SYKSYN 2008 LAPSETTOMUUSHOIDOISTA PLUSSANNEET+++

Haleja haltialle! Toivu kaikessa rauhassa, ota aikaa parantua. :heart:

Uusia putkahtelee iloiseen tahtiin, onnittelut kaikille! Huiman kivisiä polkuja ootte tallanneet tänne asti. Hatunnoston arvoista :) Milloin on ultria tulossa?

Muistelinkin että tällä viikolla oli muutamalla vastaanottoja. Huh, Tintinkan osalta asiat oli ihanasti! :flower:

Oma mies on onneksi jo suhtautunut positiivisemmin raskauteen. Uskoo jopa vihdoin että on tosiaan paha olo jos niin sanon... Mutta on tää eka neuvolan odotteleminen tuskaa, vasta n. raskausviikolle 10 sain ajan. Hölmöä, kun ei saa mitään apua ja neuvoa ja tukea juuri kun eniten on hukassa. Saakohan eka ultraa edes tän vuoden puolelle?? :LOL: Onneksi edes te vuotojen kanssa kamppailleet olette saaneet kunnon tutkimukset. Ja ällötyksistä kysyneille: kahvi on pahin yökkö, vaikka ennen oon 5 mukia juonu päivässä.
 
Tervetuloa kaikille viime aikoina tänne putkahtaineille ja onnea odotukseen. Titinkalle onnittelut hyvistä ultranäkymistä.

Meillä oli tänään eka neuvola. Sydänäänetkin saatiin kuulla, joten todella hyvin mielin jatketaan odotusta eteenpäin. Vähän pelkäsin neuvolaan mennessä, että minkälaista nipotusta tulee mun lähtöpainosta, jota on vajaa 10 kiloa liikaa. Onneksi täti ei sanonut siitä mitään, vaan totesi vain, että noin 10 kilon lisäyksessä olisi hyvä raskausaikana pysyä. Ja sitähän mä toki toivon itsekin. Verenpaine mulla on älyttömän korkea (154/104). Osin se johtuu valkotakkikammosta, mutta en tiedä pystyykö sillä selittämään asiaa kuitenkaan kokonaan. Täti ehdottikin mittarin hankkimista kotiin, jotta voisi toisenlaisesa ympäristössä mittailla paineitaan. Np-ultraan sain ajan reilun parin viikon päähän eli 25.11. Seuraava neuvolakäynti onkin sitten joulun alla.

Huomenna starttaan viikon mittaiselle työmatkalle, joten vähään aikaan en tänne pääse piipahtamaan. Onnea ja tsemppiä kuitenkin kaikille, ja palaillaan taas!
 
Nyt vaan pikaiset kuulumiset..

Kaikille uusille tervetuloa tasapuolisesti tähän pinoon munkin puolesta.

Haltialle Kovasti voimia jaksaa eteenpäin. Ensin itkettää kokoajan, sitten usko pois, menee päivässä tunteja kun onkin itkemättä. Jossain vaiheessa taas vähän enemmän. Joskus tulee vielä sekin aika, että teidän tämä vauva pilkahtaa välillä mieleen, mutta saatat jo odottaa toista. Surkaa surunne niin pitkään kuin tarve on. Toivottavasti palailet piakkoin takaisin tänne pinoon. :hug:

on: Tänään käyty ultrassa ja kaikki oli niin kuin pitikin. Jalkovälissä saattoi olla jotain pippeliin viittaavaa, mutta näin varhaisessa vaiheessa ei ollenkaan varmuutta sukupuolesta.
Oli viimeinen käynti lapsettomuuspolilla ainakaan pitkään aikaan ja kyllä tuli itku kun halattiin hoitajien kanssa. Yksi elämän vaihe ikäänkuin jäi taakse ja uutta tuntematonta edessä, tosin kaikki se tuntuu iloiselta.

Voikaa paksusti!

Ulpu 12+6

ps. Tuntuuko teistä muista että aivot ei pelitä ihan täysillä? Mä olen ainakin tosi hajamielinen ja ajatuksissani saatan puhua tai tehdä jotain ihan tyhmyyttä.
 
Täällähän on paljon tapahtunut välissä. Uusia on tullut ja ikävä kyllä niitä surullisiakin uutisia on koettu. Voimia kaikille keskenmenon kokeneille suruun ja aikanaan uuteen yritykseen.

Onneksi olemme saaneet seurata niitä iloisiakin ultra-uutisia ja sydämen sykkeen näkemistä/kuuntelua itse kullakin.

Meidän pikkuista tapasimme tänään niskapoimu-ultrassa ja kaikki oli niin hyvin kuin saattaa. Koko vastasi viikkoja 10+5 ja tänään 10+6. Niskaturvotusta ei ollut. Nythän se vielä mitataan nykyään jollain kombinaatiotestillä kromosomeista verikokeesta samalla, mutta ultran mukaan voi olla turvallisin mielin ainakin sen suhteen.

Pikku hiljaa alkaa pahoinvointikin hellittää. Vain Hb on vuorostaan päässyt tipahtamaan 112:een ja kohta pitäisi alkaa rautakuuri.

Ulpun kysymykseen: KYLLÄ tuntuu, että aivot on aika pehmeenä välillä. Itselläni johtuu varmaan väsymyksestäkin ja ajoittaisesta heikotuksesta, mutta kyllä oon välillä niin hajamielinen, että hyvä jos muistan viikonpäivää ja seuraavaa aikomustani. TYönteko se onkin välillä haastavaa, kun ajatukset harhailee välillä ihan muualla.

"Työnimeksi" on vaatimattomasti päätetty nyt Tähti, (vaikkei mikään iltatähti olekaan...) Ekalla kerralla sydän tuikki kun tähti ja siitä tuo "nimitys".

Lintu ja Tähti 10+6 :heart:
 
Hei vaan kaikille! Hienoa, että monella on raskaus edennyt mukavasti. Olen todella pahoillani Nipsun ja Haltian puolesta! Verenvuoto ei näköjään kenenkään meidän kohdalla luvannut hyvää. Toivottavasti seuraavalla kerralla oliisi sitten jo paremmin asiat!

Itse olen jo suunnannut katseen eteenpäin. Raskaus ja keskenmeno tuntuu lähinnä unelta. Kohtu tyhjeni hyvin ja hcg -hormoni nollautui. Päivystyksessä kävin kamalan vatsakivun takia, joka varsinkin aamuisin on vaivannut, kun virtsarakkon on täynnä. Se paljastusi pelkästään ovulaatiokivuksi tutkimusten ja virtsakokeiden jälkeen! Ilmeisesti punktioitu munasarja ei tykkää kasvavasta munasolusta. Meinaamme yrittää nyt pari kuukautta luomusti ja toivoa ihmettä, sillä vasta toisista kuukautisista voi aloittaa PAS -hoidot (se oli mulle rankka pettymys kuulla, sillä olisin HETI halunut uuteen mahdollisuuteen). Tuskin siis tämän vuoden puolella palailen tälle palstalle ellei sitten tapahdu luomuihme. Ajatukset ovat aika paljon olleet myös työnhaussa, sillä olen hakenut paria "unelma työtä", jotka olisivat vakituisia.

Sen huomaan, etten oikein ole löytänyt enää paikkaani kaksplus -palstalta -- esim. keskenmenopalsta lapsettomuus puolella on alkanut jo viime keväänä.

Kaikkea hyvää teille! Toivottavasti raskautenne etenevät hyvin!
 
Ellastiina, kaikkea hyvää sinullekin! Pari kuukautta ja sitten taas mennään, eikö vaan!
Haltialle kovasti lohtuhaleja.

ulpu, kyllä! Mäkin oon ollut tosi hajamielinen! Vielä enemmän olin sitä ihan alussa. Tyyliin ajoin 5 kilometriä tuulilasinpyyhkijät päällä vaikka ei satanut, leipä meni jääkaappiin ja voi ruokakaappiin... Yleensä olen tosi skarppi enkä tee sellaista. Hassua!

Torstaina oli eka äitiysneuvolakäynti Kivelän sairaalassa, oli mieletöntä tulla kohdelluksi TULEVANA ÄITINÄ vaikka petyinkin kun ei sydänääniä kuunneltu... Olin niin odottanut sitä että saisi lisätodisteita elonmerkeistä. Mutta hoitaja ei halunnut tehdä sitä, koska oli kuulemma vähän liian aikaista ja jos ei vielä olisi kuulunut olisi TAATUSTI tullut paha mieli.

Tuosta palvikinkusta ja meetvurstista. Ne sisältävät lihaa jota ei ole kypsennetty kunnolla eli yli 72asteen, eli niissä voi olla listeriariski. Sama pätee salamiin, chorizoon, ilmakuivattuun kinkkuun.. Siis jos ei ole kypsennetty. jos on esim käytetty uunissa niin ei oo mitään haittaa. Oon pyörinyt tuolla "Hysteerisille ruuan tarkkailijoille - kaikkiruokaiset älköön vaivautuko" -palstalla ja ottanut nämä onkeeni sieltä...
B)

mimi ja ötökkä 10+0
 
Varsinkin teille jotka olette pas:n kautta tänne päätyneet. Mitä olette saaneet ohjeeksi lääkkeiden kanssa, siis lopetuksen kanssa. Millä viikolla ja lopetetaanko kerralla vai pikkuhiljaa? Itse sain ohjeeksi vko 10 ja kerralla kaikki, nyt alkaakin sitten pelottaa jo pikkuhiljaa et miten se käytännössä menee....hiljaa hyvää tulee systeemi olis jotenkin loogisempi kuin kerrasta poikki??? :/
Pitänee vielä kysellä klinikalta lisää ohjeita. Mutta olisi kiva kuulla miten muilla.

Pa-mi ja sintti 8+0
 
Pa-Mi - Mulle vahennettään koko ajan hitaasti. Siis oli aluksi punktiosta lahtien 3x2 + 1 ja ekan ultran jälkeen (6vko) tippu +1 pois, toissa viikolla tiputettiin annostus 1x3 ja viime viikolla 5pvää oli 2x1 ja nyt ollaan viisi paiväa 1x1. Ja lääkäri sanoi, sekä klinkan ja oma gyne, että jos tulee vuotoja pitäa heti palata edelliseen annostukseen. Gyne viela sanoi, että joskus jatketaan jopa 16 viikolle. Mulla vaan on kaikki ollut alusta saakka todella hyvin, joten koettiin ettei ole haittaa laskea annostusta. Siis kyseessä lugeen verrattava paikallinen keltarauhashormoni.
Mulla on eräs kaveri, jolla tuli kauheat pahoinvointi kohtaukset kun alettiin ajaa lääkettä pois käytöstä. Mä en voi sanoa mitäan, koska olen ollut koko ajan pahoinvoiva ja oksentava. Joskin tänään olen saanut sappihapotkin todella kunniakkaasti pihalle oksentamalla kolmasti ja nyt vihdoinkin olo alkaa hiukan helpottamaan. Toinen paivä 1x1 annoksella menossa.

(.) Huomenna mennään sitten tapaamaan kätilöa eli ekaan neuvolaan ja ensi viikolla on sitten np-ultra, jonka jalkeen mennään taas tapaamaan lääkäriä - tulee ihan rutiini, joka viikko jotain

Hobelix & vattu 10+6
:D
 
Hajamielisyyttä on ollut viime aikoina normaalia enemmän ja keskittymiskyky on kadonnut täysin. Mites väsymys? Joko teillä muilla alkaa helpottaa vai vieläkö väsymys painaa päälle?

(.) väsyttää, nukuttaa, ällöttää, kuvottaa ja melkein meinaa oksennus pyrkiä ulos. Tekisi mieli käydä nukkumaan työhuoneen lattialle. Ja vielä pitää kestää 3 tuntia ennen kuin pääsee kotiin! Harvinaisen sitkeä kuvotus on hellittänyt aina hetkeksi, kun oon syönyt jotain, mutta sieltä se vain palaa takaisin tunti syömisestä. Vatsaa on tänään vihlonut välillä ihan kunnolla ja itku pääski jo kesken työpäivän, kun alkoi taas pelottamaan et onkohan kyseessä normaali kipu.
Maanantaina on niskaturvotusseulonta. Toivottavasti kaikki hyvin.

Melia & Nuppu 11+0
 
Kiinnostaisi kuulla muiden ajatuksia kysymykseen: Missä vaiheessa olette kertoneet/ajatelleet kertovanne työpaikalla uutisesta?

Niskapoimu-ultrassa oli viime viikon lopulla kaikki ok. Nyt viikkoja 11+4, mutta vielä en haluaisi kertoa töissä.

Olen vaan aika lyhyt (alle 160) ja ollut aina hoikka, joten tää pallo keskellä mahaa ja rintojen turpoaminen on alkanut olla aika näkyvää. Oli pakko käydä ostaa ekat mammahousut, kun mihinkään normaalihousuihini en enää hyvällä mahdu. Olen käyttänyt jo lähes kuukauden kahta samaaa vaatekappaletta vaihdellen, jotka ovat mahtuneet, mutta nyt nekin alkavat tehdä tiukkaa...
 
Heippa taas.
Työreissulta palailtu vihdoin kotiin ja todella ihanaa olla kotona. Hauska kuulla, että tuo "aivojen pehmeneminen" on ollut muillakin vaivana. Viime viikko oli mulla siltä osin jo vähän parempi, mutta aika rankasti kaikkea on tullut unohdeltua ja oon ollut jotenkin ihan höperö. Väsymyksellä on varmasti ollut osuutensa asiaan. Nyt sekin tuntuu vähän helpottaneen. Pahoinvointia on edelleen ja reissussakin tutustuin hotellin wc-pönttöön vähän normaalia lähemmin.

Töissä aion kertoa np-ultran jälkeen, joka on siis runsaan viikon päästä. Meillä on samalla viikolla pikkkujoulut, joten jotain joutuisi kuitenkin juomattomuudestaan selittelemään. Pomo tietää, että mulla on taustalla useampia keskenmenoja ja pitkä yritys, joten sikäli uutiset eivät tule yllätyksenä. Mullakin alkaa tuo kupu olemaan melkoisen pyöreänä, joten eipä tätä pitkään pystyisi salailemaan.
 
Huhuu kaikki?! tämä pinohan oli tipahtanut alas kuin kissan häntä.ajattelin tulla tänne päivittämään ultra kuulumisia.tänään oli np-ultra,rv 11+2 ultran mukaan 11+0.Mulla oli erikostuva lääkäri tekemässä ultraa ja se kauan katseli ja pyöritteli ultratöötiä ja sit sanoi et :älä säikähdä,olen vasta aloittelija,mutta hän ei näe täällä mitään,haen toisen lääkärin...toinen lääkäri tuli ja sanoi heti että sinähän olit se jolla on taaksepäin kallistunut kohtu...ihan kiva jäädä tuollaisesta lääkärin mieleen :LOL: no,se katsoi ja sanoi heti että täällä on elävä sikiö,mutta hän ei saa kunnon kuvaa eikä niskaa näkyviin..joutui sitten mahan päältä ultraan,vaikka epäilin et läskejen takia tarvii syväluotaimen :kieh: mutta niin se sai kuvan napattua vaikkakin kuvassa on sameutta ,kuulemma jotain kudosjuttua....sanoi että kaikki on hyvin ja saa kertoa jo tutuille:) lugeja joudun jatkamaan vielä viikon ja sitten kahden viikon aikana vähentämään pikku hiljaa...jee,jee,mä niin inhoan niitä lugeja,oikeita seksitappajia...
En ole vieläkään saanut kunnon oireita(niihin luokittelen oksun ja väsyn)vaan lorottelen yöt vessassa ja sit kramppeja on kun yskii...eli edelleen veikkaan poikaa...
Tänään kerroimme sitten tytöllemme,kun hän on jo niin kauan toivonut saavansa pikkusisaruksen...voi sitä iloa,äiti itki ja lapsi hyppäs kaulaan ja sanoi että tämä on elämäni onnellisin päivä,minusta tulee isosisko:))voi sitä lapsen riemua...ja maanantaina sitten tietääkin koko kylä kun tyttö menee juoruhoito paikkaan...ja eskariin...että sellaista täällä...
mitäs muille kuuluu?
 
hei pitkästä aikaa!paljon on sattunut tässä välillä palstalaisille,mutta nyt onkin sitten jo monta niitäkin joilla alkaa olla jo melko selkeät ajat edessäpäin.Täällä ei mitään oireita ole jatkuvaa nälkää lukuunottamatta ja np-ultrassa käytiin perjantaina.Kehitys oli ihan huima edelliseen,vkolla 6 otettuun kuvaan nähden josta pystyi ehkä hyvällä tahdolla ja lääkärin vakuutuksella sanomaan jotain.mutta nythän oli jo ihan ihmisen näköinen,liikkui ja käänteli!
Tasaiseti mennään eteenpäin,mammahousut ostettu ja perheille kerrottu,töissä odottelen vielä hetken mikäli mahdollista ja järjestelen asiat omalta osaltani kuntoon eli etsin tuuraajan tilalleni.Mukavaa odottaa näin talvella kun on paljon muutakin ajateltavaa joulut ja muut,aika menee tosi nopeasti ja sitten onkin jo kevät ja saadaan kesävauvat!
 
Moikka kaikille!

Tänne mäkin nytten sitten tuolta odotuksen odottajista päädyin (vaikken ois uskonut). Me miehen kanssa kumpikin 27v ja takana oman vaavin yritystä puolisentoista vuotta. Väestöliiton klinikalle mentiin elokuussa, jossa sitten todettiin mulla PCO ja miehellä lievää häikkää simpoissa. Clomit eivät mulla tehonneet ollenkaan. Arimidexilla, Gonal-F:llä ja Pregnylillä saatiin follit sitten kasvamaan ja ensimmäisestä inssistä pläjähti testiin se elämäni eka hurjan kaivattu plussa!! Olin jo luopunut toivosta tässä kierrossa, kun pp12 testasin puhtaan negan, mutta pp14 sainkin sitten testiin haamun, joka nytten vahvistunut ihan selkeeksi.

Tilanne on ihan uunituore, eli haamu ilmestyi testiin tän viikon torstaina, eli ilmeisesti mennään vasta rv 4+3...eli aivan alussa. Väestöliittoon soittelin ja ultra varattiin kolmen viikon päähän meitä hoitaneelle lääkärille, en tiedä miten päin tässä ois, että sen ajan jaksaa oottaa....Verikokeisiin eivät käskeneet meneen, eli ilmeisesti nyt vaan ootellaan sinne ultraan asti miten menee. Pitäisikö niissä kokeissa teidän mielestä kuitenkin käydä varmisteleen tilannetta?

Tällä hetkellä olotila on sekä mulla että miehellä hyvinhyvin hämmentyneen onnellisen epätodellinen, välillä jo onnenitkujakin itketty ja ihmetelty, miten näin ihanasti nyt saattoikaan käydä. On myös hassu olo, kun ei liki vuoteen ole miettinyt oikeesti semmoisia asioita kuin raskaus tai muita käytännön juttuja tyyliin "mihin pinnasänky mahtuu", vaan koittanu sopeutua siihenkin mahdollisuuteen, ettei me koskaan saada lasta jne. Että nyt pitääkin alkaa miettiä näitä raskausjuttuja.

Mä vaan toivon sydämestäni, että kaikki sujuisi hyvin...mutta toisaalta en nyt ala pelkään ja murehtiin etukäteen mahdollista keskenmenoa tai muita ongelmia. Miten te muut ootte selvinneet peloista ym? Mukava pinoutua tänne teidän muiden pitkään ja hartaasti yrittäneiden plussaajien kanssa :heart:
 
Te joille siirretty kaksi alkiota!
Eli mulle siirrettiin kaksi alkiota viime viikolla, mutta en hoksannut lääkäriltä kysyä seuraavaa asiaa, kun tuli tuo kahen alkion siirto puun takaa. Ensiksi: minkä luokan alkioita siirrettiin? Montako lasta? Ja tärkein ja tällä hetkellä askarruttava: Jos vain toinen kiinnittyi, tuliko sinulla normaalit menkat vai huomasitko ollenkaan toisen poistumista? Kun mietityttää et jos ens viikolla alkaa vuoto, niin voisiko toinen kuitenkin olla vielä matkassa.
Plasebo pp4

JA onnea kaikille tuleville äideille!!
 
Kysymystä pukkaa:

Eli onko teillä muilla ollut kovaa menkkamaista alavatsakipua ja onko se normaalia?Heräsin nimittäin yöllä ihan sairaaseen alavatsajuilintaan...jouduin ottaan Panadolia ja sit suihkuttelin masua hetken aikaa lämpimällä vedellä niin se helpotti. Mitään vuotoo ei ole tullut. Kuuluuko tää nyt raskauteen vai pitäisikö olla huolissaan?

Kiitos vastauksista!
 
Mukavaa, että täällä on taas vähän aktivoiduttu. Onnittelut Ryhikselle ja Fasupalalle hienoista ultranäkymistä. Mulla on samainen edessä huomenna. Toivottavasti saan yhtä hyviä uutisia. Jännittävää.

Plasebo, mulle siirrettiin kaksi alkiota. Ultran mukaan kuitekin vain toinen niistä on kyydissä. Alkuraskaudessa oli pientä tuhruvuotoa, mutta ei mitään sellaista minkä mukana kuvittelisin alkion pudonneen kyydistä. Kyllä se on sieltä kadonnut ihan huomaamatta. Mutta lääkärin mukaan on myös ihan mahdollista, että toinen alkio poistuu reilunkin vuodon myötä ja toinen jää silti salamatkustajaksi.

Stella, mulla on myös ollut kovaa alavatsakipua. Uskon ja toivon, että se on ihan normaalia raskausajan kipuilua. Huomisessa ultrassa viisastun asian suhteen. Palailen raportoimaan kuulumisiani.
 
Plasebo:mulla siirrettiin kaks alkiota,top ja nontop.toinen jatkoi kasvuaan ja toisen poistumisesta ei mitään tietoa.mullahan tuli ihan minimaallista ruskeaa mönjää paperiin n.rv7 muutamaan otteeseen,mut ei kyl tullut niin paljoa et siellä ois voinut olla tuo toinen...
Mulla kans eilen ja tänään alamaha tuolta ihan alhaalta kipuillut.ajattelen sen kuuluvan asiaan vaik aika ikävän tuntonen on,ihan tuossa häpyluun yläpuolella keskellä.kaikenlaisia erilaisia mahakipuja on kyl ollut aina aika ajoin,mut kuuluu asiaan,ainakin mä muistelen ekasta raskaudesta,et kipuja oli.nyt vaan huomaa sellasen mitä en ekasta muista,et tuntee oikein kun maha kasvaa,siis sillain hauskasti et oikein lihakset venyy...vaikka olen tällainen pallero mahan kohdalta muutenkin,niin iin ne vaan täytyi meikänkin tilata mammahousut jo tässä vaiheessa...housut loppui kesken...
Tervetuloa Stellina joukkoon mukavaan odottamaan ja tarrasukkia pienelle.
Röllitär:tule huomenna kertomaan miten meni ultrassa:)
Minä alan valmistautumaan menemään oikeuteen aamulla todistajaksi...sit se on ohi...
 
Ultrassa oli mukavia näkymiä. Pikkuinen vastasi viikkoja ja kaikki oli ihan kunnossa. Niskaturvotusta ei kuitenkaan saatu mitattua, koska kaveri ei halunnut esitellä sivuprofiiliaan. Lääkäri yritti saada asentoon muutosta painelemalla vatsaa ja laittoi mut hyppimäänkin siellä. Lopulta päädyttiin kuitenkin siihen, että menen ensi viikolla uudelleen. Hyvillä mielin odotellaan uutta ultrausta. Lääkärin mukaan mitään hälyyttävää mittaustuloksissa ei missään nimessä tule olemaan, mutta haluaa kuitenkin jonkin millimäärän sieltä saada.
 
Tervetuloa stellina: Kipuja on ollut hoidoista lähtien, mutta hieman erilaisia koko ajan. Hyperi iski hieman plussatuloksen jälkeen ja siitä tuli sellaiset voimakkaat menkkakivut. Kivut kestivät muistaakseni 3-4 viikkoa. Ramppasin vähän väliä vessassa katsomassa onko tullut verta, mut onneksi mitään ei tullut. Menkkakivut liittyivät siihen hyperstimulaatioon, joka useasti kuulemma laukeaa hoitojen jälkeen, jos raskaus alkaa. Mut nyt on uutena kipuna sellaista voimakasta pistävää ja vihlovaa kipua, mut sekin kuulemma kuuluu asiaan. Kohtu kasvaa ja vauva liikkuu.

Olo on ihan onnesta sekava! Maagisen rajan yli päästy (rv 13 + 2 menossa) ja kaikki toistaiseksi hyvin. Nyt voi pikku hiljaa alkaa uskomaan raskauteen ja nauttimaan siitä. Jouduin sokerirasitukseen sukurasitteen ja Bmi:n takia ja ensi tiistaina pitäisi käydä kokeessa. Kuulemma tosi ikävä se sokerilitku, joka pitää juoda. Muutenkin olen raskausaikana joutunut syömään normaalia tiheämmin, joten pelkään et taju on ihan kankaalla, kun on syömättä niin pitkään. Ruokavalion muutin heti raskauden alusta raskausajan diabeteksen pelossa, joten saa nyt nähdä mitä tutkimus kertoo. Karkkia oon syönyt tuskin ollenkaan ja kaiken ylimääräisen sokerin oon pyrkinyt karsimaan, mut ei oo muuten ihan helppo tehtävä olla ilman sokeria, hedelmä- ja maitosokeria. Tuntuu et joka tuotteesta löytyy. Alkuun en edes tajunnut et noi hedelmä- ja maitosokeritkin ovat pannassa.

Joko masunne ovat kasvaneet näkyvästi? Täältäkin löytyy tuota mahan kokoa jo ennestään ja nyt tuntuu et ne läskit ovat nousseet tosi voimakkaasti esille. Alkaa olla aika hankala piilotella mahaa. Toivoin et oisin päässyt joulu- tai tammikuulle asti ennen kuin kerron työkavereille asiasta, mut voipi olla et joku huomaa jo lähiaikoina. Mut paino on tänä vuonna jo heilahtanut 10 kilon verran kaksi kertaa, joten kukaan ei onneksi uskalla sanoa mitään, kun olettavan taas lihoneen. :LOL:
 
Heippa pitkästä aikaa! =)

Stellina:Onneksi olkoon kaivatusta plussasta! Kyllä on ihan kunnon menkkakipuja ollu just tuolloin alkuviikoilla. Yhdyn myös huomioosi siitä, että tää lopulta oikeesti raskaana olo on ihan outoa kun ei oo ennen uskaltanu mitään vauvantavaroita vielä ajatella.

Ihanaa kun mm. fasupala ja lintu on jo päässy mahankasvatukseen. Musta tuntuu samalta kun ryhiksestä eli vaan läsää näkyy. Enemmän on persus kasvanu kun etupuoli :ashamed:

Meidän kunnan ruokarajoituslapussa luki että "kaikki raaka liha (esim. palvattu tai graavattu)" ois kielletty... Mutta mä tulkitsisin ton silleen että tarkoittaa semmosia itse jossain metsästysseuralla palvautettuja, tuskin mitään saarioisia.

ON: Eka neuvola sentään vihdoin tuli. Kauhee sitä valistuspaperin määrää! En kyllä oo kaikkee vielä jaksanu omaksua. Muutenkin esim. mun 10 kg ylipaino tuntu olevan kauheen tärkeä asia. Kai se sitten on vaikka mulla on kaks tuoretta paastoarvoo ollu normit. Mites muilla on "kyyläilty"? Mä oon rasitukseen joutumassa kun BMI 29. Kaikkein ihaninta oli kun sydänäänet kuului ja sai äippäkortin. Ja yksille ystäville jo kerrottiinkin, olivat oikein iloisia meidän puolesta. (Vinkki muuten: toi meidän kaveripariskunnan mies tilas baarissa drinkin raskaana olevalle niin se oli ollut ilmainen :eek: )

Mites menee, leidit?

T. Ainokki rv 10+2 ultra-aikaa Kysistä (ja vauvamahaa) odotellen
 
Terkkuja pitkästä aikaa.
Placebo - mulla laitettiin kaksi alkiota, hyvia kummatkin. Ekassa ultrassa (vko6) läakari totesi, etta nayttaa toinen liukenevan (pussukka) pois. Toisella sydan pompotti hurjaa vauhtia. Ekojen kuukaustisten aikaan oli aamupaivallä ruskeaa vuotoa, ja siihen on jäanytkin. Ei ole edes lugejen lopettamisen jalkeen ollut mitaan. Nyt on sitten yksi 7cm vattu kasvamassa pesässään.
(.) np- ultra takana, turvotus 2,2mm ja pikkujyva jo 7cm. Kovin on muuten liikkuvainen. Pahoinvointi on vahentynyt, hampaitakin voi jo pesta ilman oksuja. JOskin migreeni hieman pelottelee olemassa olollaan. Nälattää varsinkin iltasella ihan koko ajan, mutta maha ei täälläkään viela näy ja kylla sitä odotetaan kovasti.
Keksikää jotain hyviä syitä, että voisin ihan luvan kanssa syödä piparitaikinaa, tuo mies yrittaä sita multa kieltäa. :headwall:

Hobelix & vattu 13+3
 
vatsankasvatuksesta...se taitaa olla todella yksilöllistä miten vatsa alkaa kasvaa.itse luulin että mulla ei kasvais kovin nopeasti,mutta siinä se vaan on jo!vaikken olekaan vatsaa sisälle jotunut vetämään yksi mukava ajatus oli heti raskauden alussa että saa nauttia vatsan pömpötyksestä seuraavan vuoden ajan ilman pienintäkään "huonoa omaatuntoa",saa pömpöttää just niin paljon kun tykkää.tosin tuo karkkien syöminen ja yleinen laiskuus liikkumisessa ei taida olla hyvä yhtälö,ei tule musta sporttista odottajaa vaikka joskus niin saatoin kuvitellakin.kävely ja kevyt jumppailu silloin tai tällöin saa riittää ainakin toistaiseksi.mitse muut?onko muita sohvaperunoita vai himottaako liikunta?
 

Yhteistyössä