Synnytysraiskaus!!!

Hei, jos sä vain KOET että sua on koulukiusattu, mutta se "kiusaaja" on sitä mieltä, että ei mitään kiusaamista ole koskaan OIKEASTI tapahtunut, niin eihän sua silloin ole kiusattu, vai? Jos siis ihmisen omalla kokemuksella ei ole mitään merkitystä

Siispä kaikki koulukiusatut joukolla pistämään pystyyn nettisivuja kouluraiskatuille.. eiku...

Ja kyllä muuten joskus on todellakin tilanteita, missä joku kokee tulleensa kiusatuksi ja kiusaaja ei todellakaan sitä ole tarkoittanut kiusaamiseksi. Esim. ihmisten erilaiset käsitykset huumorista johtavat näihin tilanteisiin. Kärjistetysti Ville on keksinyt tosi hyvän blondivitsin, ja kertoo sitä kaikille luokkalaisille. Kaikki luokkalaiset nauravat, paitsi yksi, Minna. Minnan mielestä vitsi on kiusaamista, vaikka Ville ei todellakaan sitä ole tarkoittanut henkilökohtaiseksi loukkaukseksi.
Onko Minna kiusaajan uhri? Ei todellakaan, vaikka hän kokee olonsa kiusatuksi.

 

Jos ihminen on kovasti ahdistunut jostakin tilanteesta X, niin onko silloin jotain hiton väliä sillä, millaiseksi jokin "vitsi" tai "läppä" tai "leikkimielinen väkisinmakaaminen" on tarkoitettu? Jos ihminen kokee asian kannaltaan epämiellyttäväksi, silloin sillä pitäisi olla väliä.

Mutta nähtävästi ei ole.

Ja kyllä muuten joskus tosiaan on tilanteita, mitä ei esim. kiusaamiseksi ole tarkoitettu, niinkuin synnytyksissä on tilanteita, joiden tarkoitus ei ole ollut loukata äitiä. Jos kuitenkin tilanne on johtanut siihen, että se on aiheuttanut asianomaisessa ahdistusta, niin eikö sille silloin pitäisi tehdä jotain?

Ihan kuuluu minusta peruskäytöstapoihin, että jos loukkaa jotakuta, vaikkapa ihan tahattomastikin, niin silloin pyydetään anteeksi. ja ollaan myös pahoillaan. Vai siis olenko mä vain jotnekin auttamattoman vanhanaikainen, kun kuvittelen, että toisen loukkaaminen, oli se sitten tahatontakin, johtaisi siihen, että asianomaiset sopivat tilanteen parhaalla mahdollisella tavalla, esim. anteeksipyynnöllä ja-annolla tai jollakin muulla korjaavalla liikkeellä? Enpä tiennyt, että sekään ei enää nykyään kuulu tapoihin Miten valitettavaa.

Ja siis oletin toki, että terveydenhuollon henkilökuntaa koskevat myös nämä alkeellisimmat käytöstavat, mutta jos nämä tavat eivät muutenkaan enää kuulu trendeihin, niin sorry, my bad, kun kuvittelin niin.

 

Hei, jos sä vain KOET että sua on koulukiusattu, mutta se "kiusaaja" on sitä mieltä, että ei mitään kiusaamista ole koskaan OIKEASTI tapahtunut, niin eihän sua silloin ole kiusattu, vai? Jos siis ihmisen omalla kokemuksella ei ole mitään merkitystä

Ihan sama asia.. juu-u. Tuolla oli monessa kirjoituksessa esillä se, ettei synnyttäjä itse sanonut asiasta itse tilanteessa. Minen muista ihmisistä tiedä, mutta ainakaan minä en osaa lukea muiden ajatuksia. Siellä oli kirjoituksia, joissa oikeasti oli sattunut yhtä ja toista ja ymmärrettävästi asiasta oli paha mieli, mutta synnytysraiskaus? Monessa tarinassa ne normaalitkin synnytykseen kuuluvat tutkimukset ja toimet oli koettu loukkaaviksi ja pahoiksi, liekkö sitten kyse siitä, ettei tietoa synnytyksen "normaalista" kulusta ollut. Minunkin synnytykseen sattui ikävä kätilö, joka oli äkäisen oloinen ja tuuppi kovakouraisesti kun epiduraalia yritettiin laittaa. En osannut yksittäistä ikävämpää henkilö jäädä suremaan ja suurimmaksi osaksi henkilökunta on ollut aina mukavaa, ehkäpä jonkun toisen synntys on mennyt pilalle samaisen henkilön vuoksi. Nuo tarinat helposti värittyy hormonihuuruissa ja moni sanoi itsekkin, ettei oikein muista tilanteita. Tärkeää toki on, että jokainen äiti voisi jälkikäteen käydä läpi synnytyksensä ja sekä negatiiviset, että positiiviset asiat voisi tuoda jo silloin julki. Näin oli osassa tarinoita tehtykkin, mutta sekään ei kelvannut kaikille. Toivon tosiaan, että keskusteluapua on saatavilla ja ikävän kätilön kohtaaminen ei pilaisi seuraavaa 5vuotta lapsen elämästä.

 

Mulla ei ole mitään sanomista siihen, jos joku on kokenut tulleensa kaltoinkohdelluksi synnytyksessään. Se on tosi valitettavaa, minusta, että kenenkään täytyy kokea tulleensa missään tilanteessa kaltoinkohdelluksi ja vielä hullumpaa on se, ettei saisi edes vaatia muutoksia asianlaitaan. Siis MIKSI ei voisi vaatia muutoksia? Kertokaa toki, kun mä en ymmärrä

 

Jos ihminen on kovasti ahdistunut jostakin tilanteesta X, niin onko silloin jotain hiton väliä sillä, millaiseksi jokin "vitsi" tai "läppä" tai "leikkimielinen väkisinmakaaminen" on tarkoitettu? Jos ihminen kokee asian kannaltaan epämiellyttäväksi, silloin sillä pitäisi olla väliä.

Mutta nähtävästi ei ole.

Ja kyllä muuten joskus tosiaan on tilanteita, mitä ei esim. kiusaamiseksi ole tarkoitettu, niinkuin synnytyksissä on tilanteita, joiden tarkoitus ei ole ollut loukata äitiä. Jos kuitenkin tilanne on johtanut siihen, että se on aiheuttanut asianomaisessa ahdistusta, niin eikö sille silloin pitäisi tehdä jotain?

Ihan kuuluu minusta peruskäytöstapoihin, että jos loukkaa jotakuta, vaikkapa ihan tahattomastikin, niin silloin pyydetään anteeksi. ja ollaan myös pahoillaan. Vai siis olenko mä vain jotnekin auttamattoman vanhanaikainen, kun kuvittelen, että toisen loukkaaminen, oli se sitten tahatontakin, johtaisi siihen, että asianomaiset sopivat tilanteen parhaalla mahdollisella tavalla, esim. anteeksipyynnöllä ja-annolla tai jollakin muulla korjaavalla liikkeellä? Enpä tiennyt, että sekään ei enää nykyään kuulu tapoihin Miten valitettavaa.

Ja siis oletin toki, että terveydenhuollon henkilökuntaa koskevat myös nämä alkeellisimmat käytöstavat, mutta jos nämä tavat eivät muutenkaan enää kuulu trendeihin, niin sorry, my bad, kun kuvittelin niin.

Ja mistäs pirusta he tietäisivät ketä mammaa nyt loukkasivat kun mammat eivät kerro sitä vaan "lamaantuvat" tuppisuiksi? Kummasti noissakin kokemuksissa nämä mammat muuttuvat täysin puhekyvyttömiksi ja tahdottomiksi olennoiksi, ja vasta jälkikäteen vinkuvat netissä.

 

Vaikea sellaista on muuttaa missä ei ole vikaa ollutkaan. Eli kun tosiaan monessa noista tarinoista oli toimittu ihan asianmukaisesti eikä synnyttäjä itse ollut sanonut että asia tuntui ikävältä tai pyytänyt selitystä jälkikäteen. Mistä henkilökunta sitten voi asian tietää? Ja tosiaan joku voi käsittää loukkaavaksi mitä ihmeellisimmät asiat, itsellekin näitä tullut vastaan että itse yrittää olla niin asiallinen ja ymmärtävä kuin vain voi ja silti toinen valittaa joka käänteessä ettei ymmärretä tarpeeksi. Ja tosiaan tuolla oli monta sellaista tarinaa joissa selkeästi ei edes ole yritetty miettiä miksi tehtiin tai sanottiin niin tai näin vaan oikein vellotaan siinä oman kaltoinkohdelluksi tulemisen tunteessa.

 

Ja patarouvan mielestä ilmeisesti on ihan täysin ok että nämä mammat kehtaavat väittää tulleensa raiskatuiksi normaaleista synnytyksen sisätutkimuksista? Lääkärit ja kätilöt siis ovat raiskaajia, KOSKA SYNNYTTÄJÄ KOKEE ASIAN NIIN.
Onko patarouvaa ikinä raiskattu? Tajuatko yhtään kuinka loukkaavaa tuo "synnytysraiskaus"-termi on oikeasti seksuaalista väkivaltaa kokeneille? Mut hei, kun MAMMASTA NYT TUNTUU ET TUNTEITA ON LOUKATTU. Ja pimppiinkin koskettiin. Nyyh.

 

Olihan noissa paljon ylireagointiakin varmaan, mutta kyllä olen sitä mieltä että on olemassa niitäkin kätilöitä jotka ei asiallisesti synnyttäjää kohtaan käyttäydy joten en menisi vannomaan etteikö noissa totuuksiakin olisi. Itselläni oli maailman ihanin kätilö NKLssä 2010, kun taas kahdella kaverillani oli samassa sairaalassa sattunut 2011 suoraan sanottuna kamalan kuuloinen kätilö :/ ja kokivat nimenomaan tuota että asioita ei synnyttäjälle kerrottu ollenkaan ja pienetkin tiedonrippeet kerrottiin potilaan ohi hoitajalle tmv. Lisäksi oli esim kieltänyt ääntelemästä kipujen takia ym ihan järjettömiä juttuja. Kumpikaan noista ei vaikuta jääneen märehtimään asian kanssa, mutta itse olen sen verran herkkä ihminen että pahastuisin kyllä jos kätilö ei kohtelisi minua ihmisarvoisesti. Enkä varmaan kokisi tuollaisen ihmisen kosketusta kovin mukavana, mutta en kieltämättä silti kokisi synnytyksessä tapahtuvia toimenpiteitä mitenkään raiskauksena tmv. Valittaisin kyllä kätilöstä se on varma ja jos kokisin kätilön tai lääkärin tmv toimenpiteet jotenkin tarpeettoman kovakouraisina tai kivuliaina niin avaisin kyllä suuni itse tilanteessakin. Ihmisiä on erilaisia ja ihmiset kokee asiat eri tavoilla kyllä..

 

Patarouva voisi vastata kun kerran paikalla on viimeisimpään kysymykseeni, ihan tosi kiinnostaisi tietää mielipide.

 

Tämäpä on mieltäylentävä keskustelu.

Onko kyse nyt siitä, että termi, jota jotkut naiset käyttävät kuvaamaan tunnetta epämiellyttävästä synnytyskokemuksesta, on väärä?

Jos käytössä olisi jokin muu termi, kuten "ikävä synnytyskokemus", olisiko se parempi? Aiheuttaisiko se silloin vähemmän ahdistusta ja angstia muissa ihmisissä?

 

Te jotka vingutte ja vähättelette naisia, jotka ovat saaneet synnytyksessä traumoja olette itse empatiakyvyttömiä nautoja. Ihminen on synnytystilanteessa henkilökunnan armoilla, henkilökunnan tehtävä on toimia potilaan parhaaksi ja koettaa tehdä tämän olo mahdollisimman turvelliseksi ja antaa potilaalle tietoa synnytyksenkulusta ja toimenpiteistä joita hänelle tehdään. Osa hoitohenkilökunnasta kohtelee potilaita vain lihakimpaleena, joilla ei ole lainkaan tunteita. Tällainen hoitaja/lääkäri on väärällä alalla. Inhimillisyys kuuluu elämään, myös lääketieteeseen.

Tää on tätä naisten välistä solidaarisuutta. Ihkuja ollaan.

 

Tämäpä on mieltäylentävä keskustelu.

Onko kyse nyt siitä, että termi, jota jotkut naiset käyttävät kuvaamaan tunnetta epämiellyttävästä synnytyskokemuksesta, on väärä?

Jos käytössä olisi jokin muu termi, kuten "ikävä synnytyskokemus", olisiko se parempi? Aiheuttaisiko se silloin vähemmän ahdistusta ja angstia muissa ihmisissä?

Ainakaan se ei syyllistäisi hoitohenkilökuntaa raiskaajiksi ja uhriuttaisi mammoja turhaan.
Vastaa kysymykseen kun nyt kerran olet paikalla, äläkä luistele. Onko asiallista seksuaalisen väkivallan uhreja kohtaan väittää normaalia synnytyksen sisätutkimusta raiskaukseksi? Onko asiallista syyllistää lääkäreitä ja kätilöitä epäempaattisiksi raiskaajiksi? Onko järkeä valittaa siitä, ettei kätilö osaa lukea ajatuksia?

 

Ja patarouvan mielestä ilmeisesti on ihan täysin ok että nämä mammat kehtaavat väittää tulleensa raiskatuiksi normaaleista synnytyksen sisätutkimuksista? Lääkärit ja kätilöt siis ovat raiskaajia, KOSKA SYNNYTTÄJÄ KOKEE ASIAN NIIN.
Onko patarouvaa ikinä raiskattu? Tajuatko yhtään kuinka loukkaavaa tuo "synnytysraiskaus"-termi on oikeasti seksuaalista väkivaltaa kokeneille? Mut hei, kun MAMMASTA NYT TUNTUU ET TUNTEITA ON LOUKATTU. Ja pimppiinkin koskettiin. Nyyh.

Tässä vielä patarouvalle muistin virkistykseksi aiempi kommenttini.

 

Hei, jos sä vain KOET että sua on koulukiusattu, mutta se "kiusaaja" on sitä mieltä, että ei mitään kiusaamista ole koskaan OIKEASTI tapahtunut, niin eihän sua silloin ole kiusattu, vai? Jos siis ihmisen omalla kokemuksella ei ole mitään merkitystä

Ei, ihmisen oma kokemus ei riitä. Ensinnäkin silloinhan kiusaajan oma kokemus olisi ihan yhtä tärkeä ja tultaisiin umpikujaan kun hän on sitä mieltä, että ei ole kiusannut ja kiusattu on sitä mieltä, että on kiusattu. Sillä on merkitystä mitä on oikeasti tapahtunut. On ihmisiä, joiden mielestä heitä on kiusattu, koska heille ei sanottu yhtenä aamuna huomenta ja on ihmisiä, jotka traumatisoituvat, koska kynsi katkesi. Otatko sinä ihan tosissaan näiden ihmisten kokemukset? Pitäisikö heidän saada vertaistukea, terapiaa ja haukkua julkisesti nämä toiset ihmiset?

 

Jos raiskattu ei raiskaustilanteessa ymmärrä huutaa tai kykene hakemaan heti apua, koska on liian järkyttynyt ja ahdistunut kokemuksestaan, menettääkö hän oikeutensa hakea oikeutta myöhemmin?

Synnytysraiskaus on kyllä kehno termi käytettäväksi epämiellyttävistä synnytyskokemuksista. Itse käyttäisin jotain muuta, jos olisi minusta kiinni, mitä termiä näistä kokemuksista käytetään.

 

ja edelleen väännän rautalangasta, että KUKAAN ei VÄLTTÄMÄTTÄ kohdellut synnyttäjää huonosti. Se että joku hienohelma KOKEE ettei häntä kohdeltu silkkihansikkain ei tarkoita ettei kohtelu olisi OIKEASTI ollut täysin ammattimaista, empaattista ja yksilöllistä. Nuo tarinat kun eivät ole mikään absoluuttinen totuus, vaan subjektiivinen kokemus minkä muistoja värittää kipu, hätä ja uusi, pelottava tilanne.

Ja mistäs sinä tiedät kuka kokee oikeasti ja kuka on hienohelma turhasta valittaja? Ihme sakkia.

 

Ja mistäs sinä tiedät kuka kokee oikeasti ja kuka on hienohelma turhasta valittaja? Ihme sakkia.

No noista kertomuksista saa aika hyvän käsityksen, kun moni kuulostaa hienohelmalta ja siinä on sentään vielä heidän oma näkemyksensä asiasta. Voisi kuulostaa vielä pienemmältä asialta kun kuulisi vastapuolen näkemyksen.

 

Jos raiskattu ei raiskaustilanteessa ymmärrä huutaa tai kykene hakemaan heti apua, koska on liian järkyttynyt ja ahdistunut kokemuksestaan, menettääkö hän oikeutensa hakea oikeutta myöhemmin?

Synnytysraiskaus on kyllä kehno termi käytettäväksi epämiellyttävistä synnytyskokemuksista. Itse käyttäisin jotain muuta, jos olisi minusta kiinni, mitä termiä näistä kokemuksista käytetään.

Eihän nämä "hae oikeutta" vaan vinkuvat netissä ja leimaavat kokonaisia ammattiryhmiä RAISKAAJIKSI. Eikö se yhtään ole sinun oikeustajuasi vastaan? Varsinkin kun suurimmassa osassa tapauksia kaikki "traumatisoituminen" johtuu tasan siitä, ettei saa omaa suutaan auki.
Ja että oikeen hätäsektioon mennessäkin olisi hoitajien pitänyt pysähtyä selostamaan tapahtumia... Ja sitten kun olisi pysähdytty ja kerrottu ja hoivattu pikkumammaa, niin vauvalle olisikin käynyt huonosti. Mutta mamman traumatisoitumisen estohan on toki se ykkösasia joka synnytyksessä.

 

Olihan noissa paljon ylireagointiakin varmaan, mutta kyllä olen sitä mieltä että on olemassa niitäkin kätilöitä jotka ei asiallisesti synnyttäjää kohtaan käyttäydy joten en menisi vannomaan etteikö noissa totuuksiakin olisi. Itselläni oli maailman ihanin kätilö NKLssä 2010, kun taas kahdella kaverillani oli samassa sairaalassa sattunut 2011 suoraan sanottuna kamalan kuuloinen kätilö :/ ja kokivat nimenomaan tuota että asioita ei synnyttäjälle kerrottu ollenkaan ja pienetkin tiedonrippeet kerrottiin potilaan ohi hoitajalle tmv. Lisäksi oli esim kieltänyt ääntelemästä kipujen takia ym ihan järjettömiä juttuja. Kumpikaan noista ei vaikuta jääneen märehtimään asian kanssa, mutta itse olen sen verran herkkä ihminen että pahastuisin kyllä jos kätilö ei kohtelisi minua ihmisarvoisesti. Enkä varmaan kokisi tuollaisen ihmisen kosketusta kovin mukavana, mutta en kieltämättä silti kokisi synnytyksessä tapahtuvia toimenpiteitä mitenkään raiskauksena tmv. Valittaisin kyllä kätilöstä se on varma ja jos kokisin kätilön tai lääkärin tmv toimenpiteet jotenkin tarpeettoman kovakouraisina tai kivuliaina niin avaisin kyllä suuni itse tilanteessakin. Ihmisiä on erilaisia ja ihmiset kokee asiat eri tavoilla kyllä..

Toki on. Tosiasiassa noilla osastoilla tuppaa olemaan kiire ja ihmisiä ne kätilötkin on vaikka toki pitäisi osata käyttäytyä asiallisesti. Oma ystävä koko todella vaikean synnytyksen ja vaati saada käydä sen läpi jälkikäteen ja seuraavaan synnytykseen mentäessä halusi käsitellä asiaa jo etukäteen neuvolassa. Usein se oma suu pitää uskaltaa avata, niin valitettavaa kuin se onkin, ettei näille asioille ole kunnolla aikaa. Oma sisko joutui aloittamaan ponnistamisen yksin kun kätilöitä ei ollut tarpeeksi hoitamaan kaikkia samanaikaisia synnytyksiä.

 

Ja mistäs sinä tiedät kuka kokee oikeasti ja kuka on hienohelma turhasta valittaja? Ihme sakkia.

Jos mamma kehtaa valittaa siitä ettei hätäsektioon mennessä tuhlattu aikaa mamman rauhoitteluun ja tilanteen selittelyyn niin kyllä, on hienoperse ja turhasta valittaja. Hätäsektiossa on kyse minuuteista ja sekunneista, vauvan hengestä. Ei mamman mielialasta.

 

[QUOTE="vieras";28249001]No noista kertomuksista saa aika hyvän käsityksen, kun moni kuulostaa hienohelmalta ja siinä on sentään vielä heidän oma näkemyksensä asiasta. Voisi kuulostaa vielä pienemmältä asialta kun kuulisi vastapuolen näkemyksen.[/QUOTE]

"Moni kuulostaa hienohelmalta". Jep. No sit sen täytyy olla niin!

 

Jos mamma kehtaa valittaa siitä ettei hätäsektioon mennessä tuhlattu aikaa mamman rauhoitteluun ja tilanteen selittelyyn niin kyllä, on hienoperse ja turhasta valittaja. Hätäsektiossa on kyse minuuteista ja sekunneista, vauvan hengestä. Ei mamman mielialasta.

Älä viitsi nimitellä, se kuuluu koulukiusaajille. Sinä et ole ollut siellä paikan päällä kärpäsenä katossa näkemässä miten siellä kohdeltiin ja ketä. Ehkä ylireagoitiin, ehkä ei. Joten olisiko fiksua vähän rajoittaa tuota mesoamista???

 

[QUOTE="vieras";28248965]Ei, ihmisen oma kokemus ei riitä. Ensinnäkin silloinhan kiusaajan oma kokemus olisi ihan yhtä tärkeä ja tultaisiin umpikujaan kun hän on sitä mieltä, että ei ole kiusannut ja kiusattu on sitä mieltä, että on kiusattu. Sillä on merkitystä mitä on oikeasti tapahtunut. On ihmisiä, joiden mielestä heitä on kiusattu, koska heille ei sanottu yhtenä aamuna huomenta ja on ihmisiä, jotka traumatisoituvat, koska kynsi katkesi. Otatko sinä ihan tosissaan näiden ihmisten kokemukset? Pitäisikö heidän saada vertaistukea, terapiaa ja haukkua julkisesti nämä toiset ihmiset?[/QUOTE]

Ja sinäkö katsot oikeudeksesi verrata kynnen katkeamista esim. selkeisiin hoitovirheisiin tai muuhun ylipäätään epäasialliseen kohteluun, mitä ihmiset (muutkin kuin synnyttäjät) ovat terveydenhoidossa saattaneet kokea?

Ei siinä mitään, tokihan vähätellä voi aina ja vetää asiat läpäksi. Mikäs sen helpompi veto, kuin että "sehän oli vain LEIKKIÄ?". Vika onkin siinä henkilössä, joka tulkitsee asian väärin. (Ei ihme, ettei koulukiusaamista saada kitketyksi, jos asenne kiusaamiseen on yleisemminkin tämmöinen )

Varmaan on niitä, jotka vetävät herneet nenään tuon tuostakin asiasta ja asian vierestä. Näkeehän sen, kun lukee tätä palstaakin, kun anonyymeina pysyttelevät avarakatseiset maailmankansalaiset avautuvat milloin bussikuskeista, milloin naapurin kissoista, milloin pihalla leikkivistä äänekkäistä kakaroista, milloin maahanmuuttajista ja niin edelleen. Ihan totta, maailmassa on aika paljon turhaa ruikutusta.

 

"Moni kuulostaa hienohelmalta". Jep. No sit sen täytyy olla niin!

Niinpä. Jos ihminen kertoo, että synnytys oli ihan kamala ja häntä kohdeltiin huonosti ja suorastaan raiskattiin, koska ennen hätäsektioon menoa kätilö vain kerran sanoi jotain ja hän ei muista mitä ja synnytyksen jälkeen kätilö ei vastannut mikä vauvan tilanne on vaan sanoi, että kertoo sitten kun tietää, niin kyllä, kyseessä on hienohelma.

 

Varsinkin kun suurimmassa osassa tapauksia kaikki "traumatisoituminen" johtuu tasan siitä, ettei saa omaa suutaan auki.
J.

Synnytyksessä voi olla kivusta ym niin sekaisin, ettei pysty omia puoliaan TODELLAKAAN pitämään.