N
n.n
Vieras
Me ollaan pärjätty tuollaislla tuloilla kun te ja maksettu koko ajan asuntolainaa yms mutta ei kai sitä kaikki vaan pärjää.
Katso alla oleva video nähdäksesi, kuinka asennat sivustomme verkkosovellukseksi kotinäytöllesi.
Huomio: Tämä ominaisuus ei välttämättä ole käytettävissä kaikissa selaimissa.
Me ollaan pärjätty tuollaislla tuloilla kun te ja maksettu koko ajan asuntolainaa yms mutta ei kai sitä kaikki vaan pärjää.
Kai mulla on sitten astetta sosiallisempi lapsi. Toisen lapsen nähdesään juoksi aina luokse ja vei sille leluja ja alkoi höpöttämään vauvakieltä. Puistoon jos tuli lapsilauma niin heti meni heidän touhuihin mukaan ilman ujostelua.
Jos olimme puistossa joka oli jaettu kahtia aidalla ja toisella puolella oli isompia lapsia niin tämä kyhnötti portilla ja olisi vaan halunnut mennä leikkimään muiden kanssa.
Päiväkotiin kun vihdoin ja viimein mentiin tutustumaan niin hän oli heti kuin kotonaan, meni muiden seuraan leikkimään ilman mitään ongelmia.
Meillä jos kävi kylässä isompia lapsia niin tämä oli onnensa kukkuloilla ja riehu heidän kanssa.
Ei mulla ota koville vaikka lapseni haluaa omia kavereita, ei pitäisi ottaa teilläkään. Kyllä se napapuora pitää jossain vaiheessa katkasta.
Alkuperäinen kirjoittaja en tiedä mitä tehdä!;30054724:No voisitko kertoa teidän menoista? Mitä menee? Miten asutte?
Sinulle ei taida kehityspsykologia olla kovin tuttua?
Vähän yli vuoden ikäinen on lapsi on kyllä useinkin kiinnostunut toisista lapsista, mutta se ei tarkoita sitä, että hän tarvitsisi päiväkotiympäristöä sosiaalisen kehityksensä tueksi. Tai että siitä olisi hänelle jotain iloa. Lapsen keskushermosto tutkimusten mukaan kehittyy vasta 1,5 vuoden ikävuoden jälkeen kestämään ison lapsiryhmän aiheutukset (iso lapsiryhmä on tässä merkityksessä jo 8 lasta).
Lapsi voi myös kovastikin pitää jostakusta toisesta lapsesta, mutta leikin kehityksessä lapsi on vasta joskus 3 vuoden jälkeen siinä vaiheessa, että leikkii yhdessä toisten lasten kanssa. 1 v. 3 kk. leikkii omia leikkejään, ehkä toisten lähellä, mutta ei toisten kanssa. Ensisijaisesti tuon ikäinen hyötyy ensisijaisen hoitajansa läsnäolosta, myös silloin kun opettelee sosiaalisia taitoja muiden lasten kanssa. Esimerkiksi kerhot, puistoilut ym. ovat hyvä paikka antaa lapselle tilaisuuksia sosiaalisten taitojen opetteluun, vanhemman läsnäollessa ja tukiessa. Päiväkotiryhmä voi tuoda lapselle pysyvän stressin, koska hermosto ei ole valmis käsittelemään ison ryhmän tuomaa viriketulvaa. Suosittelen lämpimästi perhepäivähoitoa, jos alle 2-vuotias on menossa hoitoon. En päiväkotia, vaikka itse johdan erittäin lämminhenkistä ja kodinomaista, pientä päiväkotia työkseni.
Koska kirjoitit ap:lle vähättelevästi ja halveksuvasti (napanuora täytyy katkaista jossain kohtaa vaikka äiti ei siihen pystyisikään), halusin kirjoittaa pitkän kokemuksen ja koulutuksen tuoman näkemyksen lapsen kehityksestä. Ap, hae ihmeessä perhepäivähoitopaikkaa! Se olisi paljon parempi vaihtoehto pienelle. Eikä päiväkoti ole helvetti suinkaan, vaikka lapset sinne päätyisivätkin, mutta ensisijaisesti suosittelen kotihoidon jälkeen perhepäivähoitoa noin pienelle em. syistä, sekä mm. tautiriskin takia.
En kirjottanut ap:lle vähättelevästi tai halveksuvasti, kirjoitin niille jotka kirjottivat minulle veemäisesti.
Ok, hyvä niin.
Tuosta kommentistasi kyllä ainakin minä saan sen kuvan, että sinusta ap:lla on ongelma antaa lapselle riittävästi omaa tilaa, vaikka olisit sen tarkoittanutkin toisille. Kehityspsykologisessa mielessä vähän yli 1-vuotias ei tarvitse koskaan omaa aikaa ilman äitiään (tai sitten saa olla jo todella huonot kotiolot).
Sinulle ei taida kehityspsykologia olla kovin tuttua?
Vähän yli vuoden ikäinen on lapsi on kyllä useinkin kiinnostunut toisista lapsista, mutta se ei tarkoita sitä, että hän tarvitsisi päiväkotiympäristöä sosiaalisen kehityksensä tueksi. Tai että siitä olisi hänelle jotain iloa. Lapsen keskushermosto tutkimusten mukaan kehittyy vasta 1,5 vuoden ikävuoden jälkeen kestämään ison lapsiryhmän aiheutukset (iso lapsiryhmä on tässä merkityksessä jo 8 lasta).
Lapsi voi myös kovastikin pitää jostakusta toisesta lapsesta, mutta leikin kehityksessä lapsi on vasta joskus 3 vuoden jälkeen siinä vaiheessa, että leikkii yhdessä toisten lasten kanssa. 1 v. 3 kk. leikkii omia leikkejään, ehkä toisten lähellä, mutta ei toisten kanssa. Ensisijaisesti tuon ikäinen hyötyy ensisijaisen hoitajansa läsnäolosta, myös silloin kun opettelee sosiaalisia taitoja muiden lasten kanssa. Esimerkiksi kerhot, puistoilut ym. ovat hyvä paikka antaa lapselle tilaisuuksia sosiaalisten taitojen opetteluun, vanhemman läsnäollessa ja tukiessa. Päiväkotiryhmä voi tuoda lapselle pysyvän stressin, koska hermosto ei ole valmis käsittelemään ison ryhmän tuomaa viriketulvaa. Suosittelen lämpimästi perhepäivähoitoa, jos alle 2-vuotias on menossa hoitoon. En päiväkotia, vaikka itse johdan erittäin lämminhenkistä ja kodinomaista, pientä päiväkotia työkseni.
Koska kirjoitit ap:lle vähättelevästi ja halveksuvasti (napanuora täytyy katkaista jossain kohtaa vaikka äiti ei siihen pystyisikään), halusin kirjoittaa pitkän kokemuksen ja koulutuksen tuoman näkemyksen lapsen kehityksestä. Ap, hae ihmeessä perhepäivähoitopaikkaa! Se olisi paljon parempi vaihtoehto pienelle. Eikä päiväkoti ole helvetti suinkaan, vaikka lapset sinne päätyisivätkin, mutta ensisijaisesti suosittelen kotihoidon jälkeen perhepäivähoitoa noin pienelle em. syistä, sekä mm. tautiriskin takia.
Mulla ei ollut ap:lle muuta sanottavaa kuin, että omani alkoi tuossa iässä kaipaamaan muita lapsia seurakseen. Jostain syystä tämä herättää muissa mammoissa negatiivisiä tunteita.
Niin ja omani meni hoitoon 1v. 7kk iässä.
Mulla ei ollut ap:lle muuta sanottavaa kuin, että omani alkoi tuossa iässä kaipaamaan muita lapsia seurakseen. Jostain syystä tämä herättää muissa mammoissa negatiivisiä tunteita.
Niin ja omani meni hoitoon 1v. 7kk iässä.
Ok, tulkitsin sinua väärinEikä hoitoon menosta minustakaan kannata tehdä mörköä, mutta perhepäivähoitoa suosittelen silti pienimmille hoidon aloittajille.
Alkuperäinen kirjoittaja en tiedä mitä tehdä!;30055008:Perhepäivähoitohan olisi se paras ratkaisu mutta kun me tarvitaan välttämättä se vuorohoitopaikka, jolloin perhepäivähoito ei kai ole mahdollista?
Meillä sama. Ja siis ihan yhteisiä leikkejäkin oli alle kaksivuotiaana eikä pelkästään rinnakkaisleikkejä.
Poikkeuksia on aina, kaikki teoriahan pohjautuu yleistykseen siitä miten suurimmalla osalla on. Kyllä minunkin lapsistani yksi pystyi leikkimään yhdessä toisten kanssa vähän alle 2-vuotiaana jo, hän oli kyllä muutenkin ikäisekseen sangen taitava. Oma 15-vuotinen päiväkotikokemukseni on silti osoittanut tämän teorian oikeaksi suurimmalla osalla lapsista.
Kuitenkin siitä ollaan aika yksimielisiä, että ison ryhmän haitat ovat melko yksiselitteiset näille pienille. Kirjoitukseni tarkoitus olikin puoltaa perhepäivähoidon etuja, jos aivan pieni lapsi aloittaa hoidon. Päiväkodin ulkopuolelta on vaikea ymmärtää millainen määrä ihmisiä päiväkodissa päivän aikana kulkee lapsen ohi; hoitajat, sijaiset, muut lapset, vanhemmat jne. Tämä teettää sellaisen määrän ääniä ja virikkeitä, että pienen lapsen hermosto ei pysty käsittelemään sitä, ja voi aiheuttaa lapselle stressitilan.
Alkuperäinen kirjoittaja viisikymppinen isoäiti;30055120:hyvin se lähtee menemään, myös pienemmän osalla, on kiva kun on isompi sisarus mukana
Alkuperäinen kirjoittaja en tiedä mitä tehdä!;30055170:mut eivät pääse samaan ryhmään..![]()