\
Alkuperäinen kirjoittaja 29.07.2006 klo 22:33 vaaka kirjoitti:
Moi!
Minäkin ilmoittaudun mukaan! Eli meillä on 5 kk 2 vk vanha poika, jolla on todettu kammioväliseinän aukko VSD (5mm). Lääkäri kuuli sivuäänen ekan kerran vasta 4 kk neuvolassa, mikä ihmetyttää hieman. Mutta siitä saimme sitten lähetteen tarkempiin tutkimuksiin ja niinpä pojallamme todettiin tämä sydänvika. Kyllähän se oli aluksi suuri huoli (ja on tietty edelleen), mutta nyt tätä asiaa on ehtinyt jonkin verran prosessoida ja onnellinen saa olla että poika voi hyvin! Koska asia on uusi niin minua kiinnostaisi nyt alussa kuulla erityisesti teidän muiden VSD-lasten vanhempien kokemuksia! Miten tilannetta seurataan, hoidetaan, jne... ja onko lapsellanne oireita jne... Meidän pojan sydän ultrataan seuraavan kerran noin 8 kk iässä ja toivoisin hartaasti että tuo aukko ois pienentynyt ees pikkuisen... :heart: Poika voi siis hyvin, hikoilee imiessään rintaa ja touhutessaan mahallaan lattialla, mut en sit tiedä onko oire tuosta sydänviasta vai hikoileeko muuten vaan. Niin, ja olihan meidän pojulla vielä pienen pieni reikä siinä sikiöaikaisen aukon kohdalla (olikohan se eteisessä...) mutta lääkäri sanoi että se on tosi pieni. Kuulumiin! Ois kiva kun kirjoiteltais suht aktiivisesti! :heart: =) :heart:
Moi vaan siullekin! Teidän tarina kuulostaa aika samanlaiselta kun meidän. Paitsi, että meillä oli kaksi reikää ja tuo eteinenkin ihan selvästi auki. Poika sai syntyessään 10/10 pistettä, mutta "jäi kiinni" noista rei'istä o samana iltana. Meillekin aluksi sanottiin, että leikkaus on väistämätön. Toisin kuitenkin kävi.
Me käytiin kontrollissa heti kaksi päivää kotiutumisen jälkeen ja sitten seuraavam kerran kolmen kuukauden iässä, jolloin aukot oli pienentyneet jo 3,5milliin. Eteinen ja ductus olivat tuolloin sulkeutuneet. Seuraava kerta olikin sitten 6kk:n iässä, ja silloin toinen reikä oli sulkeutunut kokonaan ja toinenkin enää 1,5mm auki. Nyt odotellaan kohta kutsua 2v kontrolliin. Toivon että tämä tarina antaa voimia alun pelkoihin muille VSD-lasten vanhemille. Tarkoitan sitä että näinkin voi käydä. :heart:
Noista oireista meillä oli myös tuota hikoilua syödessä ja muutenkin reilusti. Pojalla oli oikein ominais tuoksu kun hikoilu oli niin runsasta. Se jatkui vielä tuon 6kk kontrollinkin jälkeen. En tarkkaan muista milloin loppui, mutta muistelisin että lähempänä vuoden ikää.
Poika myös sinisteli suun ympärystä syödessään. Välillä hengitti vaikeasti, ikään kuin työntäen. Mitään väsymykseen viittaavaa ei ole kuitenkaan ikinä ollut havaittavissa.
Tsemppiä teille parantumiseen ja kirjoittelehan kuulumisia taas!