synnytyspelko

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja eka synnyttäjä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

eka synnyttäjä

Vieras
en ole ajatellut koko synnytystä, tai ainakaan mitenkään niin pelännyt. yrittänyt vaan ajatella et hyvin se menee, eikä kannata miettiä liikaa. Nyt kun la jo menny, alkanu pelottaan tosi paljo, ei pysty miettimään koko asiaa, tuntuu et itku tulee kun miettiikin, pelottaa niin sikana :/ ja toinen on imetys. oon jopa nähny parina yönä painajaista siitä :/
auttaako tähän mikään?
 
peloistasi heti neuvolassa. ohjaavat sinut esim pelkopolille/valmennuspolille. siellä on asiantuntevat kätilöt/lääkärit. saat jutella,voit kirjata toiveitasi puudutuksista tms.

Suosittelen tätä,koska itse pelkäsin tooooodella paljon. Kävin pelkopolilla 2 kertaa. Kirjattiin ylös toivomuksia juuri puudutuksista ja siitä,ettei minua jätetä yksin. Se yksi peloistani,vaikka mies oli mukana.

Synnytys meni hyvin, kätilö oli koko ajan läsnä. Sain kaikki puudutukset mitä oli toivonut. Ne kyllä auttaa ja neuvoo. Hyvin se sinulla menee! Tsemppiä!
 
kertoa mennessäsi, että sinua pelottaa. Avoimuus on parasta. Kerrot mitä haluat ja kätilöt neuvoo kyllä sinua. Taitaa olla tuossa loppuvaiheessa luonnollista tuo pelkääminen. Hyvin se menee. Onnea matkaan ja muista tulla kertomaan miten meni:)
 
Osaan kuvitella miltä susta tuntuu. Mä sain sektion pelkoni takia. Tulin raskaaksi yllättäin ja se oli jo yksistään aika shokki. Aina olin ajatellut, etten koskaan voisi ja haluaisi synnyttää. Senpä vuoksi sanoin jo heti raskausuutisen kuultuani, että ellen saa sektiota niin sitten ei ole muuta vaihtoehtoa kuin abortti. Toiset vielä kehtaa vähätellä toisten pelkoja. Ei ole kovin kiva, jos koko raskausaika menee jotain synnytystä miettiessä, kun siitä pitäisi pystyä nauttimaankin. Pelkäsin aivan sairaasti sektiotakin. Imetyskään ei onnistunut ollenkaan.. Koin itseni todella huonoksi monessa suhteessa. Nykyään olen 6v ihanan tytöntyllerön äippä ja nuo jutut jo unohtunut aika hyvin, mutta olen miettinyt, että jos joskus olisin vielä raskaana, niin varmaan sama pelko tulisi taas.
Sinulla vähän toisenlainen tilanne kuin minulla, mutta kumminkin..
Kaikkea hyvää Sinulle (teille) ja ihanaa tulevaa vauva-aikaa =)
 
Alkuperäinen kirjoittaja kerro :
peloistasi heti neuvolassa. ohjaavat sinut esim pelkopolille/valmennuspolille. siellä on asiantuntevat kätilöt/lääkärit. saat jutella,voit kirjata toiveitasi puudutuksista tms.

Suosittelen tätä,koska itse pelkäsin tooooodella paljon. Kävin pelkopolilla 2 kertaa. Kirjattiin ylös toivomuksia juuri puudutuksista ja siitä,ettei minua jätetä yksin. Se yksi peloistani,vaikka mies oli mukana.

Synnytys meni hyvin, kätilö oli koko ajan läsnä. Sain kaikki puudutukset mitä oli toivonut. Ne kyllä auttaa ja neuvoo. Hyvin se sinulla menee! Tsemppiä!

en taida ehtiä kaikkiin tällaisiin enää, kun la jo menny
 
Alkuperäinen kirjoittaja pelkääjä:
Osaan kuvitella miltä susta tuntuu. Mä sain sektion pelkoni takia. Tulin raskaaksi yllättäin ja se oli jo yksistään aika shokki. Aina olin ajatellut, etten koskaan voisi ja haluaisi synnyttää. Senpä vuoksi sanoin jo heti raskausuutisen kuultuani, että ellen saa sektiota niin sitten ei ole muuta vaihtoehtoa kuin abortti. Toiset vielä kehtaa vähätellä toisten pelkoja. Ei ole kovin kiva, jos koko raskausaika menee jotain synnytystä miettiessä, kun siitä pitäisi pystyä nauttimaankin. Pelkäsin aivan sairaasti sektiotakin. Imetyskään ei onnistunut ollenkaan.. Koin itseni todella huonoksi monessa suhteessa. Nykyään olen 6v ihanan tytöntyllerön äippä ja nuo jutut jo unohtunut aika hyvin, mutta olen miettinyt, että jos joskus olisin vielä raskaana, niin varmaan sama pelko tulisi taas.
Sinulla vähän toisenlainen tilanne kuin minulla, mutta kumminkin..
Kaikkea hyvää Sinulle (teille) ja ihanaa tulevaa vauva-aikaa =)

kiitos kaikille vastaajille ja tsemppaajille!
Pitää toivoa että hyvin menee, mutta en saa silti sitä pelkoa mielstä pois :/
 
Alkuperäinen kirjoittaja pelkääjä:
Osaan kuvitella miltä susta tuntuu. Mä sain sektion pelkoni takia. Tulin raskaaksi yllättäin ja se oli jo yksistään aika shokki. Aina olin ajatellut, etten koskaan voisi ja haluaisi synnyttää. Senpä vuoksi sanoin jo heti raskausuutisen kuultuani, että ellen saa sektiota niin sitten ei ole muuta vaihtoehtoa kuin abortti. Toiset vielä kehtaa vähätellä toisten pelkoja. Ei ole kovin kiva, jos koko raskausaika menee jotain synnytystä miettiessä, kun siitä pitäisi pystyä nauttimaankin. Pelkäsin aivan sairaasti sektiotakin. Imetyskään ei onnistunut ollenkaan.. Koin itseni todella huonoksi monessa suhteessa. Nykyään olen 6v ihanan tytöntyllerön äippä ja nuo jutut jo unohtunut aika hyvin, mutta olen miettinyt, että jos joskus olisin vielä raskaana, niin varmaan sama pelko tulisi taas.
Sinulla vähän toisenlainen tilanne kuin minulla, mutta kumminkin..
Kaikkea hyvää Sinulle (teille) ja ihanaa tulevaa vauva-aikaa =)

oot nolo. kehtaatkin myöntää että tekisit abortin jos et saa sektiota! kuka on noin kypsymätön ja tyhmä?? ei tyttös ansaitse noin itsekästä äitiä!
 
No älä yritäkään saada pelkoa pois mielestä, vaan käyt se läpi. Mieti mitä pelkäät ja mitä voit tehdä sille asialle. Jos pelkäät kontrollin menetystä niin mietit vain että luonto on hoitanut asiat niin että hommat hoituu. Luota itseesi ja jos tarvitset kipuja lievittävää niin vaadi niitä. Muista että kaikki kipu loppuu aikanaan. Tsemiä :hug:
 
Alkuperäinen kirjoittaja pelkääjä:
Jospa soitat johonkin neuvolaan tms.. keskustelu auttaa monesti.
Tuo synnytys on nopeammin ohi kuin huomaatkaan ja kohta sulla ihana tuhiseva käärö sylissä =)

toivottavasti :)sen avulla kai sitä "jaksaa" kun tietää että vauvan saa viereen :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja nii:
Odottelu on vaikeinta tosi toimissa pelko jää taaemmas ja keskityt siihen tapahtumaan.

niin oon ajatellutkin että kun synnytys alkaa niin ei siinä varmaan enää ehdi pelkäilemään/miettimään mut silti pelottaa :/
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
ja kun pelottaa niin sitten tullut mieleen kaikkea etten halua sitä miestä sinne enää, vaan ihan yksin mieluummi :/ en tiiä miks näin.. onko muilla ollut niin?

Mä olin siskon kanssa, kyllä sinne kannattaa ottaa joku läheinen tueksi.
 

Yhteistyössä