Synnytyksestä vain 5kk, taas raskaana!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja huolimatontako?
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

huolimatontako?

Vieras
Esikoinen syntyi toukokuussa ja toisen suunnittelu ei ole ollut mielessä... Ajateltiin että ehkä ensi kesänä vois alkaa yrittämään. Me ollaan käytetty joka kerta kondomia. Ja todella harvoin edes harrasteltu seksiä... ehkä vain joku 4 kertaa synnytyksen jälkeen. Mulla oli menkat reilu 5pvää myöhässä ja ostinkin sitten heti varulta testin. Se oli positiivinen selkeästi... Nyt pelottaa. Osa minusta on todella innoissaan ja onnellinen mutta ikä eroksi tulisi vain se vuosi! Ehkä ei sitäkään... Onko täällä muita jotka tulleet raskaaksi melko pian uudelleen? Olo on vähän epätodenmukainen... En vaan osaa uskoa että tsäkä kävi suojauksista huolimatta. Jotenkin myös oman kropan kestäminen pelottaa... Edellinen raskaus oli vaikea ja kompilkaatioita paljon. Myös synnytys olisi voinut mennä paremminkin ja ikävät muistot jäi. Mutta siis abortti ei tule kysymykseen. Siihen en vain kykene.
 
Vuosi ja 2 kk tuossa näköjään tulee ikäeroksi. Meidän lapsilla ikäeroa vuosi ja 5 kk. Kaikki meni hyvin. Siskoni sai lapset vuoden ikäerolla ja kaikki meni myös hyvin.
 
kiitos vastauksesta... Joo meillä siis tuo esikoinen syntyi kaksi kuukautta etuajoissa. Mutta hyvin silti lähti käyntiin kaikki. Pelkään että tämäkin lapsi syntyy ennen aikojaan... Ja olin aina ajatellut että annan kaiken huomion vauvalle siihen kahteen ikävuoteen asti ennenkun syntyisi toinen. Sitten kun vauva syntyisi niin esikoinen opettelee kävelyhommia sun muita. Miten huomiota saa tarpeeksi sekä vauva ja taapero..? Älkää tuomitko mun tuskastumista... tää menee kyllä ohi.
 
...useampi lapsi; pari-kolme vuotta tiukempaa aikaa, mutta sitten helpottaa, kun lapsista alkaa olla seuraa toisilleen eivätkä enää sido kokoajan jompaa kumpaa vanhemmista, näin menetellen kasvanevat myös sosiaalisemmiksi ja tasa-arvoisemmiksi kuin ainokainen (jolla vaarana tulla 'nirppanokkalellilapseksi').
 
olin minäkin melko paniikissa kun sain tietää odottavani kolmatta lastamme, vaikka kuopus oli sillä hetkellä 6kk. Esikoisen ja kuopuksen ikäero oli tuolloin kaksi vuotta ja kaksi kuukautta. Mutta kaikki menikin aivan loistavasti vaikka vauva syntyi kun nuorempi oli vuoden ja 3kk. Älä ota paineita, nauti raskaudesta. Ja kyllä se kroppa kestää. Itsekin sitä pelkäsin kun oli takana keisarinleikkaus ja näin painajaisia että vanha arpi aukeaa kun masu kasvaa :D
 
Mutta kuka on isä? Tiedätkö sitä jos kuitenkin aina käytit miehesi kanssa kondomia? Vai olisiko mahdollista että miehesi siittimessä oli vierasta spermaa (ja miten se olisi siinä. Ja kenen)?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Isä:
Mutta kuka on isä? Tiedätkö sitä jos kuitenkin aina käytit miehesi kanssa kondomia? Vai olisiko mahdollista että miehesi siittimessä oli vierasta spermaa (ja miten se olisi siinä. Ja kenen)?

Eihän kondomi ole sata varma ehkäisykeino :) sinunakaan en luottaisi vaan ja ainoastaan siihen...

Minä olen nyt raskaana ehkäisystä huolimati. Viikkoja on nyt 36. Esikoisemme täytti vuoden viime kuussa :D Eikä mulla oikeastaan pelota miten pärjätään kahden nuoren lapsen kanssa... Saavathan kaksosetkin aina paljon hoivaa ja huomiota :)
 
Moi. Minulla ja veljelläni on 1,5 vuotta ikäeroa ja kysyin juuri tässä männäviikolla äidiltäni, että oliko kamalaa, kun oli kaksi ihan pientä lasta. Äiti vaan hymyili ja sanoi, että se oli ihanaa aikaa. :) Tosin hmm.. siinä joskus ala-asteaikoina lähinnä tapeltiin, joten niihin aikoihin verrattuna... :D ei mutta hyvin selviätte, usko pois!
 
No ainakaan kaksosten kanssa ja lyhyellä
aikavälillä syntyneiden lasten kanssa eloa EI VOI mitenkään verrata toisiinsa.

Jos ikäeroa on vaikkapa 1 vuosi, niin toinen lapsista osaa jo paljon,
mahdollisesti kävellä, harjoittelee syömistä ja pottailua,
on pian pois vaipoistakin....
Kaksosilla kaikki opettelu ja uhmat ja muut menee suht samaa tahtia,
myös yöheräämiset ja huudot aina stereona.
Ei voi verrata.

Helpommalla pääsee kun ikäeroa on edes tuo vuosi,
vaikka rankkaa se on niinkin, sitä en sano ollenkaan.... lapsista on
kuitenkin pian seuraa toisilleen,
ei tarvitse aikuisten olla jokahetki huvipellenä.
Jos vaan kroppa kestää niin uskoisin sinullakin kaiken menevän hyvin
ja toivotankin paljon onnea tulevaan !

( T: kolmen lapsen äiti = kaksoset ja perään 1 ;)
 
Eka neuvola aika varattu... tulee olemaan viikolla 9. Kolmen viikon odotus siihen. Ei tää nyt enää niin mahdottomalta ajatukselta tunnu. Ystäväni eilen kahvittelun parissa isoon äänene ihmetteli että "Miks jotkut ei ajattele esikoisen parasta ja odota kunnes ikäero on parivuotta" yms... Vähän meni pala kurkkuun että mites kerrotaan tästä kenellekkään ylipäätään :D Myös minun äitini on kysellyt jatkuvasti että "ettehän te toista tee ennenkun esikko täyttää kaksi?"... Vaikka tästä on itse onnellinen niin tekee nuo muiden mielipiteet pahaa. Vaikka varmasti hänkin on sitten iloinen kun kuulee että tulee toinen lapsenlapsi. Ei siinä tilanteessa varmaan ikäeroja ajatella. Mites teillä muilla? Onko tullut kommentteja kun on lapsia tullut peräkkäin useampi?
 
Minä en ymmärrä miten kumi voi huomaamatta pettää??!!!!
Täällä eräs, jolla mahdollisesti vastaava tilanne, paitsi että kuopus on 9kk ja esikoinen 3v 2kk. Ei ollut koskaan tarkoitus enempää lapsia tehdä ja mies pohti jos teettäisi vasektomian. Nyt kuitenkin vahvasti näyttää siltä, että pulla on uunissa. Testiä en meinaa millään uskaltaa tehdä.. Kondomia mekin on käytetty IHAN JOKA KERTA ja OIKEALLA TAVALLA!!! Tämä tuntuu niin mahdottomalta, kun kumi ei ole koskaan mennyt rikki, luiskahtanut eikä muutakaan vastaavaa, lisäksi imetän 3 kertaa päivässä ja pari kertaa yöllä..
Meillä ekalla ja tokalla ikäeroa 2v5kk ja kaikki on sujunut lähes täydellisesti. Vaikka toki ajoittain raslkasta on, niin kuin kaikissa pienten lasten perheissä, mutta missään tapauksessa haluaisi tarkoituksella lapsille pienempää ikäeroa. Pakko kai se on uskaltaa testata ja sitten vaan soputua ajatukseen, että joukkueemme kasvaa vielä yhdellä. Jatkossa meidät on varmaan miehen kanssa kummatkin sterilisoitava, koska tunnumme olevan suhteellisen lisääntyvää sorttia :D
 
Viestisi ja ajatuksesi olivat kuin omiani aiemmin. Meillä nyt poika 7kk ja tytär 1v11kk. Ikäeroa hieman vajaa 1v4kk. Ajatukseni olivat samat kuin sinulla. Raskaus meni siinä sivussa ja synnytys oli paljon helpompi. Esikoinen otti sen hyvin, eikä tietenkään muistaa edes aikaa ilman pikkuveljeä. Vauva seuraa koko ajan siskoa ja viihtyy hyvin. Alku oli kauheaa, vauvaa sai kytätä koko ajan ettei sisko hypi sen päälle kun oli niin innoissaan. Ja tietenkin aamurumba kahden kanssa vaati totuttelua. Ekat kaksi viikkoa aivan kamalaa mutta sitten helpottui. Nyt ne leikkii jo joitakin aikoja keskenään ja arki rullaa hyvin.
MUTTA MUTTA viime vkolla kävi ilmi että olen taas raskaana, ei ollut tarkoitus. Ja saman rumban aloittaminen uudelleen tuntuu pelottavalta. Olen jo varannut ajan raskauden keskeyttämiselle, mutta silti jahkaan vielä. Kokemuksia kenelläkään?? Kaikesta aina selviää mutta kropan kestäminen arveluttaa. Painoni nousee aina 25-30kg ja laskee kyllä kolmen kk:n sisällä takaisin normaaliin joten hieman pelottaa oma jaksaminen. Ja kolme alle 3v lasta pelottaa. Liekö vanhinkaan vielä vaippakuiva öisin silloin ja millä sitä liikkuu. Alkaisi olla jo aika leveä kuljetus jalkakäytävillä silloin.. Apua, onko kenelläkään kokemusta? Mutta kaipa se on sama kuin kahden kanssakin mutta kuulisin mielelläni hieman muiden ajatuksia.. :) Joskus olisi kiva saada vaikka nukuttuakin..
 
Kylläpä tässä ketjussa monella on sattunut "vahinko". Onko oikeasti näin, että näin monella on oikeinkäytetty ehkäisy todella pettäny, vai onko sitä vaan naiskenneltu ilman mitään tai luotettu varmoihin päiviin ja nyt sitten ollaan aborttia tekemässä.
Jos kerran kaksi lasta jo on hyvin pienellä ikäerolla, niin eikö tule mieleen käyttää esim. tuplaehkäisyä, ettei näitä epätoivottuja kolmansia lapsia tulisi. Minusta tässä tapauksessa aikuiset ihmiset leikkii erittäin vakavalla asialla. Jos lapsia ei oikeasti tähän kohtaan toivo, niin ehkäisyvälineet käyttöön hyvät ihmiset!!
 
Onnittelut kaikille plussanneille tässä ketjussa! Ja tsemppiä! Kyllä me äidit selvitään kahdesta ja kolmesta lapsesta, kun jotkut selviävät 15 lapsesta!!!

Ensin tuohon kondomin "pettämiseen": kondomin ehkäisyteho ei ole 100%, joten on mahdollista tulla raskaaksi vaikka kondomia aina käyttäisikin!!!

Minulla on kaksi lasta 1v 3,5kk:n ikäerolla, ja nyt odotan kolmatta. Ikäero ei nyt ihan niin pieni tule olemaan kuin kirjoittajalla "Kuulostaa tutulta", mutta joka tapauksessa olen alkanut tietoisesti valmistaa itseäni henkisesti tulevaan aikaan kolmen pienen lapsen äitinä. Kyllä sinäkin, "Kuulostaa tutulta", selviät!!!

Tällä hetkellä lapseni ovat 3v2kk ja 1v11kk, ja yhteinen leikki sujuu jo hyvin (on sujunut jo jonkin aikaa). Tosin tappelujakin on, jotka koettelevat hermojani, mutta siinä tulee koko ajan samalla opetettua miten toisten ihmisten kanssa käyttäydytään. Nuorempikin hoitaa nukkeja ja pehmoleluja, ja osaa olla hellä. Kumpikaan ei muista aikaa, jolloin olisi ollut ilman sisarusta!

Esikoisen luonteesta tietysti paljon riippuu miten suhtautuu syntyvään vauvaan, mutta meillä ainakin 1v3,5-kuinen osasi varoa astumasta vauvan päälle, yms. Vasta sitten kun leluista mahdollisesti tulee riitaa, voi pieniä pipejäkin tulla...mutta se on sitten sen ajan haaste.

Se, mitä halusin sanoa, on, että jaksamme kun asennoidumme siihen, että:
- lapset (ne kaksi tai kolme tämän ketjun kirjoittajien tapauksessa) kasvavat muutamassa vuodessa niin, että oma jaksaminen helpottuu huomattavasti
- lapset pienellä ikäerolla ovat toisilleen parhaat ystävät, kuin "paita ja peppu"
- jo alle 2-vuotias lapsi osaa auttaa äitiä jo tosi monessa kotiaskareessa (kuten tiskikoneen tyhjentämisessä, pyykkikoneen täyttämisessä ja tyhjentämisessä, siivoamisessa,....)
- kun "pikkulapsivaihe" on ohi, on itsellä taas aikaa omalle työlle, enemmän aikaa harrastuksille, ym. --- samalla, kun muut saman ikäiset mahodollisesti vasta miettivät lasten "hankkimista" !!!

"Kuulostaa tutulta" mietti miten leveä kuljetus tulee kolmen lapsen kanssa... Tuplarattaat ovat nykyään aika kapeita (ja onhan niitä rattaita kolmellekin tarvittaessa), ja meillä ainakin jopa tuo kohta kaksivuotias jaksaa kävellä jonkun verran. Meillä tulee olemaan seisomalauta vauvan vaunuissa, ja isoin saa kävellä rattaista kiinni pitäen. Myös kantoliinan olen todennut todella käteväksi vauvan kanssa - esikoinen voi olla seisomalaudalla, keskimmäinen rattaissa istumassa (ja voivat välillä vaihdella - n. 1,5-vuotias osaa jo seisoa seisomalaudalla), ja vauva kantoliinassa. Autossa tosiaan voi tulla ahdasta, mutta onneksi tila-autoja ja vähän reilumman kokoisia henkilöautojakin on olemassa...

Jaksamista kaikille! Ette ole ainoita tässä tilanteessa! Kaikkeen tottuu! Ja äitiys on maailman arvokkain asia!!! <3

-Mamu82, rv 16+ (ja tytöt 8/06 sekä 12/07)
 
Onnittelut kaikille plussanneille tässä ketjussa! Ja tsemppiä! Kyllä me äidit selvitään kahdesta ja kolmesta lapsesta, kun jotkut selviävät 15 lapsesta!!!


Joo ehkä jotkut uskonnon uhrit, naisparat, joilla ei ole muuta mahdollisuutta!! Ei nainen ole mikään lapsentekokone ja lypsettävä lehmä sentään. Huhhuh, mun mielestä 15 lasta on tooooodella kaukana normaalista. Tuskin sellaista lapsikatrasta pyörittävät äidit tuntevat itseään suuriksi sankareiksi.

Ja äitiys tuskin on maailman tärkein asia muille kuin the äidille itselleen ;)
 
Viimeksi muokattu:
Joo ehkä jotkut uskonnon uhrit, naisparat, joilla ei ole muuta mahdollisuutta!! Ei nainen ole mikään lapsentekokone ja lypsettävä lehmä sentään. Huhhuh, mun mielestä 15 lasta on tooooodella kaukana normaalista. Tuskin sellaista lapsikatrasta pyörittävät äidit tuntevat itseään suuriksi sankareiksi.

Ja äitiys tuskin on maailman tärkein asia muille kuin the äidille itselleen ;)

Jos et ymmärtänyt, niin tarkoitus oli tsempata niitä, jotka miettivät miten jaksaa kahden tai kolmen pienen lapsen kanssa :). Kaksi tai kolme lasta on ihan sopiva määrä, eikö? ...15 lasta oli vaan kontrastin vuoksi - mahdollista, vaikka ennen vanhaan olikin ehkä yleisempää... :D
 
Viimeksi muokattu:
Onko ketään tähän ketjuun kirjoittanutta enää "langoilla"? Kiitollisena kuulisin mihin tarkaisuun olette päätyneet ja miten teillä menee. Minulla nimittäin hyvin samankaltainen tilanne, ehkäisy ja jälkiehkäisykin petti. Joten raskaus on aluillaan. Kaksi pientä lasta ennestään. Keskeytys on nyt ollut vireillä, mutta silti mietityttää ja pelottaa.. Mies ei haluaisi lisää ollenkaan. Mutta onko tässä jokin tarkoitus kun nyt noin sinnillä olisi tulossa. Huoh. Tuntuu vaikealta ja raskaalta miettiä ja päättää mikä tässä tilanteessa olisi parasta, minulle, miehelleni, lapsille ja koko perheelle??
 
Alkuperäinen kirjoittaja Samassa veneessä;10338450:
Onko ketään tähän ketjuun kirjoittanutta enää "langoilla"? Kiitollisena kuulisin mihin tarkaisuun olette päätyneet ja miten teillä menee. Minulla nimittäin hyvin samankaltainen tilanne, ehkäisy ja jälkiehkäisykin petti. Joten raskaus on aluillaan. Kaksi pientä lasta ennestään. Keskeytys on nyt ollut vireillä, mutta silti mietityttää ja pelottaa.. Mies ei haluaisi lisää ollenkaan. Mutta onko tässä jokin tarkoitus kun nyt noin sinnillä olisi tulossa. Huoh. Tuntuu vaikealta ja raskaalta miettiä ja päättää mikä tässä tilanteessa olisi parasta, minulle, miehelleni, lapsille ja koko perheelle??

En ole samassa tilanteessa mutta jos ehkäisy JA jälkiehkäisy pettää niin en kyllä itse usko sattumiin, on sieltä pieni ihminen kovasti teille tulossa. Voisitko ikinä unohtaa sitä jos tekisit abortin... toisaalta, noin sinnikäs pieni selviää varmaan abortistakin ja jatkaa kasvamistaan :D *heh*

No toki teet minkä oikeaksi näet mutta kyllä tuo nyt tuntuu jo niin tarkoitetulta :)
 
Hei, tulin uudestaan raskaaksi, kun esikoinen oli 6 kk. Nyt olen onnellisesti rv 26+ ja esikoinen täyttää siis pian vuoden. Ikäeroksi tulee max. 1v 3,5 kk.

Meillä oli jo hyvin pian synnytyksen jälkeen ajatuksena, että uusi raskaus saa alkaa, jos on alkaakseen. Taustalla hyvin sujunut eka raskaus ja ihana esikoinen, hoivavastuun melko tasapuolinen jakaminen minun ja puolisoni kesken, mikä on tukenut jaksamistani, sekä työsuhdejärjestelyihin liittyvä elämäntilanteemme, johon sopi ajatus uudesta äitiysvapaasta lyhyellä aikavälillä (tällä hetkellä olen töissä ja puolisoni kotona lapsen kanssa).

Periaatteessa minua jännittää kovasti jaksaminen sekä viimeisen raskauskuukauden aikana, jolloin hoidan esikoista päivät, että tietysti etenkin uuden vauvan tultua, kun lapsia on kaksi ja hoidan heitä isyysloman päätyttyä päivisin yksin. Tunnetasolla en ole kuitenkaan ahdistunut asiasta, vaan uskon mahdollisuuteen, että uusi vauva olisi yhtä "helppo" kuin esikoinenkin, jolloin tilanne on varmaan hallittavissa. Toki mietin myös sitä, että esikoisen saama huomio vähenee (tuleeko mustasukkaisuutta) ja että tulokas saa väistämättä vähemmän huomiota kuin esikoinen aikoinaan. Kuitenkin nämä kysymykset olisivat edessä, vaikka ikäero olisi isompikin.

Siitä asti kun olen tiennyt haluavani omia lapsia, olen ajatellut, että haluaisin useampia lapsia kuin yhden. Sen yhdenkään lapsen saaminen ei nykyisin ole itsestään selvä asia, ja minä ja puolisoni olemme jo yli 30. Tästäkin syystä olen tosi iloinen, että - jos kaikki menee hyvin raskauden loppuun asti - meillä on mahdollisuus saada toinenkin lapsi.

Voimia ja iloa kaikille, joiden lapsilla on tai joille on tulossa pieni ikäero. Mielenkiintoista kuulla kokemuksistanne ja ajatuksistanne!
 
Moikka. Oon unohtanut tyystin tän ketjun sen jälkeen kun se hautautui tuonne sivujen syövereihin... Meillä esikoinen täyttää tässä kuussa 7kk ja olen nyt siis raskaana. Edelleen :) Kakkosen laskettuaika osuu toukokuulle aika lähelle esikoisen syntymäpäivää. Huh. Kyllä mulla jännittää vieläkin! hassua ajatella että nyt tulee vauva, kun minusta esikoinenkin on vasta vauva... Mulla oli suunnitelmissa joulun jälkeen pudottaa viime raskauden kiloja mutta eipä se taida onnistua nyt :D En imettänyt esikkoa kuin viikon ja mulla jäi vielä 8kg painoa roikkumaan siis... Nyt koitan hillitä syömishaluja koska en halua että paino nousee yhtään enempää. Paitsi tietysti vauva saa kasvaa <3
Sukulaiset tietävät että on tulossa perheenlisäystä ja he ovat ottaneet hyvin vastaan. Muutama kaveri sen sijaan on katsonut kieroon että "miks kummassa teet itelles näin vaikeaa elämä..." ynnämuuta...
Sitten kun vauva syntyy niin uskon että ihan normaalia arkea tullaan viettämään kuten nyttenkin. Tottakai työtä on enempi mutta ainahan sitä jaksais vaikka pikajunaa vetää hiuksilla jos kyse on omista lapsista.
 
Moikka. Oon unohtanut tyystin tän ketjun sen jälkeen kun se hautautui tuonne sivujen syövereihin... Meillä esikoinen täyttää tässä kuussa 7kk ja olen nyt siis raskaana. Edelleen :) Kakkosen laskettuaika osuu toukokuulle aika lähelle esikoisen syntymäpäivää. Huh. Kyllä mulla jännittää vieläkin! hassua ajatella että nyt tulee vauva, kun minusta esikoinenkin on vasta vauva... Mulla oli suunnitelmissa joulun jälkeen pudottaa viime raskauden kiloja mutta eipä se taida onnistua nyt :D En imettänyt esikkoa kuin viikon ja mulla jäi vielä 8kg painoa roikkumaan siis... Nyt koitan hillitä syömishaluja koska en halua että paino nousee yhtään enempää. Paitsi tietysti vauva saa kasvaa <3
Sukulaiset tietävät että on tulossa perheenlisäystä ja he ovat ottaneet hyvin vastaan. Muutama kaveri sen sijaan on katsonut kieroon että "miks kummassa teet itelles näin vaikeaa elämä..." ynnämuuta...
Sitten kun vauva syntyy niin uskon että ihan normaalia arkea tullaan viettämään kuten nyttenkin. Tottakai työtä on enempi mutta ainahan sitä jaksais vaikka pikajunaa vetää hiuksilla jos kyse on omista lapsista.


Nyt tuli moka! Mitkähän hormoonit mulla nyt laittaa päätä sekasin... SIIS: Kakkosen laskettuaika on KESÄkuussa esikoisen aiemman lasketunajan lähellä. Ei TOUKOkuussa esikon syntymäpäivän lähellä... Esikko siis syntyi kaksi kk etuajassa viikolla 33. Nojoo, ehkä saatte selvää :D Nyt lähen hämmentämästä.
 
Viimeksi muokattu:
Minulla tulee esikoisen ja seuraavan lapsen ikäeroksi n 11 kuukautta. Se on vähemmän kuin toivoin mutta silti olen onnellinen että uudestaan raskaana. Raskaus ei ollut suunniteltu mutta ajatuksena kuitenkin että seuraava tulee sitten kun on tullakseen eli emme käyttäneet mitään ehkäisyä. Päälle vuosi olisi ollut paras ikäero lapsille mutta niin ei nyt tapahdu. Esikoinen olis saanut silloin olla vähän kauemmin se vauva talossa. Itsestäni ajattelen että terve aikuinen nainen kyllä selviää mainiosti kahdesta peräkkäisestä raskaudesta ja pienestä lapsesta. Niin ja että seuraavan synnytyksen jälkeen mieheni ei pääse edes samaan huoneeseen kanssani ellei kondomia käytä...
 
Minulla tulee esikoisen ja seuraavan lapsen ikäeroksi n 11 kuukautta. Se on vähemmän kuin toivoin mutta silti olen onnellinen että uudestaan raskaana. Raskaus ei ollut suunniteltu mutta ajatuksena kuitenkin että seuraava tulee sitten kun on tullakseen eli emme käyttäneet mitään ehkäisyä. Päälle vuosi olisi ollut paras ikäero lapsille mutta niin ei nyt tapahdu. Esikoinen olis saanut silloin olla vähän kauemmin se vauva talossa. Itsestäni ajattelen että terve aikuinen nainen kyllä selviää mainiosti kahdesta peräkkäisestä raskaudesta ja pienestä lapsesta. Niin ja että seuraavan synnytyksen jälkeen mieheni ei pääse edes samaan huoneeseen kanssani ellei kondomia käytä...


Niin, olisikin eri asia jos olisi "vasta" toinen tulossa. Kun on jo kaksi pientä lasta ja vahinko kuitenkin on käynyt kaikesta ehkäisystä ja jälkiehkäisyistä huolimatta niin paha on olla. Suuri itsesyytös päällä ja vielä kamalampaa on tulossa. Muutenkin on huolta ja murhetta riittämiin. Olen valmiiksi niin väsynyt ja stressaantunut, että en mitenkään edes jaksa ajatella selviäväni kolmen pienen kanssa.. Enempää ei "vahinkoja" ole luvassa, piuhat laitetaan lopullisesti poikki.
Anteeksi vuodatus, mutta ei ole oikein mitään muuta kanavaa purkaa pahaa mieltä ja oloa.
 
Viimeksi muokattu:
mulla lasten ikä ero oli 1v7kk mieheni työn vuoksi hän oli pois kotoa jopa 5 viikkoa vanhempi pisti nukkumaan 8 aikaan illalla ja heräs aamulla 6-7 väliin juniori laitto nukkumaan 4-5 väliin aamu yöstä ja nukku miten nukku joten unta ei saanut juuri ollenkaan kyse ei ollut lapsen huonosta unirytmistä vaan laajoista allergioista jos tuosta selviää ns. yksin miks ette tekään.

Kaikki kauhistelee tulevia kaksosiani mutta olen kaikille sanonut että ei paljo raskaampaa unirytmiä voi olla kun noiden kahden kanssa oli ja nyt mies ei tee hetkeen keikkaa kun kaksoset syntyy.

Juniori sai alkunsa pillereiden aikana ja sain ihanan mutta tulisen likan enkä ikimaailmassa olisi voinut tehdä aborttia mutta se on taas jokaisen oma päätös ja kunnioitan sitä vaikka ite vastaan olenkin.
 

Yhteistyössä