Synnytys ja repeämät...

Argh, synnytys pelottaa.

Kaverilla repesi aivan totaalisesti. No siis en tiedä tarkalleen totaalisesti mutta todella pahasti. Niin pahasti, ettei heille kuulema enää tule lapsia, ainakaan alakautta. Koskaan.

Miten yleistä tällainen on? Ja miten siitä voi selvitä?

Me vasta koetetaan saada vauvaa alulle, mutta mä en tiedä pitäiskö tässä kuitenkin muuttaa mieltään...

 

Lääkärin mukaan pahat repeämät ei ole yleisiä.
meillä kävi niin että poika oli jossain vaiheessa ujuttanut kätensä päänviereen ja joutui siinä asennossa synnytyskanavaan..repesin "totaallisesti"
yleensähän leikataan epparit ynnämuut antamaan lisätilaa.

repeämisen pelon takia en jättäisi lapsia "tekemättä",meille tulee vielä joskus lapsia mutta suunnitellulla sektiolla.

 

älä nyt anna kaverisi kokemuksen viedä sinulta ja mieheltäsi mahdollisuutta perhe-elämään. Ei se nyt ihan tavallista ole, että niin pahasti repeää. Ja jos repeää minkä verran vaan, niin kyllä siitä selviää.

Ja oletko kysynyt kaveriltasi, onko este tuleville synnytyksille henkinen vai fyysinen?

 

mie en ole kyllä koskaan kuullu, että niin pahasti oisi revenny. Ei varmaan ihan kauheen yleisiä. Tarkottiko se, että he eivät voi saada enään lapsia sitä, että hän ei voi synnyttää alakautta vai että he eivät voi edes "tehdä" lapsia, jotka synnytettäs sektiolla?

Enpä usko että mieltään kannattaa vaihtaa. Voihan se pelottaa ja kyllähän se muakin vähän jännittää, kun eka synnytys on edessä ihan kohta. Mutta ei silti voi alkaa elämään niin, että kaikki pelot vaikuttavat valintoihin.

 

Mulla oli eka synnytys kaksossynnytys ja repesin ihan totaalisesti. Mutta eipä hätää, kyllä ne arvet siellä parani ajastaan ja olen synnyttänyt kaksi lasta sen jälkeen vielä !

Turhaakin turhempaa on harmitella jotain repeämiä etukäteen ! Tuollaiset on todellakin pikkujuttuja kun saatte ihanaakin ihanamman pienen vauvan syliinne !

Ja en puhu nyt vaan kliseinä, sillä mä repesin ihan tuonne peräaukon yli ja hyvin paranin ! Ja poljin kuulkaa vielä pyörällä kaksosia syöttämään monta kertaa päivässä, koska niin paljon halusin olla omien pienteni kanssa etten välittänyt kivuista silloin tippaakaan. Asiat vaan täytyy laittaa arvojärjestykseen. On aika älytöntä sanoa pelkkien repeämien takia ettei enää halua lapsia. No kukin tavallaan. Mä repesin ja erittäin pahasti. Tein vielä senkin jälkeen kaksi lasta. Eikä kaduta tippaakaan.

 

tarkoittaako kaverisi että kokemus oli niin epämiellyttävä ettei halua kokea uudelleen, vaiko että repeämien vuoksi ei mahdollista? joka tapauksessa todella harvinainen tapaus. Mikäli haitat on todellisia, niin korjausleikkaus on mahdollinen. Useimmiten pelkkä jumppaus treenaa paikat kuntoon

mun ystävä repes todella pahoin.sitten se värkki korjattiin ja se leikkaus epäonnistui.Tulos vielä pahemman näkönen :/

 

Ja oletko kysynyt kaveriltasi, onko este tuleville synnytyksille henkinen vai fyysinen?

Mä ihan ymmärsin, että henkinen este. Mutta este se on sekin. Siis se vaan kuulosti niin ylimaallisen järkyttävän kauhealta, että en tajua, miten siitä selviää hengissä. :/

Tiedän että kuulostan typerältä. Mutta mua pelottaa oikeesti jo nyt tosi paljon ja ihmettelen, että voinkohan mä sit mitään lapsia edes saada.

 

Minä en ensisynnyttäjänä revennyt lainkaan, eikä eppariakaan tarvinnut. Ei edes sellaista pientä naarmua tullut, että olisi yhtään tikkiä tarvinnut laittaa Ja normaalisti pystyin istumaan heti kun sitä yritin Että näinkin on mahdollista käydä. Suosittelen, että käytät välilihan alueelle säännöllisesti öljyä ja itse synnytyksessä kuuntelet kehoasi, siis jos et ole hurjilla puudutuksilla ja jotain tunnet, niin ponnistat sen verran "sievästi" ettei se lapsi sieltä ihan vauhdilla tule. Toki riippuu tarjonnasta ja varmasti lapsen koostakin ja siitä, auttaako kätilö esim. tukemalla välilihaa.

 

Mulla oli eka synnytys kaksossynnytys ja repesin ihan totaalisesti. Mutta eipä hätää, kyllä ne arvet siellä parani ajastaan ja olen synnyttänyt kaksi lasta sen jälkeen vielä !

Turhaakin turhempaa on harmitella jotain repeämiä etukäteen ! Tuollaiset on todellakin pikkujuttuja kun saatte ihanaakin ihanamman pienen vauvan syliinne !

Ja en puhu nyt vaan kliseinä, sillä mä repesin ihan tuonne peräaukon yli ja hyvin paranin ! Ja poljin kuulkaa vielä pyörällä kaksosia syöttämään monta kertaa päivässä, koska niin paljon halusin olla omien pienteni kanssa etten välittänyt kivuista silloin tippaakaan. Asiat vaan täytyy laittaa arvojärjestykseen. On aika älytöntä sanoa pelkkien repeämien takia ettei enää halua lapsia. No kukin tavallaan. Mä repesin ja erittäin pahasti. Tein vielä senkin jälkeen kaksi lasta. Eikä kaduta tippaakaan.

On varmaan turhaa, mutta ei sitä voi olla miettimättä. Ja todellakin nostan sulle hattua, mutta epäilenpä vaan, olisiko musta siihen. Ihan järkyttävää revetä peräaukkoon saakka. Miten sitten toivuit siitä? Toimiko kaikki jälkeenpäin ihan normaalisti?

Ja ennen kaikkea -miten uskalsit enää hankkia lapsia?

 

Minä en ensisynnyttäjänä revennyt lainkaan, eikä eppariakaan tarvinnut. Ei edes sellaista pientä naarmua tullut, että olisi yhtään tikkiä tarvinnut laittaa Ja normaalisti pystyin istumaan heti kun sitä yritin Että näinkin on mahdollista käydä. Suosittelen, että käytät välilihan alueelle säännöllisesti öljyä ja itse synnytyksessä kuuntelet kehoasi, siis jos et ole hurjilla puudutuksilla ja jotain tunnet, niin ponnistat sen verran "sievästi" ettei se lapsi sieltä ihan vauhdilla tule. Toki riippuu tarjonnasta ja varmasti lapsen koostakin ja siitä, auttaako kätilö esim. tukemalla välilihaa.

Voi pyhä jysäys. Ihan kuin sitä voisi säädellä mielensä mukaan ???!?!

 

Minä tiedän useamman tapauksen jolle on myös käynyt huonosti. En ymmärrä miksi naiset laitetaan synnyttämään hirveän isoja yliaikaisia vauvoja ja sitten hoidetaan repeämät miten sattuu ja kaikki kuitataan olankohautuksella
Suututtaa! Oma repeämäni ommeltiin ilman mitään puudutuksia ja se oli ihan jotain kamalaa. Moniko mies antaisi ommella revennyttä munaansa ilman puudutusta?
Naiset on ihan ihmisiä eikä eläimiä :headwall:

 

Minä tiedän useamman tapauksen jolle on myös käynyt huonosti. En ymmärrä miksi naiset laitetaan synnyttämään hirveän isoja yliaikaisia vauvoja ja sitten hoidetaan repeämät miten sattuu ja kaikki kuitataan olankohautuksella
Suututtaa! Oma repeämäni ommeltiin ilman mitään puudutuksia ja se oli ihan jotain kamalaa. Moniko mies antaisi ommella revennyttä munaansa ilman puudutusta?
Naiset on ihan ihmisiä eikä eläimiä :headwall:

No niin no tää onkin sit seuraava pelko. Että miten tällaista annetaan tapahtua?!! Oikeesti. Kuinka voidaan ommella niin arkaa aluetta ilman puudutuksia?

Oliko sun repeämä jotenkin mahdoton puuduttaa, vai mistä tää johtui?

 

Minä en ensisynnyttäjänä revennyt lainkaan, eikä eppariakaan tarvinnut. Ei edes sellaista pientä naarmua tullut, että olisi yhtään tikkiä tarvinnut laittaa Ja normaalisti pystyin istumaan heti kun sitä yritin Että näinkin on mahdollista käydä. Suosittelen, että käytät välilihan alueelle säännöllisesti öljyä ja itse synnytyksessä kuuntelet kehoasi, siis jos et ole hurjilla puudutuksilla ja jotain tunnet, niin ponnistat sen verran "sievästi" ettei se lapsi sieltä ihan vauhdilla tule. Toki riippuu tarjonnasta ja varmasti lapsen koostakin ja siitä, auttaako kätilö esim. tukemalla välilihaa.

Voi pyhä jysäys. Ihan kuin sitä voisi säädellä mielensä mukaan ???!?!

Kyllä minä ainakin pystyin säätelemään sitä ponnistuksen voimaa, kun ei ollut puudutuksia lainkaan ja tunsin tasan tarkkaan miten lapsi siellä liikkuu ja missä kohti on tulossa. Käytännössä en voinut ponnistaa lujempaa vaikka voimat olisivat riittäneet kun sattui niin paljon ja oli pakko ottaa "varovasti". Ehkä tuo sievästi sana oli vähän huono valinta tähän yhteyteen.

 

Minä tiedän useamman tapauksen jolle on myös käynyt huonosti. En ymmärrä miksi naiset laitetaan synnyttämään hirveän isoja yliaikaisia vauvoja ja sitten hoidetaan repeämät miten sattuu ja kaikki kuitataan olankohautuksella
Suututtaa! Oma repeämäni ommeltiin ilman mitään puudutuksia ja se oli ihan jotain kamalaa. Moniko mies antaisi ommella revennyttä munaansa ilman puudutusta?
Naiset on ihan ihmisiä eikä eläimiä :headwall:

No niin no tää onkin sit seuraava pelko. Että miten tällaista annetaan tapahtua?!! Oikeesti. Kuinka voidaan ommella niin arkaa aluetta ilman puudutuksia?

Oliko sun repeämä jotenkin mahdoton puuduttaa, vai mistä tää johtui?

Ei vaan kätilö valehteli että ompelu ei satu yhtään ja että se jos laitetaan piikillä puudutetta niin se sattuu enemmän kuin ompelu.
Olin niin väsynyt 2vrk synnytyksestä että en jaksanut vaatia puudutuksia ja itkin vaan sitten siinä kun kätilö ompeli :'(

Monellekohan on jäänyt traumoja myös henkiselle puolelle kun kaikki kipu pitäisi vaan kestää?

 

Mulla oli eka synnytys kaksossynnytys ja repesin ihan totaalisesti. Mutta eipä hätää, kyllä ne arvet siellä parani ajastaan ja olen synnyttänyt kaksi lasta sen jälkeen vielä !

Turhaakin turhempaa on harmitella jotain repeämiä etukäteen ! Tuollaiset on todellakin pikkujuttuja kun saatte ihanaakin ihanamman pienen vauvan syliinne !

Ja en puhu nyt vaan kliseinä, sillä mä repesin ihan tuonne peräaukon yli ja hyvin paranin ! Ja poljin kuulkaa vielä pyörällä kaksosia syöttämään monta kertaa päivässä, koska niin paljon halusin olla omien pienteni kanssa etten välittänyt kivuista silloin tippaakaan. Asiat vaan täytyy laittaa arvojärjestykseen. On aika älytöntä sanoa pelkkien repeämien takia ettei enää halua lapsia. No kukin tavallaan. Mä repesin ja erittäin pahasti. Tein vielä senkin jälkeen kaksi lasta. Eikä kaduta tippaakaan.

On varmaan turhaa, mutta ei sitä voi olla miettimättä. Ja todellakin nostan sulle hattua, mutta epäilenpä vaan, olisiko musta siihen. Ihan järkyttävää revetä peräaukkoon saakka. Miten sitten toivuit siitä? Toimiko kaikki jälkeenpäin ihan normaalisti?

Ja ennen kaikkea -miten uskalsit enää hankkia lapsia?

Kuule, kaikki toimii ! Ommeltiin vaan sinne asti ! Kyllähän toki hämmästyin kun kävin vessassa sairaalassa ekan kerran synnytyksen jälkeen kun ihmettelin pyyhkiessäni, että mihin se paperi otti kiinni ja kokeilin sitten suihkuttelun jälkeen kädellä. Ups ! Mutta eihän ne ole kuin tikkejä. Mä paranin hyvin, en muista mitään ongelmaa muuta kun ettei tuo seksi paljoa innostanut . Mutta mitä olin saanut lahjaksi, palkaksi tuosta ? kaksi aivan ihanaa pientä vaavia Olin maailman onnellisin ihminen. Mitäpä tuollaiset arvet tai tikit sitä haittasivat, eivät yhtään mitään ! Ja siksipä se ei jäänyt mieleeni mitenkään pahana tapahtumana ja siksi halusin tehdä vielä lapsia ! Mitenkään nuo arvet eivät ole elämääni haitanneet, koskaan.

älä turhaan murehdi tuollaisia asioita. Luoja on luonut naiset synnyttämään, me kyllä selviämme siitä !

Mikään, ei mikään, korvaa sitä, että saat oman pienen lapsen syliisi ponnistelujesi jälkeen. Kipua ei ihan oikeasti tunne sen jälkeen kun lapsi on sylissäsi. Kaikki unohtuu siihen onnen tunteeseen jonka sisääsi leviää kun saat syliisi oman pienokaisen...

Älä siis mieti noita huonoja asioita vaan mieti sitä kuinka ihanaa olisi jos sinulla olisi joskus mahdollisuus omaan lapseen !

 

ja jotkut jopa kuolee synnytykseen.. että jos alkaa miettimään näitä niin ei se repeäminen ole pahin...
mutta älä huoli. oikeesti suurin osa säästyy pahoilta repeämiltä! itsel ekas tehtii eppari enkä revennyt yhtään ja toivuin kivasti, tokassa repesin hiukka pahemmin, mutta sekin jäi lähinnä henkiselle puolelle sit pelko joksikin aikaa että hyvä kun uskals vessassa käydä ponnistelee asioitaan. mutta nyt synnytyksestä kolme kk ja kaikki on ok.

onnea vauvan yritykseen. toivottavasti pian plussaat! =)

 

Minä tiedän useamman tapauksen jolle on myös käynyt huonosti. En ymmärrä miksi naiset laitetaan synnyttämään hirveän isoja yliaikaisia vauvoja ja sitten hoidetaan repeämät miten sattuu ja kaikki kuitataan olankohautuksella
Suututtaa! Oma repeämäni ommeltiin ilman mitään puudutuksia ja se oli ihan jotain kamalaa. Moniko mies antaisi ommella revennyttä munaansa ilman puudutusta?
Naiset on ihan ihmisiä eikä eläimiä :headwall:

No niin no tää onkin sit seuraava pelko. Että miten tällaista annetaan tapahtua?!! Oikeesti. Kuinka voidaan ommella niin arkaa aluetta ilman puudutuksia?

Oliko sun repeämä jotenkin mahdoton puuduttaa, vai mistä tää johtui?

Ei vaan kätilö valehteli että ompelu ei satu yhtään ja että se jos laitetaan piikillä puudutetta niin se sattuu enemmän kuin ompelu.
Olin niin väsynyt 2vrk synnytyksestä että en jaksanut vaatia puudutuksia ja itkin vaan sitten siinä kun kätilö ompeli :'(

Monellekohan on jäänyt traumoja myös henkiselle puolelle kun kaikki kipu pitäisi vaan kestää?

Mut onhan olemassa suihkutettavaa puudutetta, joka vähän helpottaa sen piston tuikkausta. Kohtuuton kätilö! Just tollaset saa mut epäilemään, että pitäisköhän sittenkin jättää lastenteko muille ja olla vaan se kiva täti, joka jaksaa leikkiä niin kuin tähänkin asti.... No ei, kyllä mä lapsia haluisin, mut tää vaan tuntuu niin ylitsepääsemättömän järkyttävän mahdottomalta.

 

Mä paranin hyvin, en muista mitään ongelmaa muuta kun ettei tuo seksi paljoa innostanut .

Siis alkuun vai myöhemminkään? Jäikö sulle kipeitä kohtia?

 

ja jotkut jopa kuolee synnytykseen.. että jos alkaa miettimään näitä niin ei se repeäminen ole pahin...
mutta älä huoli. oikeesti suurin osa säästyy pahoilta repeämiltä! itsel ekas tehtii eppari enkä revennyt yhtään ja toivuin kivasti, tokassa repesin hiukka pahemmin, mutta sekin jäi lähinnä henkiselle puolelle sit pelko joksikin aikaa että hyvä kun uskals vessassa käydä ponnistelee asioitaan. mutta nyt synnytyksestä kolme kk ja kaikki on ok.

onnea vauvan yritykseen. toivottavasti pian plussaat! =)

Pelottaa, et jos ei toivukaan kunnolla ja tulee pidätysvaikeuksia tai seksi sattuu pitempäänkin. Ja siis vaikkei tuliskaan, niin kyllähän se varsin järkyttävä ajatus on, että alapää repee.

 

Minä tiedän useamman tapauksen jolle on myös käynyt huonosti. En ymmärrä miksi naiset laitetaan synnyttämään hirveän isoja yliaikaisia vauvoja ja sitten hoidetaan repeämät miten sattuu ja kaikki kuitataan olankohautuksella
Suututtaa! Oma repeämäni ommeltiin ilman mitään puudutuksia ja se oli ihan jotain kamalaa. Moniko mies antaisi ommella revennyttä munaansa ilman puudutusta?
Naiset on ihan ihmisiä eikä eläimiä :headwall:

Miulle tuli mieleen kysymys. Jos ei itse synnytykseen tarvitse puudutuksia niin voiko pelkästään repeämien ompeluun antaa puudutusta?

 

Tiia-liinan kysymys kiinnostaa muakin. Ja kiitti muutenkin, kun jaksatte vastailla. Tää on varmaan aika kulunut aihe vauvapalstalla....

 

Minä tiedän useamman tapauksen jolle on myös käynyt huonosti. En ymmärrä miksi naiset laitetaan synnyttämään hirveän isoja yliaikaisia vauvoja ja sitten hoidetaan repeämät miten sattuu ja kaikki kuitataan olankohautuksella
Suututtaa! Oma repeämäni ommeltiin ilman mitään puudutuksia ja se oli ihan jotain kamalaa. Moniko mies antaisi ommella revennyttä munaansa ilman puudutusta?
Naiset on ihan ihmisiä eikä eläimiä :headwall:

Mä repesin ihan kunnolla,vaikka lapsella ei ollut painoa kuin vähän reilut 2kiloa.Syntyi tuo kuopus niin vauhdilla,ettei kerennyt antaa alapää periksi.
Ja tuolle joka ehdotti että pitää ponnistaa sillain sievästi,niin sellainen ei ainakaan onnistunut mun kohdallani.Ei oikeestaan edes tarvinnut ponnistaa,kun lapsi syöksyi ulos.

 

Mä paranin hyvin, en muista mitään ongelmaa muuta kun ettei tuo seksi paljoa innostanut .

Siis alkuun vai myöhemminkään? Jäikö sulle kipeitä kohtia?

Siis alkuun ei innostanut seksi, koska oli ne tikit !

Myöhemmin intoa piisasi sitten senkin edestä

 

Minä tiedän useamman tapauksen jolle on myös käynyt huonosti. En ymmärrä miksi naiset laitetaan synnyttämään hirveän isoja yliaikaisia vauvoja ja sitten hoidetaan repeämät miten sattuu ja kaikki kuitataan olankohautuksella
Suututtaa! Oma repeämäni ommeltiin ilman mitään puudutuksia ja se oli ihan jotain kamalaa. Moniko mies antaisi ommella revennyttä munaansa ilman puudutusta?
Naiset on ihan ihmisiä eikä eläimiä :headwall:

Miulle tuli mieleen kysymys. Jos ei itse synnytykseen tarvitse puudutuksia niin voiko pelkästään repeämien ompeluun antaa puudutusta?

Mutta siihen tulikin jo vastaus eli ei tarvitse vastata.

 

Mulle on tehty välilihan leikkaus kaikissa neljässä alatiesynnytyksessä vaikka lapset alle kolmekiloisia, painavin 3010g. Aikanaa mitattiin ja sanottiin että noin kolmikiloinen sopii hyvin tulemaan ja sellasia tulikin. Hyvin toivuin kaikista ja värkki on kunnossa, ainakin mies kehuu.