SYYSÄIPÄT

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja 19.9.2005
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
1

19.9.2005

Vieras
inkki, 1.9.05

Pupu, 21v, 2.9.05
Susba, 26 v, 2.9.05
Sari, 2.9.05 (23.8.)

Kata, 3.9.05 *4.9. poika: 4380g ja 52cm
Kirsikka, ? v, 3.9.05
Marjaana, 21 v, 3.9.05 (OYS) * 5.9. klo 6.51. poika 4560g ja 52 cm

Ansku, 26 v., 4.9.05 (PHKS)

Tiina, 25 v., 5.9.05

Dea, ?, 6.9.05
Vilijonkka 33 v, 6.9.05 (Hkää) *4.9. poika: 3640g
Miina, 34 v, 6.9.05 (Tyks) * 11.9. tyttö: 3920g, 53cm
Nelle, 37 v, 6.9.05 (HYKS) *toukokuu tyttö

Charlotte, 23 v, 7.9.05

Ami -75, 8.9.05

Merinkeri 37v, 9.9.2005 Tays * 5.9. poika: 2975g, 48cm

Anssu 29v, 10.9.05 ja PHKS
Tipi, ? v, 10.9.05
Riinuli 10.9. *10.9. tyttö klo:05.41. mitat: 2950g. ja 49cm

Hanna, 26 v, 11.9.05 poika klo 12.21, 3280g ja 49,5cm
Hemu, ?, 11.9.05
Nappi, 11.9.05
ristiina, 11.9.05 * 4.9. tyttö

Justiina 36 v, 12.9.05 (EKKS)
Kati, 12.9.05
Saana, 12.9.05

Ninni, 30 v, 13.9.05

Nicole, 27 v, 14.9.05 * 11.9. tyttö klo 7.05, 4360g ja pituutta 51,5 cm

Katska, 15.9.05
Minna, 23 v, 15.9.05 (PHKS) *1.9. poika: 2850g, 48cm

Hiutale 27 v, 16.9.05 (KSKS)

Helmiinak, 33 v, 17.9.05 * 11.9 tyttö, klo 5.27, painoa 3435g ja pituutta 50cm

Kassandra, 32 v, 17.9.05

Maisa, 32 v, 18.9.05
Kermit, 29v, 18.9.05 (TAYS)
Soft, 26v, 18.9.05 (OYS)

Kukka, 31 v, 19.9.05
Tiik, 32 v, 19.9.05

Java, 23 v, 20.9.05

Höpö, ? v, 21.9.05
Syysvauva, ? v, 21.9.05
Titti, 34 v, 21.9.05

Kati, 24 v, 22.9.05

Amanda, 30 v, 23.9.05
Ninzika, 18v, 23.9.05 (PHKS)
Marjo82, 23.9.05

Mima, 30 v, 24.9.05

Suzy, 26 v, 26.9.05

K-68 36v, 28.9.05 (KYS)
 
Aloitin uuden ketjun ja päivitin samalla noita syntyneitä, toivottavasti kukaan ei ole pudonnut listalta ja kaikki tiedot ovat oikein.

Täällä ei mitään uutta. Säkenöitä on ollut silmissä aikalailla muutamaan kertaan, mitä lie tarkoittaa ja aamulla oksensin taas samalla tavalla kuin alkuraskaudessa. Outoa.

Toivottavasti luetaan pian uusia synnytyskertomuksia, niitä on kiva lueskella. Toivottavasti pääsisi itse kirjoittamaan joskus oman kertomuksensa ;-)
 
Täällä sitä vielä ollaan kotosalla, ilman KUNNON tuntemuksia. Niin se vaan meni viikonloppukin, vaikka pitkä se oli. Nyt on menny 3 päivää yli ja huomenna on taas neuvola.
Viikonloppuna siivottiin, lenkkeiltiin, tehtiin puutarhatöitä, saunottiin. Mä oon kyllä sitä mieltä ettei omat tekemiset paljon vaikuta vauvan syntymään. Se tulee kun tulee.
Eikä paljon kysele.
no jospa mä saisin synttärilahjan 24.9, olishan se aika hauskaa...
Terkuin hiutale 40+3
 
Kermitille paljon voimia synnytykseen! Kyllä nyt kuulostaa siltä, että lähtö on nurkan takana =))

Tiik ja muut loppumetreillä olevat, toi on ihan totta, että loppumetreillä eniten reistaileva kohta on oma pää. 9kk on pitkä aika odottaa ja jotenkin sitä ""luovuttaa"" kun se laskettuaika ylittyy. Mutta mutta.. eipä siinä paljon vaihtoehtoja ole, pakko vain odottaa. (Huvittuneena Tiikin kommentista ""tämähän meni ihan odotteluksi""..hih =))

Meidän prinsessalla oli tänään ensimmäinen neuvolapäivä, vain viikko ja päivä syntymän jälkeen. Paino oli noussut takaisin syntymäpainoon eli 3920g ja kaikki muukin oli hienosti. Eli jatkamme samaan malliin =)
Ilmavaivoja ei ole ollut ja rytmikin on tasainen 3-4 tuntia. Tuntuu jotenkin hassulta noin ""helppo"" vauva.. vai onko vain tyyntä myrskyn edellä?
Meillä kans isukki on lomalla vielä tämän viikon ja ensiviikolla alkaakin sitten uudenlainen arki. Mies touhuaa todella paljon ja hoitaa vauvaa jatkuvasti, joten minulla on ollut oikein kissanpäivät =)

Supistuksia (kunnon sellaisia) kaikille niitä tarvitseville ja vauvailoa meille muille =))
 
Nostan tämän vaan ylös. Katsoin tuosta listasta noita syntyneitä niin tyttöjä ja poikia on syntynyt molempia samanverran tällä hetkellä eli 6 kipaletta molempia. Aika sopivan kokoisiakin kaikki ovat olleet.
 
Hei kaikille!! No niinhän siinä kävi, että lähtöhän meille siinä viime torstaina tuli. Itse olin varautunut ensisynnyttäjän maraton-synnytykseen, enkä meinannut tajuta kaiken voivan käydä näin nopeastikin. Ensimmäisestä ""oikeasta"" supistuksesta kului 9 tuntia ja meidän ihana pieni poika oli syntynyt. Eli 15.9. klo 15 tuli 2885 g ja 47 cm jotain aivan käsittämättömän ihmeellistä ja koko elämän mullistavaa ihanuutta!

Eli heräsin aamulla kuuden maissa ja vessassa käytyäni tuli eka kipeähkö supistus. Siihen loppui unet, vaikka yritinkin vielä sängyssä pyöriskellä. Nousin ylös ja lämmitin kaurapussit+kupin kaakaota. Yritin rentoutua parhaani mukaan sohvalla, mutta jo puolen tunnin kuluttua piti lähteä herättämään mies mukaan ihmettelemään. Supistukset oli niin napakan makuisia, että oli parempi laittaa aamukahvit tippumaan, mikäli halusi ehtiä ne myös juoda. Heti kahdeksalta suppareita tuli säännöllisesti 5 minuutin välein. Yllätävän nopeasti ne tihenivät ja samalla voimistuivat, mutta onneksi liikkuminen ja lantion heijaaminen helpottivat.

Yhdeksältä väli vain pieneni ja oli minunkin pakko uskoa, että lähdettävä kohta on. Mies olisi lähtenyt viemään jo aikaisemmin, mutta minä vaan sitkeästi väitin, ettei vielä ole mihinkään kiire. Ja just kun oltiin lähdössä, meni vedet! Ei kun vessaan ja vaihtamaan kuivia housuja täriseväkätisen miehen avustuksella. Sitten lähdettiin ja aika haipakkaa mentiinkin. Onneksi matka oli vain reilu 10 minuuttia.

Sairaalassa oltiin vähän yli kymmenen ja olo oli melkoisen muikea. Pistivät heti vaihtamaan vaatteita ja laittoivat käyrille. Ne oli kyllä pitkiä minuutteja odotella, kun koko ajan supistukset voimistuivat. Oksentaakin välillä piti, kun sattui jo sen verran. No, todella hyvistä suppareista huolimatta en ollut kuin sentin auki ja pääsin jatkamaan oleilua ammeeseen.

Hetken se helpottikin, mutta sovitun tunnin odottelu alkoi oikeasti olla aika tuskaa. Onneksi tuo mies oli koko ajan tukena ja turvana+antamassa juotavaa. Tunti teki tehtävänsä ja kohdunsuu oli avautunut viiteen senttiin. Pääsimme saliin. Kivunlievitykseen tarjottiin ilokaasua, mistä en havainnut ainakaan enää siinä vaiheessa mitään apua. Tahti vain tiivistyi ja aloin olla aikalailla hämärän rajamailla. Epiduraalin valmistelut aloitettiin vauhdilla ja pienen odottelun jälkeen lääkäri pyyhälsikin sen antamaan. Siunattu puudutus, Joku Nobelin palkinto sen keksijälle!

Sen jälkeen alkoi rauhallinen vaihe kohti lopullista avautumista. Toki kivut tuntuivat, mutta ihan siedettävällä tasolla. Kätilöt kehuivat koko ajan, kun oli niin hyviä supistuksia ja 1,5 tunnin jälkeen oltiinkin valmiita ponnistamaan. Epiduraalin vaikutus alkoi sopivasti loppua, jotta tunsin milloin pitää ponnistaa. Aika outoa se kyllä oli, kun ei itse hahmottanut tuleeko sieltä jotain vain ei kaiken pinnistelyn tuloksena. Luotin siis vain kätilöiden ohjeisiin ja 20 minuutin kuluttua homma oli valmis. Poika oli kätilön käsissä!

Olin vaan huojentunut ja ylpeä, että nyt se on tehty, eikä hassummin ollenkaan. Mies katsoi ensimmäisenä ja informoi, että poika tuli, kun eihän me sitä etukäteen tiedetty. Pian sainkin pojun paidan alle ja pääsimme yhdessä häntä ihastelemaan. Voi sitä vanhemmuuden ylpeyttä! Kaiken kaikkiaan kokemus oli uskomaton ja todella positiivinen kuva jäi koko hommasta, sairaalasta ja sen osaavasta henkilökunnasta.

Eilen pääsimme kotiin ja tänään ehdin ensimmäisen kerran lueskella tapahtumia. Eli yksi päivä vauva-arkea takana. Mut se onkin jo toinen juttu. Tästäkin tuli jo tavan romaani, huomaa kyllä aiheen olleen melkoisen mieleenpainuva... Se oma ketju myös tuonne vauvanhoitopuolelle olisi oikein kiva, sillä tästähän tää vasta alkaa!
Reippaita supistuksia niitä vielä odotteleville!
T: Hyvin onnellinen Äippä-Justiina
 
Onnea taas uudesta syysvauvasta ja kiitos synnytyskertomuksesta!

Täällä edelleen sinnitellään kotona, vaikka tosiaan supistuksia on ollut säännöllisesti (10 min tietämillä) jo reilusti yli vuorokauden. Olen soittanut synnärillekin ja kysellyt että mitä häh, tullaanko jo... Mutta ei kuulemma vielä. Sitten vasta kun supistukset alle 5 min välein ja tosiaan tuntuvat siltä, että pitää lähteä. Tämä nykyinen olotila voi jatkua kuulemma vuorokausia vielä. Argh... No, paremmin varmasti aika kuluu täällä kotona kuin sairaalassa. Riippumatossa parvekkella on ollut mukava makailla :) Mietitytttää vaan että jos valvon vielä toisen vuorokauden putkeen (supistukset ei anna nukkua...), niin miten jaksan synnyttää?! No kai niitä piilovoimia jostain tulee :)

Sauna on lämpiämässä, katsotaan onko siitä vetoapua. Jos vaikka tämän vuorokauden aikana oltaisiin jo sairaalassa... ;) Mutta odotetaan just niin pitkään kun pitää odottaa, kyllä se sitten palkitaan!
 
no heips, ja ONNEA SUURESTI taas uuteen vauva perheeseen....on se mukava, nyt näitä vauvoja tulee urakalla...paitti täällä, ollaan yliaikaa elikkä viime viikon torstai oli se h-hetki päivä mutta kotona ja kotona, lupaavaa tosin limatulppineen ja suppareineen/neulan iskuin alapäässä, muutta muutta eipä tässä sitten enempiä oireemuksia...

Lähes vois sanoa että vauva menee nyt siitä lask.ajasta lähtien niin entistä kamalampaa tahtia, aamusta iltapäivää ja iltapäivästä yöhön, saan monoa taikka tumppua kovana iskuna kylkeen ja rinnan aluspieleen ja aak...Tästä näppäimistön äänestä se hullaantuu vasta, nooh kiva kattoo mikä raivotar/raivo sieltä maailmaan tulee heilumaan kun niin kamala jytke on mahassa...jossa ei tilaa ole enää herralla/neidillä!!! :)
Mutta tässä yliaikais kontrollissa käydessäni niin hb oli varsin huikea minulla noussut 150 ja verenpaineet laskeneet vaikka eivät ole olleet kertaakaan korkealla ja sf-mitta kohonnut 35!!!
Että saas nähdä mitä pitänee sisällää???

Muutta POKSUJA MEILLE MAMMAT yhä pyöreät, ja SULOISIA vauvan hoitoja teille JO nyyttinne saaneet, ja jaksamista päivään!!!
 
Moi ja Onnea kaikki te jotka poissaollessani myös jakaannuitte!

Eli: meille syntyi 15.9. upea poika, 4110g ja 55cm!

Synnytys käynnistettiin ke-päivällä ja to-aamuna poju oli sitten vihdoin rinnalla niin monen mutkan ja vaikeuden jälkeen, että huh. Synnytyksessä meni oikeastaan pieleen kaikki, mutta lopputulos on kyllä silti sen arvoinen. Käyn kertomassa tarkemmin kunhan takapuoleni kestää istua...

Pupu ja pikkumies 5pv
 
Se taitaa olla menoa meidänkin perheessä. Olen ainoastaan lukenut tekstejä, vaikka joskus yrittänyt päästä listoillekin, mutta aina minut on tiputettu pois sieltä :( Istuksin kotona rv 38+4 (LA 29.9.). Kaikki on viitannut siihen, että yliaikaa menee, koska kaikki on vaan ollut niin hyvin. Kaksi tuntia sitten yhtäkkiä sohvalla makoillessa meni lapsivedet. Aivan ilman varoitusta. Onneksi sentään ehdin nousta vastapestyn maton luota. Heh. Nyt kärvistelen 3-5min. välein tulevien supistusten kanssa. Välillä on aika koviakin. Miten joku kestää näitä tuntikausia!!??!!? Saadaan kuulemma lähteä parin tunnin sisällä sairaalaan.
 
Onnea matkaan Eppu! Voi kun minäkin pian pääsisin...

Minäkään en ole plussaamisen jälkeen pinoutunut, mutta lukemassa olen toisten kuulumisia aina käynyt. Mulla siis la 22.9, eikä vielä toistaseks ainakaan ole hirveästi merkkejä synnytyksen lähestymisestä ollut.

Onnittelut teille kaikille syysäipille, joilla jo nyytit vieressä ja kärsivällisyyttä meille vielä odotteleville!

T.Helemi rv 39+5
 
Justiina ja Pupu.. jiiihaaa!! ja Onnea roppakaupalla =))) Ei me sitten ihan sinne lokakuulle, onneksi ;-))
Pupu, pikaista paranemista sinulle. Mielenkiinnlla sitä synnytyskertomusta odottelen.
Itselläni ei onneksi tullut minkäänlaista repeämää eikä täten yhtään tikkiäkään tarvittu ja siitähuolimatta istuminen oli muutaman päivän ajan hankalaa. Ja aikamoinen ylläri oli kun tyksissä menin vaavin kanssa tv-huoneeseen ja pyysin hoitajalta pehmustetta pyllyn alle niin ei ollut. Ei minkään moista rinkulaa/tyynyä?? Hain sitten varastohuoneesta tavallisen tyynyn ja tälläsin sen persiini alle =)

Epulle hirmusti voimia matkaan! Täällä ollaan hengessä mukana =))

Nyt neitokainen päästelee sellaisia ääniä jotta taitaa herätä. PItää siis mennä..

Missä Dea?????
 
Hei,

Putkiremontin takia jouduttiin ""evakkoon"" juuri ennen synnytystä ja olen ollut täydellisessä nettipimennossa. Tavaroiden pakkaus ehkä joudutti synnytyksen alkamista :-)

Nyt rupean käymään viestejä läpi, jotka tulleet tällä välillä.

ONNEA KAIKILLE NYYTTINSÄ NOUTANEILLE! Erityisesti Miinalle!!

Meille syntyi tyttö 10.9.2005 klo 3.01, paino 4320 g (kääk), pipo 35, pituus 51 cm. Synnytys oli kivulias, mutta meni hyvin. Vauva sai 9 pistettä ja 5 minuutin kuluttua 10 pistettä.

T. Dea
 
Hei,

Siis paino oli 4230 g (ei 4320 g), taidan olla vähän vielä sekaisin tästä mullistavasta elämänmuutoksesta kun vauva tuli taloon :-)

Vauva on ollut ihmeen rauhallinen, ei paljoa kitise vaan itkee vaan jos on nälkä.

Minua tikattiin kyllä kun välilihaan tehtiin viilto. Tikit ovat osaksi auenneet ja siitä aiheutuu kipua. Synnytys oli siis normaali alatiesynnytys, sain epiduraalin, joka vei joksikin aikaa kaikki kivut pois. Alussa otin ilokaasua ja myös lopussa. Se auttoi ponnistamaan - suosittelen.

T. Dea + vaavi
 
Kateellisena lueskelen täällä näitä synnytyskertomuksia... Onnea hirmuisesti jo poksahtaneille syysmammoille! Kohta taidan täällä yksin kärvistellä masuni kanssa... Laskettu aika olisi ylihuomenna ja ei mitään merkkiä siitä, että vauva haluaisi masun tälle puolen! Kaipa tuolla vatsassa on niin mukava kölliä, vaikka ei uskoisi kun seuraa kuinka meinaa tila käydä vähiin... Välillä tuntuu, että vauva yrittää väkisin kyljestä tai palleasta läpi... Yöt ovat yhtä tuskaa liitoskipujen takia, sängystä pissalle nouseminen tuntuu välillä ylivoimaiselta kun juilii niin ikävästi tuonne alapäähän. Muutenkin yöt ovat todella levottomia ja päivisin sitten väsyttää. Olen yrittänyt siivoilla ja touhuta ahkerasti kaikkea, josko se nopeuttaisi synnytyksen käynnistymistä, mutta tuloksena ainoastaan lisääntyneet liitoskivut! Pitää vissiin heittäytyä täysin sohvaperunaksi eikä tehdä yhtään mitään niin jospa se vauva säikähtäisi sitä ja päättäisi tulla kurkistamaan, mikä kumma mamille tuli! :) Voimia ja iloa jo vauva-arkea aloittaneille ja meille muille roppa kaupalla supistuksia ja kärsivällisyyttä!!

Kati ja tyllerö 39+5
 
Huomentapäivää kaikille ja onnitteluja vauvan saaneille! Melkeinpä kateellisia sellaisia ;-)

Voisin melkein copy pasteta tuon Katin kirjoituksen, samoilla fiiliksillä ollaan. Viimeisenä täällä varmasti olen, tai siirryn tuonne lokakuun puolelle.... Viime yö tuli nukuttua tosi huonosti. Alapäähän vihloilee, joitakin hassuja supistuksia silloin tällöin, mutta tuo lonkkien puutuminen yöllä on ihan hirveetä kun ei meinaa asentoa pystyä vaihtamaan saatikka nousta vessaan.

Ehkä pitäis luovuttaa tää odotottaminen ja miettiminen josko se syntyy niin se vois vaikka tullakin sieltä.

Onnea vielä kauheasti kaikille synnyttäneille!
 
Onnea kaikille uusille äideille. Ja kovia supistuksia niitä kaipaaville!!!!!

Oma poitsu on nukkumassa ja hieman aikaa kirjoitella. Eka kaksi viikkoa on hurahtanut ja ""vastasyntyneen"" elkeet alkaa pikku hiljaa karista. Siis 3-4 tunnin unet ja syönti vaan välissä on kohta historiaa...Vauva on jo valveilla tiettyjä aikoja ja juuri kun luulet saavasi nukkumaan palleroisen turahtaa housut täyteen jotain ja eikun uudestaan imetyskierros ja vaipanvaihto jne. Aika hyvin poitsu kuitenkin jää sänkyynsä tuhisemaan ja puhisemaan vaikka ei ole vielä täysin unessa. Mutta tuo alun liiallinen helppous kyllä on hieman karsiintunut vaikka kyllähän sen aikaisemmista kokemuksista tiesikin.

Ihanaa on kaikin puolin ollut paitsi tuo nuha vaivaa edelleen pientä. Ulkona olo on hieman saanut liman kiertämään ja sitä tulee nenästä välillä roppakaupalla pois. Viime yö oli taas alkuyöstä niin helppoa ja sai nukuttua mutta pikku herra päätti sitten kolmen jälkeen herätä tunnin välein ja ylös äiti ajettiin jo kuuden jälkeen. Isi on jo töissä joten isin pari viikkoset ""aamuvuorot"" pojan kanssa on vain muisto. Onneksi päivällä ehtii hieman torkahtamaan ennenkuin esikoinen tulee koulusta. Tosiaan tonne vauvanhoito palstalle olis kiva saada oma rinki, mutta odotellaanko kun loputkin pääsevät mukaan???

Kata
 
Supersuuret halaukset koko perheelle =)))
Ajatteles, tässä sitä nyt ollaan. Kaikkien surujen ja ilojen jälkeen. Voi että mä olen onnellinen, niin omasta kuin teidänkin puolesta.
Nyt sitten vain nautitaan ja toivottavasti paranet pian *halii vielä kerran* =)
 
Onnea uusille vauvaelämään päässeille!

Täällä vielä odotellaan, la ensivkolla, eli saa nähdä joko silloin tapahtuu vai ehtiikö kk vaihtua ennen meidän vauvan tuloa. Eli samoja fiiliksiä edell. kirjoittajien kanssa - tsemiä meille : )

Toissayönä ensimmäisen kerran tunsin supistuksia tasaisin 10 min välein parin tunnin ajan, mutta aamun tullen ne lakkasivat ja nyt taas mennään normaalisti niitä ilman. Joten tässä ehtii vielä kotona järkkäillä, nyt menossa kaapit, kun vauvaa varten kaikki jo valmista.

Hieno kuukausi tämä syyskuu : )
 
Onnea kaikille vauvansa jo synnyttäneille! Laskettu aika tuli ja meni sunnuntaina, nyt siis viikkoja 40+2. Aamulla puoli kuudelta heräsin kipeään supistukseen (varmaankin se nyt sitten sellainen oli, koska ei helpottanut asentoa vaihtamalla.) Nousin sitten ylös ja tunnin aikana näitä supistuksia tuli muutama lisää, mutta sitten ne katosivat kokonaan. Nyt olo on taas ihan normaali.

Kuuntelin juuri siskoltani saaman raskauden ajalle ja synnytykseen valmentavan rentoutuslevyn, oli ihan hyvä.

Neljän jälkeen on tänään neuvola, toivottavasti se olisi jo viimeinen käynti...
 
Moi kaikki!

Oikein paljon onnea kaikille vauvansa syliin saaneille!!! Olen käynyt aktiivisesti lueskelemassa jutuja, mutta en ole jaksanut mitään kommentoida, ei ole kyllä ollut mitään kerrottavaakaan. Alkaa jo masentaa tämä odotus vaikka laskettuun aikaan onkin vielä viikko. Alan olla aina vaan varmempi, että yliajalle ja lokakuulle menee. Olotila on aika surkea... Neuvolassa käväsin taas tänään, kaikki ok, paitsi että turvotus on aivan valtavaa ja painokin noussut sen mukaisesti.

Tästä nyt tulee tällainen valitusvirsi, joten taidan lopettaa. Tsemppiä oikein paljon kaikille vielä odottaville!!! Toivotaan, että päästäis kaikki punnaamaan syyskuun puolella!=)

-Suzy ja poika-
 
Heippa vaan!

Onnea uusille synnyttäneille ja voimia vauvan kanssa. Ja me muut; tsemppiä odotukseen, kyllä se meidänkin vuoro vielä tulee...

Mä oon aamusta asti siivonnu huushollia ja nyt on puhdasta ja ihanan raikasta, kuulostellaan nyt sitten oliko tässä ""ässässä"" tehoa. Saunottu on ihan omiks tarpeiks, eikä tulosta siitä ole syntynyt. Sitä kolmatta täytyis vielä vissiin testata, mutta mies on ollu aika arka sen suhteen viime aikoina. Pelkää satuttavansa, vaikka olen sanonutkin että kyllä ilmoitan heti kun pahalle tuntuu. Ja nyt kun päästiin jälleen tähän aiheeseen ni tiedustelisinkin, et onko muilla samanlaista ""ongelmaa"" ollut? Eli meillä noi sänkypuuhat jääneet hyvin vähäisiksi tässä loppu vaiheessa, vaikka mies on muulloin tosi aktiivinen. Mutta nyt se tosiaan aristaa ja pelkää että meihin sattuu. Ja kyllä mä ymmärränkin sitä. Ja hyvinhän sitä on pärjätty ilmankin, muuten kyllä muistetaan toisiamme silittää...

Niin mitään uusia oireita ei ole ilmaantuntu, eilen illalla yritti vähän supistella (maha kovana), ei mitenkään kivuliaasti. Menivät kuitenkin ohi ja tänään ei vielä pahempia siivousurakan päätteeksi ole tullut.
Joten odotellaan!
-Kukka rv 40+1-
 
Oikein paljon onnea kaikille vauvan saaneille!:) ja erityisesti Pupulle voimia ja mielenkiinnolla odotellaan tarinaa.

Täällä vauva nyt siis 2 viikkoa ja 1 päivä. Mahavaivoja on ollut jonkin verran. Toissa yö oli melko heikko samoin eilinen päivä unien suhteen (nukkui koko päivänä puolituntia kahteen otteeseen). nyt onkin sitten ottanut takaisin univelkoja ja nukkunut melkein koko päivän. Onko kellään kokemuksia RELA-tipoista ja niiden annostuksesta? montako olette antaneet noin pienelle? annostuksessa on 5 tippaa, mutta en kyllä niin montaa uskaltais antaa. Eilen kävi kätilö kotona, pojalla painoa tällä hetkellä 4640g eli jo 80g yli syntymäpainon ja muutenkin kaikki ok. Kätilön mielestä keltaisuuskin katoamassa.

Nyt täytyy lähteä hierottavaksi!:) mies lupasi vähän hieroa hartioita sillä aikaa kun poju nukkuu.

oikein paljon supistuksia niitä kaipaaville ja vauvaonnea muille!:)
marjaana
 
Hei Kata! Kuinka pian olet vienyt poitsun ulos? Meillä myös neiti nuhainen ja aivastelee, mietin vain, että milloinhan uskaltaisi ulkoilla...Meillä on keittosuolatipat apuna kuivattamaan nenää.
helmiinak
 

Similar threads

K
Viestiä
96
Luettu
2K
N
K
Viestiä
95
Luettu
3K
K
K
Viestiä
95
Luettu
4K
M
S
Viestiä
0
Luettu
420
S
S
Viestiä
1
Luettu
398
M

Yhteistyössä