellinen synnytys kesti 3 tuntia, ponnistus 5min. Tuohon lisätään muutaman tunnin lähes kivuton avautumisaika, jota ei nähtävästi itse synnytykseen lasketa.

Saapas nähdä kuinka meidän käy, menossa on rv 39+2, aiemmat ovat syntyneet kaikki 39+4 ja 5 eli täysiin viikkoihin en ole ikään päässyt.

Onnea vain minunkin puolesta kaikille jo vauvansa saaneille ja oikein ponnekasta loppukuukautta kaikille muille vielä raskaana oleville...

 

[Kukka]

Hello!

Jälleen onnittelen synnyttäneitä ja toivotan tsemppiä meille odottaville.
Mulla eilisestä asti alkanut tämä henkinen puoli ""oikuttelemaan"", eli vissiin rupee riittämään tämä raskaus. Koko raskaus mennyt mielestäni hyvin ja minkäänlaista ahdistusta en ole kokenut ja laskettua-aikaa odottanut rauhallisin mielin. Mutta näköjään se pitää paikkansa, että la ajan jälkeiset päivät alkavat rassaamaan. Eilen jo hiukan huolestuin kun vauva ei ollut aamupäivän aikana liikkunut kunnolla ja täytyi tuuppia sitä että sai jotain liikettä aikaseksi. Pari tuntia kuulostelin ja kun liikkeet oli tosi vaimeita, soitin neuvolaan ja siinä puhuessa vaavi vastasi että kaikki kunnossa täällä. Eli ilmoitti itsestään hyvin reippailla liikkeillä. Joten jätin soittamatta äitipolille ja rauhoituin.

Huomena onneks ultra ja jännityksellä odotan mikä on tilanne. Onko vauva kasvanut liikaa ja vieläkö annetaan köllötellä???
Pupu: Onnea teille kovasti, olette kokeneet aikamoisen urakan. Onneksi kaikki meni loppujen lopuksi hyvin! Käynnistettiinkö sulla vauvan koon vai yliaikaisuuden vuoksi? Toipumista sulle!

Odottelemisiin...
-Kukka rv40+3-

 

[Pupu]

Kukka: käynnistettiin yliaikaisuuden vuoksi virallisesti, mutta iso syy oli, että viikkoa aiemmin oli runsaasti lapsivettä ja nyt enää niukasti. Lisäksi kohdunsuun kypsä tilanne helpotti käynnistyspäätöstä.

Kati: Painotan tosiaan että minulla meni ikäänkuin kaikki pieleen. On tosi harvinaista että menee noin.

Ainoa mikä siis jäi kokematta oli oikeastaan sektio, se oli lääkärin mukaan kahden imukupin vedon päässä...

Pupu

 

[Mima]

Pupulle paljon onnea vauvan saamisesta masun tälle puolelle, vaikka vaikutti kertomuksen perusteelta todella kamalalta suoritukselta. Voimia ja paranemisia sulle!

 

[helmiina]

No nyt on meilläkin neiti ulkoillut ensimmäistä kertaa; ikää nyt 11 vrk. Hyvin nukkui, kun kävimme kävelyllä...Aivan, saattaa olla tuo nuha ""synnytyksestä jäänyttä"", samoin aivastelu. Oireet meilläkin helpottamaan päin, onneksi. Kerkesin jo pelkäämään, kun pitkät räät roikkui poskella heti kun tultiin laitokselta kotiin. Ulkoilemisiin!

Helmiinak

 

[PÄIVITYS]

inkki, 1.9.05

Pupu, 21v, 2.9.05 *15.9. upea poika, 4110g ja 55cm
Susba, 26 v, 2.9.05
Sari, 2.9.05 (23.8.)

Kata, 3.9.05 *4.9. poika: 4380g ja 52cm
Kirsikka, ? v, 3.9.05
Marjaana, 21 v, 3.9.05 (OYS) * 5.9. klo 6.51. poika 4560g ja 52 cm

Ansku, 26 v., 4.9.05 (PHKS)

Tiina, 25 v., 5.9.05

Dea, ?, 6.9.05 *10.9.2005 tyttö, klo 3.01, paino 4230 g, pipo 35, pituus 51 cm
Vilijonkka 33 v, 6.9.05 (Hkää) *4.9. poika: 3640g
Miina, 34 v, 6.9.05 (Tyks) * 11.9. tyttö: 3920g, 53cm
Nelle, 37 v, 6.9.05 (HYKS) *toukokuu tyttö

Charlotte, 23 v, 7.9.05

Ami -75, 8.9.05

Merinkeri 37v, 9.9.2005 Tays * 5.9. poika: 2975g, 48cm

Anssu 29v, 10.9.05 ja PHKS
Tipi, ? v, 10.9.05
Riinuli 10.9. *10.9. tyttö klo:05.41. mitat: 2950g. ja 49cm

Hanna, 26 v, 11.9.05 poika klo 12.21, 3280g ja 49,5cm
Hemu, ?, 11.9.05
Nappi, 11.9.05
ristiina, 11.9.05 * 4.9. tyttö

Justiina 36 v, 12.9.05 (EKKS),*15.9. poika klo 15 tuli 2885 g ja 47 cm
Kati, 12.9.05
Saana, 12.9.05

Ninni, 30 v, 13.9.05

Nicole, 27 v, 14.9.05 * 11.9. tyttö klo 7.05, 4360g ja pituutta 51,5 cm

Katska, 15.9.05
Minna, 23 v, 15.9.05 (PHKS) *1.9. poika: 2850g, 48cm

Hiutale 27 v, 16.9.05 (KSKS)

Helmiinak, 33 v, 17.9.05 * 11.9 tyttö, klo 5.27, painoa 3435g ja pituutta 50cm

Kassandra, 32 v, 17.9.05

Maisa, 32 v, 18.9.05
Kermit, 29v, 18.9.05 (TAYS) *20.9 klo 04:24 tyttö, 3110g ja pituutta 49cm.
Soft, 26v, 18.9.05 (OYS)

Kukka, 31 v, 19.9.05
Tiik, 32 v, 19.9.05

Java, 23 v, 20.9.05 *18.9. tyttö, 2950 g ja pituutta 50,5 cm

Höpö, ? v, 21.9.05
Syysvauva, ? v, 21.9.05
Titti, 34 v, 21.9.05

Kati, 24 v, 22.9.05

Amanda, 30 v, 23.9.05
Ninzika, 18v, 23.9.05 (PHKS)
Marjo82, 23.9.05

Mima, 30 v, 24.9.05

Suzy, 26 v, 26.9.05

K-68 36v, 28.9.05 (KYS)

 

[marjaana]

Kuulostipas hurjalta Pupun tarina. onneksi kaikki on nyt hyvin! istukasta tulikin mieleen, että mulla oli kaks istukkaa, toinen oli sellainen hyvin pieni ""lisäistukka"" eli en tiedä onko masussa ollut alun perin kaksi.

Täällä tuskaillaan peräpukamien kanssa. Onko kellään neuvoja mikä avuksi? aamu on mennyt itkeskellessä kun olen ajatellut, että en parane ikinä synnytyksestä ja miettinyt että joudunko vielä leikkaukseen noiden pukamien takia... Kaikki neuvot otetaan kiitollisena vastaan! soitin neuvolaan ja siellä neuvoivat jonku rasvan ja meinasivat että ne lähtee itsestään pois mitä kyllä epäilen, koska ne on aika isot mollukat ja tuossa ulkopuolella. (tosi ihana varmaan lukea tätä mun kuvailua! )

poika tuossa nukkuu pihalla ikkunan alla. pitäis alkaa väsämään kutsuja ristiäisiin. joko muilla on ne muuten tiedossa?

meillä muuten kylvettiin viime yönä kahdentoista aikaan. poika ei millään rauhottunut illalla, en tiedä ottiko mahasta vai mitä. mieleen tuli, että vauvalan hoitaja puhui, että heillä on viimeinen keino jos ei rauhoitu niin kylvetys ja niin me kokeiltiin sitten sitä ja ihan hyvin toimi. kylvyn jälkeen poika nukahtikin sitten mun syliin vaikka aikaisemmin ei ollut kelvannut mikään. Kapalointi oli sitten ""toiseksi viimeinen keino"" jos eivät kuulemma vauvalassa yöllä rauhottuneet vaikka kaikki perusjutut oli kunnossa. eli siinä vinkki mikä ainakin meillä toimi. kertokaa muutkin jos on jotain tuollaisia vinkkejä eri ongelma tilanteisiin.

mukavaa viikonloppua!
marjaana

 

[Pupu]

Marjaana: kokeile Scheriproct neo voidetta, ainakin mulla on vähän auttanut. Lisäksi kannattaa pitää huoli että maha toimii hyvin, mieluummin vähän löysästikin eli esim. movicolia pussi päivässä. Mutta kyllä ne saattaa itsestäänkin hävitä. Mulla tosin on aikalailla epäuskoa tähän paranemispuoleen muutenkin

Kiitos kaikille onnitteluista, ja kiva että joku on jaksanut päivittää noita syntyneitäkin.

Pikkumies on aivan ihana vauva. Poju tankkaa maitoa illalla n. 4 tunnin ajan, välissä ""seurustelee"" ja ehkä torkahtaa vähän. Nyt on 3 yönä nukkunut 23-03.30 ja 04.30-7.30 eli ihan hyviä yöunia on miehen kanssa saatu. Tosi kiinnostunut on ympäristöstään, silmät lautasina tuijottelee aina hereillä ollessaan. Ja kun oli hyvän kokoinen ja ""jäntevä"" niin on suht helppo pyöritellä. Maitoa kyllä uppoaa, välillä kun hänellä on tuollainen tankkausjakso menossa niin loppupuolella tuntuu että tyhjiä tisuja kyllä imee... Kerran on jouduttu korviketta antamaan illalla kun tuntui ettei mikään riitä. Ulkona ei olla vielä käyty eli vaunut on korkkaamatta. Pystyn olemaan seisaallaan vaan minuutteja kerrallaan, sitten pakkaantuu verta tuonne repeämä yms. alueelle ja tulee kovat kivut. No, vähitellen (?) kai tässä parannutaan.

Vauvantuoksuista viikonloppua nyytit jo saaneille ja onnea matkaan viimeisille syysäipille! Ei mene enää kauan!'

Pupu ja Pikkumies 8pvä

 

[helmiinak]

Marjaana, ymmärrän tunteen noiden peräpukamien suhteen! Mulla eka synnytyksen jälkeen oli TOSI kipeät peräpukamat (eppari ei tuntunut sen rinnalla miltään). Itse käytin juuri Pupun mainitsemaa lääkettä; Steriproct-suppoja(oikeinkirjoitus?) ja lisäksi otin kipuun Panadolia päivittäin. Istua piti toisella kankulla ja se olikin hankalaa aluksi. Muista juoda paljon, syödä kuitupitoista ruokaa jne. että vatsa toimii paremmin. Kyllä ne pukamat paranee, itsellä ainakin hävisi ajan kanssa, vaikka varmaan toivottomalta tuntuu välillä... ja odottavan aikahan on yleensä pitkä.

Meillä ei vielä mitään ristiäissuunnitelmia ole tehty, nimeä kyllä mietitty, mutta eiköhän se tästä.

Pupu, olipas sulla melkoinen synnytyskertomus! Onnea sulle ja kaikille muillekin vauvansa saaneille! Niin se vain on, että vastuksien kautta voittoon! Itsellä taas raskauden alku oli yhtä vastoinkäymistä, mutta kyllä tämä oma ihana vauveli on suurin palkinto mitä voi saada!

helmiinak

 

[Kukka]

Hei vaan hei!

Täällä on suuren suuri kivi pudonnut sydämeltä. Pari päivää on ollut alavireistä/itkuista, jonkinmoinen huoli ollut vauvasta. Aamullakin parahdin itkuun kun liikkeitä ei alkanut kuulumaan. Mutta onneks oli lääkärikäynti tänään ja kaikki oli kunnossa. Helpotus oli tosiaan valtava, olo keveni huomattavasti.

Vauva nyt 3,6 kg ja kaikki kuului olevan kunnossa. Oli erikoistuva lääkäri ja ylilääkäri tuli vielä kesken kaiken opstamaan sitä ja katsoivat vielä lapsiveden värinkin, joka oli kirkasta. Sanoivat että paikat ovat kypsät synnytykseen ja epäilivät ettei montaa päivää enää mene. Niin sanoi edellinenkin lääkäri reilu viikko sitten. Käynnistykeen ei siis vielä ryhdytä, eivätkä miel. sitä tekiskään. Uusi aika kuitenkin varattu ens viikoksi.

Joten edelleen odotellaan, ei meitä taida kovin montaa enää täällä olla...

Mukavaa viikonloppua vauvojen ja masujen kanssa!
-Kukka rv 40+4-

 

[Syysvauva]

Minäkin vielä ilmoitan että kasassa ollaan. LA tuli meni 21.9.
Oon 23v. ja Tyksiin mennään synnyttämään.
Olo on jo niin kypsä. Ei vielä merkkiäkään et vauva olis piakkoin tulossa. Painoarvio tällä hetkellä n.4kg. Sukupuolta ei tiedetä.

 

[miina]

Marjaana, tuota Pupun mainitsemaa pukamalääkettä saa sellaisena kombi pakkauksena joka sisältää sekä supot että sen rasvan. Suosittelen lämpimästi. Itselläni pukamat parani kahdessa päivässä kun käytin sekä rasvaa, että suppoja aamuin illoin. Ja tietenkin se koko suppokuuri pitää käyttää loppuun saakka vaikka oireet helpottaisivatkin heti =) Taitaa olla aika yleistä että synnytetään näitä peräpukamia =/ Oli kyllä tosi veeemäinen vaiva =( Mutta onneksi olen sen jo kärsinyt!

Kukalle tosi paljon voimia ja tsemppiä, koitahan jaksaa =)

Joku taisi kirjoitella tuolla aiemmin, että on jo päässyt entisiin painolukemiinsa. Huoks!! Mulla on lähtenyt 11 kiloa mutta kun niitä tuli reilu 20 =(( Eli en ainakaan vielä mahdu entisiin vaatteisiini... saas nähdä milloin tämä ihme tapahtuu vai tapahtuuko ollenkaan..

jaahas..Nelli neiti heräsi.. siijuu taas _ö//

 

[Dea]

Pupu, kuulostipa tosi karmaisevalta toi sun synnytyskertomus! Onneksi pikkumiehelle ei käynyt kuinkaan! Toivottavasti toipuminen lähtee hyvin käyntiin.

Minä sain vain toisen asteen repeämän ja väliliha leikattiin. Tikit ovat osittain auenneet ja ikävän näköinen haava irvistää alapäässä. Suihkutan sitä mennen tullen, mutta tuntuu että mitään paranemista ei tapahdu.

Pikkuneiti voi hyvin. Imetän minkä pystyn, mutta ilman korviketta ei pärjättäisi mitenkään. Niin nälkäinen ja isokokoinen meidän neiti on. Ja hurjan suloinen tietysti.

Vielä ei ole vauva nukkunut ulkona. Kuinka paljon panette vauvalle päälle näillä syyskeleillä?

Nyt tuli mies kotiin, pitää mennä..

Dea

 

[marjaana]

Kyllä te ootte ihania! kiitos kaikille!
aivan tippa tuli silmään kun luki, että kuinka kaikki tsemppaa toisiaan ja antaa neuvoja (esim, tämä mun pukamajuttu mikä tuntui aamulla vielä maailman lopulta, mutta nyt on jo paljon parempi mieli, kun on keneltä kysyä ja saman kokeneita...) välillä saa miettiä, että miten sitä pärjäis jos ei ois nettiä, tätä palstaa ja teitä kenelle valittaa kaikesta ja kysyä mitä mieleen tulee.. niin että kiitos vaan!

ulkona nukuttamisesta... täällä nyt nukuttu 5 päivää ulkona. tänäänkin kahdet lähes kolmen tunnin unet. päällä on ollut body, puoli potkari, collegepuku/muu ""paksumpi"" sisäpuku ja fleece puku ja sitten äitiyspakkauksen pussissa (+lapaset, sukat ja lakki). tuo vaate määrä on ehkä jopa liikaa (pari kertaa ollut hikinen kun herännyt). me asutaan tosiaan oulun läänissä,että täällä varmaan vähän jo viileämmät ilmat kuin etelämpänä, että siksi näin paljon vaatetta. en tiedä onko siinä kuinka paljon liikaa, mutta näin meillä.

kiloista... mulle kertyi 17kg joista sairaalaan jäi 15 joten siihen olen ihan tyytyväinen. Miina:kyllä ne sunkin kilot lähtee hiljalleen. moni on sanonut,että ne lähtee imetysaikana kuin huomaamatta.

Täällä pitäis hakea pojalle silmätulehdukseen tipat. toinen silmä on rähminyt syntymästä asti ja terveydenhoitaja sanoi alkuviikosta, että jos ei vieläkään oo parantunut loppu viikosta niin hakea sitten. että täytyypä käydä TAAS apteekissa huomenna... ollaan oltu 1,5 viikkoa kotona ja mies on käynyt sinä aikana jo 3 kertaa apteekissa...

mutta nyt poika heräilee ja vieraitakin on kohta tulossa... mukavaa viikonloppua kaikille syysäipät! ja supistuksia niitä tarvitseville!

marjaana