Kiitos Roonalle uudesta pinosta!
Kaikille sydäntenmurskaajille ihanaa alkanutta vuotta! Viime vuosi oli ainakin meille esikoisen saaneille varmasti elämän ikimuistoisin, mutta tästä uudesta tulee varmasti ihan uudella tavalla erilainen ja ihana!
Miimumaija, mä toivon, että voisin olla kotona vähintään tän vuoden kokonaan. Töihinpaluu riippuu pitkälti omasta taloudellisesta tilanteesta ja toisaalta myös siitä, miten työpaikalla menee. Jos sieltä pistetään väkeä pois enenevissä määrin, niin pysyttelen sitten kotona "turvassa" irtisanomisilta.
Mun mielestä hyvä aika toiselle muksulle olis, kun eka olis n. parivuotias.
Viime menkoista on yli vuosi aikaa, enkä voi sanoa kaipaavani niitä takas. :kieh:
Kropalle täälläkin pitäis tehdä jotain. Edellisestä jumpasta on jo puolisen vuotta aikaa ja mun kroppa niin huutaa päästä tanssimaan, spinnaamaan, pumppaamaan tai tekemään ihan mitä tahansa, kunhan hiki tulee ja lihaksissa tuntuu!
Täällä halutaan kovasti istua! Mikään muu asento sylissä ei käy kuin istuminen. Jos asento on vähänkään pötköttävä tai puoli-istuva, tyttö vetää itsensä vatsalihaksilla pystyyn. Samoin lattialla selällä pötköttäessä yrittää koko ajan kipristää itseään istumaan. Eihän toinen nyt siitä vielä pääse, mutta yritys on kova. Jos antaa tytön ottaa otteen omista sormistaan, hän vetää itsensä niitä apuna käyttäen istumaan. Tämänikäistä ei ilmeisesti sais vielä istuttaa juurikaan, mutta oon kyllä varovasti sylissä selkää tukien antanut toisen istua, kun ei tosiaan mikään muu asento kelpaa.
Yöt täällä on yhtä huitomista, potkimista ja heilumista. Tyttö kihnuttaa itsensä muhun kiinni ja huitoo niin vimmatusti, että oon kohta varmaan ihan mustelmilla. Me siirretään neitiä keskelle sänkyä useamman kerran yössä, ja kohta typy on taas mussa kiinni. Pitää mua varmaan hyvänä nyrkkeilysäkkinä. Syötän neidin aina, kun meno menee ihan mahdottomaksi ja hän taintuukin siitä aina joksikin aikaa. Tuttia nostelen myös usean kerran yön aikana suuhun, mutta pienet kädet onnistuvat nykyisin nappaamaan sen pois ja heittämään ihan muualle. Että semmosia öitä. Mut yllättävän hyvin täällä silti nukutaan! Viime yönäkin nukuin 10 tuntia parilla pienellä silmienavauksella (tissi tytölle suuhun ja unet jatkuu) ja muutamalla tytön siirtämisellä keskemmälle sänkyä, ja tyttö on nukkunut kohta jo 12 tuntia putkeen. Päikkäreitä neiti näyttää nukkuvan enää parit puolen tunnin ja yhdet mahdollisesti pitemmät pätkät, mut ei tosiaan enää mitään 4 tuntia.
Kaikille sydäntenmurskaajille ihanaa alkanutta vuotta! Viime vuosi oli ainakin meille esikoisen saaneille varmasti elämän ikimuistoisin, mutta tästä uudesta tulee varmasti ihan uudella tavalla erilainen ja ihana!
Miimumaija, mä toivon, että voisin olla kotona vähintään tän vuoden kokonaan. Töihinpaluu riippuu pitkälti omasta taloudellisesta tilanteesta ja toisaalta myös siitä, miten työpaikalla menee. Jos sieltä pistetään väkeä pois enenevissä määrin, niin pysyttelen sitten kotona "turvassa" irtisanomisilta.
Mun mielestä hyvä aika toiselle muksulle olis, kun eka olis n. parivuotias.
Viime menkoista on yli vuosi aikaa, enkä voi sanoa kaipaavani niitä takas. :kieh:
Kropalle täälläkin pitäis tehdä jotain. Edellisestä jumpasta on jo puolisen vuotta aikaa ja mun kroppa niin huutaa päästä tanssimaan, spinnaamaan, pumppaamaan tai tekemään ihan mitä tahansa, kunhan hiki tulee ja lihaksissa tuntuu!
Täällä halutaan kovasti istua! Mikään muu asento sylissä ei käy kuin istuminen. Jos asento on vähänkään pötköttävä tai puoli-istuva, tyttö vetää itsensä vatsalihaksilla pystyyn. Samoin lattialla selällä pötköttäessä yrittää koko ajan kipristää itseään istumaan. Eihän toinen nyt siitä vielä pääse, mutta yritys on kova. Jos antaa tytön ottaa otteen omista sormistaan, hän vetää itsensä niitä apuna käyttäen istumaan. Tämänikäistä ei ilmeisesti sais vielä istuttaa juurikaan, mutta oon kyllä varovasti sylissä selkää tukien antanut toisen istua, kun ei tosiaan mikään muu asento kelpaa.
Yöt täällä on yhtä huitomista, potkimista ja heilumista. Tyttö kihnuttaa itsensä muhun kiinni ja huitoo niin vimmatusti, että oon kohta varmaan ihan mustelmilla. Me siirretään neitiä keskelle sänkyä useamman kerran yössä, ja kohta typy on taas mussa kiinni. Pitää mua varmaan hyvänä nyrkkeilysäkkinä. Syötän neidin aina, kun meno menee ihan mahdottomaksi ja hän taintuukin siitä aina joksikin aikaa. Tuttia nostelen myös usean kerran yön aikana suuhun, mutta pienet kädet onnistuvat nykyisin nappaamaan sen pois ja heittämään ihan muualle. Että semmosia öitä. Mut yllättävän hyvin täällä silti nukutaan! Viime yönäkin nukuin 10 tuntia parilla pienellä silmienavauksella (tissi tytölle suuhun ja unet jatkuu) ja muutamalla tytön siirtämisellä keskemmälle sänkyä, ja tyttö on nukkunut kohta jo 12 tuntia putkeen. Päikkäreitä neiti näyttää nukkuvan enää parit puolen tunnin ja yhdet mahdollisesti pitemmät pätkät, mut ei tosiaan enää mitään 4 tuntia.