Synnytys ja repeämät...

Mulle on tehty välilihan leikkaus kaikissa neljässä alatiesynnytyksessä vaikka lapset alle kolmekiloisia, painavin 3010g. Aikanaa mitattiin ja sanottiin että noin kolmikiloinen sopii hyvin tulemaan ja sellasia tulikin. Hyvin toivuin kaikista ja värkki on kunnossa, ainakin mies kehuu.

Mä oon ite aika pieni ja mies iso ja sekin huolettaa. Että jos meille tuleekin joku megavauva...

 

Jo sulla oli noin pahat repeämät, en voi hetkeäkään uskoa että olisit pyöräillyt vielä kuukausikaan synnytyksen jälkeen. Itselläni 4. asteen repeämä, en istunut edes renkaan päällä kahteen viikkoon koska paine alakerrassa oli sietämätön. Mulle ei suositeltu enää seuraavaa synnytystä alakautta vaan automaattisesti sektio, sillä jos kudokset on niin tiukat että repeää noin pahasti niin niin tod.näk. repeää seuraavallakin kerralla.
ja edelleen istumisesta, se ei ollut edes sallittua lääkärin mukaan... Mulle tehty korjausleikkaus kertaalleen ja parantuminen kesti noin 6 viikkoa synnytyksen jälkeen. Hyvä puoli synnytyksessä oli että en onneksi itse tuntenut repeämistä tai välilihan leikkausta. Lapsi 4 kiloa, syy pitkittynyt (1h33min) ponnistusvaihe.

 

ja jos repeämät on 3 tai 4 asteen, ompelun tekee lääkäri ja sinä olet nukutettuna leikkaussalissa, ja takuulla on infottu että repesit p:seseen asti koska saat vain nestemäistä ruokaa ja ulostuslääkkeitä joten ei todellakaan ole sulle yllätyksenä tullut.
En tiedä oliko kirjoituksesi vain yritys rohkaista ap kirjoittajaa mutta näin oikeasti asian kokeneena tuntuu v_mäiseltä että kaunistelet asiaa.

 

Mä olen töissä nähnyt sellaisia repeämiä ettei äiti ulosta enää normaalisti ikinä ja joutuu luultavasti pitämään vaippaa koko elämänsä,kun ei saatu edes leikkaamalla korjattua. Sitä miettii siinä vaiheessa että onko alatiesynnytystä ihannoiva tulostehokas suomalaiskulttuuri ihan oikeassa..

 

Mä oon ap miettinyt ihan samoja asioita! Ja mua pelottaa, yököttää, ällöttää ajatuskin, että alapää olisi perään asti auki, näin kärjistettynä sanottuna. Tai ei ehkä tuokaan niin kuin se, että sitten on ommeltu alapäätä ilman puudutusta, aivan kauheen kuulosta. Ja ei tähän ainakaan mulla auta ne "kuule kyllä ne lapset saa unohtamaan" tms. Se pelko onkin nyt ja kauhee ällötys.
Mun kaveri repesi myös pahasti, seksiä ei ollut pitkään aikaan ja sanoi, että oli kyllä kauheeta, ei vähään aikaan kiitos uudelleen.
Ajatuskin puistattaa.

 

Tai sitten se, että siitä jäisi joku elinikäinen vaiva, kakat lorottaa housuun tai seksi ei suju enää ikinä. Musta se kuulostaa tosi julmalta. Saati jotkut jatkuvat kivut.

 

no miksi ihmeessä sitä välilihaa ei voi suoraan leikata, jotta repeämiltä vältyttäisiin..?! näin minulla ja siisti värkki on, oli sen verran ammattitaitoinen kätilö.

 

mul puhkesi peräsuoli kun lapsen pää tuli vääräs asennossa,sattui hetken tosi paljon mut sain ponnistettua ulos normaalia kautta. tukkaa näkyi peräaukosta. ommeltiin leikkaussalissa ja paranin hyvin, ois voinut esim pidätyskyvyttömyyttä tulla mut ei jäänyt mitään. oli hyvin harvinainen mun tapaus. arpikudoksen takia en saa uudelleen ponnistaa ettei repeä uudelleen. mut olen täysin parantunut. ei ollu pitkään kipeä. arpi kiristi istuessa tietyissä asennoissa puoli vuotta mut ei enää.

hyvinhän yleensä synnytykset menee, menkää vaa ilman ennakkoluuloja. nyt ootan vauvaa ja tulee suunniteltu sektio.

 

ja jos repeämät on 3 tai 4 asteen, ompelun tekee lääkäri ja sinä olet nukutettuna leikkaussalissa, ja takuulla on infottu että repesit p:seseen asti koska saat vain nestemäistä ruokaa ja ulostuslääkkeitä joten ei todellakaan ole sulle yllätyksenä tullut.
En tiedä oliko kirjoituksesi vain yritys rohkaista ap kirjoittajaa mutta näin oikeasti asian kokeneena tuntuu v_mäiseltä että kaunistelet asiaa.

minä sain ainaki ite syödä normaalisti heti ja sain ulostuslääkettä että kakka olis joustavaa ja tulis helposti ulos. mut ompeli kirurgi ja mul oli synnytyksessä epiduraali ni ne vaan lisäs lääkettä ja olin hereillä koko ajan. pääsin sit puudutuksen lauettua vauvan luo osastolle.

 

Tämä keskustelu on lähinnä huvittavaa. Oikeasti sillä ei ole tasan mitään väliä, millaisia repeämiä tulee, jos lapsen henki on vaarassa. Ja tahallaan ei kätilö anna kenenkään revetä.
Toki tälläiset asiat huolettaa, mutta todennäköisyyksien perusteella et repeä pahasti synnytyksessä. Lapsen saamisessa ja niiden kasvattamisessa on niin monta muutakin asiaa mietittävänä, eli jos tämä asia jo on kynnyskysymys, niin kannattanee jättää lapset hankkimatta ja harrastaa seksilomia miehen kanssa Aruballa... noin niinkun kärjistetysti.

 

Tämä keskustelu on lähinnä huvittavaa. Oikeasti sillä ei ole tasan mitään väliä, millaisia repeämiä tulee, jos lapsen henki on vaarassa. Ja tahallaan ei kätilö anna kenenkään revetä.
Toki tälläiset asiat huolettaa, mutta todennäköisyyksien perusteella et repeä pahasti synnytyksessä. Lapsen saamisessa ja niiden kasvattamisessa on niin monta muutakin asiaa mietittävänä, eli jos tämä asia jo on kynnyskysymys, niin kannattanee jättää lapset hankkimatta ja harrastaa seksilomia miehen kanssa Aruballa... noin niinkun kärjistetysti.

Vau ja voitat vuoden typerin vastaus palkinnon!! Onnea!

 

Tämä keskustelu on lähinnä huvittavaa. Oikeasti sillä ei ole tasan mitään väliä, millaisia repeämiä tulee, jos lapsen henki on vaarassa. Ja tahallaan ei kätilö anna kenenkään revetä.

Ei se nyt valitettavasti ihan noinkaan ole. Kätilöillä on kiire ja paljon tehdään turhia toimenpiteitä. Mm. turhia välilihanleikkauksia ja pakkoponnistus puoli-istuvassa asennossa tekee turhia repeämiä myös.

Mutta jos on hyvä kätilö tai huonon kätilön kanssa pystyy pitämään puolensa, ei repeämiä välttämättä tule. Itselleni tuli pieni limakalvorepeämä kun pelästyin niin kauheasti kun kätilö yritti tehdä episiotomian vaikka sille ei ollut mitään tarvetta ja ponnistin niin lujaa kuin lähti, että sitä ei tarvitsisi tehdä. Toinen synnytys oli kunnolla hoidettu ja mitään vahinkoa ei tullut kun sai omassa rauhassa ponnistaa sen mukaan miltä itseltä tuntui.

Uudessa Kaksplussassa olikin juuri juttua aiheesta miten kiire aiheuttaa turhaa medikalisaatiota synnytyksiin. Näin valitettavasti on.

 

Tämä keskustelu on lähinnä huvittavaa. Oikeasti sillä ei ole tasan mitään väliä, millaisia repeämiä tulee, jos lapsen henki on vaarassa. Ja tahallaan ei kätilö anna kenenkään revetä.

Ei se nyt valitettavasti ihan noinkaan ole. Kätilöillä on kiire ja paljon tehdään turhia toimenpiteitä. Mm. turhia välilihanleikkauksia ja pakkoponnistus puoli-istuvassa asennossa tekee turhia repeämiä myös.

Mutta jos on hyvä kätilö tai huonon kätilön kanssa pystyy pitämään puolensa, ei repeämiä välttämättä tule.

En tajunnutkaan vastaukseni olevan niin kamalan typerä...
Okei, mutta jos pelätään repeämiä yli kaiken ja sitten toisaalta halutaan kaikki mahdolliset kipulääkkeet, niin eikö siinä ole pieni ristiriita.
Esimerkiksi käynnistetyt synnytykset ovat usein tosi rajuja. Ja epiduraali saattaa pysäyttää synnytyksen jolloin joudutaan antamaan käynnistystippaa...

 

[quote="molemmat puolet nähnyt"
Ei se nyt valitettavasti ihan noinkaan ole. Kätilöillä on kiire ja paljon tehdään turhia toimenpiteitä. Mm. turhia välilihanleikkauksia ja pakkoponnistus puoli-istuvassa asennossa tekee turhia repeämiä myös.
[/quote]

no kertokaas nyt että miksei sitä välilihaa voisi leikata "varmuuden vuoksi", mitä harmia siitä on? ei minulla ainakaan mitään vaikka pienipäinen pitkä tyttöseni olisi varmasti ulos mahtunutkin muutenkin.

 

Mulla repesi paljon ens. synnytyksessä kun piti käyttää imukuppia. En tiedä repeämisen astetta, mutta reilusti yli tunnin lääkäri ompeli. Hyvin parani, ei mitään ongelmia. Toinen synnytys oli luomu ja siinä tuli pikku nirhauma. 4 tikkiä kätilö laittoi. Puudutuksena oli vain se puudutussuihke. Ei kuulema neljän tikin takia kannata alkaa laittamaan kummempia puudutteita. Sattui niin saamaristi! Tosin vähemmän kuin se luomusynnytys...

 

Kaikkia repeämiä ei tietenkään pysty mitenkään välttämään, mutta ponnistusvaiheessa kannattaa kuunnella kätilön ohjeita ja lopettaa ponnistamasta silloin kun hän sanoo.

 

Ap:lle: Jos synnytyspelon takia jäisi lapsi/lapset hankkimatta, niin sivistysvaltiossa saa kyllä suunnitellun sektion. Ystävälleni tehtiin suunniteltu sektio juuri kaksi viikkoa sitten, hän tosin kävi useamman kerran keskustelemassa pelkopolilla kätilön ja lääkärin kanssa. Tsemppiä vaan plussan metsästykseen!

 

Mitä niistä repeämistä... synnytyksessä voi revähtää selkäkin niin että sen joutuu leikkaamaan (jos mahdollista) ja kaikenlaista muutakin kamalaa voi tapahtua. Synnytys ei ole riskityön juttu mutta eipä ole muukaan elämä!!!

 

Mulla kyllä leikattiin välilihakin, että ei se silti mitään estä tai ole varotoimenpide. ja sain ponnistaa haluamassani asennossa.

Nyt jälkikäteen voi jo nauraa seuraavalle, mutta silloin ei naurattanut, eli mulla oli tosi pitkään "pierunkarkailua" eli ihan varoittamatta saattoi päästä kamala pieru, se oli tosi noloa jos kauppajonossa poimi ostoksia kärryissä niin meikäläisen perästä kuului säännöllinen prötinä... onneksi se asia korjaantui itsellään...