Suuttuiko mun mies aiheesta?

Huhhuh...

Mistä vetoa, että ap hankkiutuu raskaaksi pian, ettei vaan tarvitsisi lähteä töihin eikä ottaa mitään vastuuta mistään.

Säkään tuskin luit koko ketjua. Koska kirjoitin aiemmin, että nimenomaan EN HALUA VIELÄ TOISTA LASTA. Miksi väännät mun kirjoituksen ihan toiseksi?

Kovin realistisen kuuloinen suunnitelma. Odotetaan syksyyn ja katsotaan sitten, huvittaako rouvaa mennä töihin vai opiskella. Ai hitto, milloinkas niihin kouluihin piti hakea? Voi harmin paikka!

No, sä et taida tietää, että kouluihin voi hakea syksylläkin, ja aloittaa opiskelut vuoden alusta.

eli sä et oo päättänyt mitä haluat tehdä ja milloin... kunhan olet ja hengailet kun miehes käy töissä.. kait kuulut viel niihin naisiin jotka vaatii miestä osallistumaan kotitöihin palkkatyön lisäks..

Hohhoijaa, älä viitsi, kun tiedät vallan mainiosti, että lapsen hoitaminenkin on työtä! Ja kyllä, olen päättänyt mitä halua tehdä, mutta kun mies ei anna mun tehdä niin, vaan pakottaa vittu töihin. Ja joo, minä teen suurimman osan kotitöistä, mutta kyllä mies joutaa astiansa laittamaan koneeseen ja viemään roskat lenkille lähtiessään, aij että miten paska vaimo oon!


Aika jännä muuten, että täällä saa lukea keskustelua niiiiin paljon siitä, että miten paha ihminen äiti on, kun vie lapsen hoitoon. Sitten kun tulee keskustelu, jossa äiti haluaakin jäädä lapsen kanssa kotiin, varsinkaan kun mitään taloudellista estettä sille ei ole, niin sittenkin se äiti on paska! No, toinen nainen on susi toiselle naiselle... Niin kai se menee...

lapsen hoitaminen ei ole työtä.. ei se ole millään tavalal verrattavissa palkkatyötön.. lisäksi, lapsen hankiminen on vapaaehtosita, kun lapsen päättää hankkia niin sen jälkeen lapsen hoitaminen on elämää...
sä et yksin voi päättää siitä oletko kotona vai et.. se nyt vaan on ikävä tosiasia..

noi on asioita mitkä päätetään yhdessä, molempien mielipiteet huomioidaan ja lasketaan plussat ja miinukset, tehdään ratkaisu yhdessä... ei niin et nainen ilmoittaa asian menevän näin. piste.

Enhän mä olekaan ilmoittanut, että asia menee näin ja piste. Johan ylempänä kirjoitin, että yhdessä sovittiin alunperin, että syksyyn asti olen kotona lapsen kanssa, ja sitten katsomaan muutetaanko, menenkö töihin vai kouluun, vai mitä tehdään. Vai tehdäänkö toinen lapsi, siitäkin kun on ollut puhetta. Ja sitten, tulee tällainen tilanne, että mies peruukin sanansa, ja haluaa, että menen töihin paikkakunnalla, jossa ei kiinnosta asua, töihin mikä ei miellytä, vuorotyöhön, jossa en psyykkeen kanssa jaksa, onko se oikein!!!???

Tuossa sä kyllä puhut toisen lapsen tekemisestä.

 

niin ja vielä, jos olette sopineet että syksyyn saakka hoidat lasta kotona, niin eikö se tarkoita sitä että sun pitäis nyt sitten päättää mitä se meinaat syksyllä tehdä, esim hakea opiskelupaikkaa,töitä,tai laittaa lapsi aluilleen, koska muutoinhan sä hoidat lasta kotona tammikuuhunasti kun mahdollisesti opiskelu alkaa (tai vaihtoehtoisesti seuraavaan syksyyn) tai jos sä alat työpaikkaa etsimään vasta syksyllä niin saat sen sitten jossain vaiheessa esim seuraavan vuoden alussa kun löytyy mieleinen.. tai jos teette toisen lapsen niin sitten hän sä hoidat lasta kotona toukokuuhun asti jos heti tärppää..
että kovin on avoimet suunnitelmat..

Voi että sä oot ärsyttävä! Miksi et voi ymmärtää mun sanomisia, vaan ymmärrät ne tahallas väärin! Johan mä kirjotin, että tottakai kesälläkin suunnitellaan jne. Että syskyllä sitten toteutuu ne suunnitelmat jne. Toivottavasti et ole oikeassa elämässä noin vaikea ihminen, toivottavasti et oikeassa elämässä tahallasi ymmärrä väärin. *Halaus sulle*

kuule kun noi jutut sä oot tänne itse kirjoittanut.. en mä ymmärrä tahalleen väärin

Niin, mutta mähän olen kirjoittanut aivan eritavalla ku sä nyt.

toi minkä kirjoitin on ihan päätelmä niistä sun kirjoituksista, olet itse kirjoittanut että hoidat lasta kotona syksyyn asti, sitten päätät mitä teet.. eli laitoin noin ajat sen mukaan mitä niissä mahdollisesti kestää.. ja niistä voi hyvin päätellä että hoidat lasta paljon kauemmin kuin syksyyn saakka, ja tästä syystä ehkä miehesi nyt ehdottelee sulle duunipaikkaa joka alkaa heinäkuussa...
siis jos haluat syksyllä tehdä jo jotain, niin nythän on se aika kun pitää päätöksiä tehdä, alkaa hakemaan duunia,opiskelupaikkaa etc.

Hmm, niinpä, kun sä päättelet, et tiedä puoliakaan, ja tuskin olet lukenut koko ketjua. Vaan poiminu sieltä täältä ja muutellu omaan sävyyn Oot aika lapsellinen, sori vain. Katsos ku mä NIMENOMAAN kerroin, että kesällä jo suunnitellaan, mikset sitä huomioinut, vaan jauhoit koko ajan, että syksyllä vasta suunnitellaan, ja siten venyy tammikuulle, tai jopa toukokuulle. Niin mä en ole katsos kirjoittanut, ne on sun omia PIKKUPÄÄTELMIÄ.

ei vaan toi kesällä suunnitellaan ja sovitaan juttu tuli ihan avsta näissä sun viimosissa vieteissä
ja onhan ne päätelmiä, mutta meinasitko että jos haet sykysllä opiskelupaikkaa niin saat sen samantein? tai duunin aloitat heti.. tai jos toista lasta meinaatte niin menetkö välissä töihin.. kun sun viesteissä se on juurkin ollut perustelu sille miksi et tuota duunipaikkaa hakis..
mä olen lukenut koko ketjun, ihan kaikki sun kirjoittamat jutut, ja en ole niitä muutellut, sä olet itse muutellut..
ja lapsellinen olet sä, keksit kokoajan uusia perusteluita sille miksi sä olet oikeassa ja miehes on nyt paska joka muutti sovittuja päätöksiä.. ja juuri sillä tavalla se sun tarina kokoajan muuttuu...

Sä oot niin huvittava. Tiedätkös miks oikeestaan sun kanssa väittelen, siks että mä saan niin mojovat naurut

Niin, no kesällä sovittaan juttu on tullut tähän siks, että tottakai ihminen suunnittelee elämäänsä jatkuvasti, ei sitä sovita yhtenä päivänä. Että juu, sovitaanpas, että 5.9.2010 sovitaan meidän elämän kohtalo! Tottakai sitä suunnitellaan jatkuvasti, pikkuhiljaa, kuunnellaan omia tunteita. Ja kyllä mä miestäni kuuntelen, musta se on vaan tyhmää, että sovitaan jotain, ja sit mä asennoidun siihen, mitä sovitaan ja sitten tuleeki yllätyksiä kaapista. Ja huomaatkos, että olet itse vääntänyt tähän ketjuun sen, että en halua mennä MIHINKÄÄN töihin. Tässä ketjussa kyse oli siitä ainoasta työpaikasta, johon en halua mennä! Ja joo, jos syksyllä tärppää pikkukakkonen, niin menen töihin ennen kuin jään äitiyslomalle, pakkohan se on tienata, jotta saa sitten kunnon ä-päivärahaa. Ja juu, en tietenkään oleta, että syksyllä hakemani opiskelupaikka on mun HETI, vaan tammikuulla vasta, jos siis sittenkään. Mutta tottakai menen siinä välissä sitten johonkin töihin tienaamaan, jotta on varaa opiskella. SÄ olet se, joka on vääntänyt tän keskustelun siihen, että kyse on nyt siitä että en haluaisi mennä MIHINKÄÄN töihin. Katsos alotus, siellä lukee selvästi, että kyse on YHDESTÄ paikasta, johon en halua.

mä en ole sanonut ettet sä menis mihinkään duunipaikkaan ikinä..
sä olet itse sanonut että sä et halua tuohon yhteen duunipaikkaan, sitten jatkat kertomalal ettet ole valmis työelämään ja olette sopineet sun hoitavan lasta syksyyn asti kotona.. sitten sä kerrot että lähihoitajan ala ei kiinnosta sua koska sä et jaksa pyyhkiä mitään perseitä.. ja menet töihin JOS löydät sellasen duunin minkä haluat, haluaist opiskella esim fysioterapeutiksi, mutta sitten miehes olikin sitä vastaan kun siitä opiskelusta ei tienaa... perustelit myöskin työpaikan hakematta jättämistä sillä että haluat opiskelemaan, tai sitte muuattet toiselle paikka kunnalle, tai teette toisen lapsen..
ja typaikasta sanoit että et aio mennä duuniin mitä et halua tehdä, ja työ on sellasian työaikoina joita et halau tehdä, lisäks sun mielestä oli perseestä että miehes vaatii sua ottamaan duunin sellaselta paikkakunnalta missä sä et edes halau asua.. ja lopulta käy ilmi että se onkin teidän nykyisellä paikkakunnalla, jossa ilmeisesti kuitenkin viihdyt lasta kotona hoitamassa, aj kivaa on kun kulut on niin pienet jne.
sitten kerrot kaiken näköisiä esteitä töihin menolle edes keikkaluontoisesti.. sanot että syksyyn asti ja että syksyllä sitten katsotte mitä teette.. ja kun joku siitä mainitsee niin se muuttuukin että yhdessä keskustelette pitkin kesää siitä mitä teette jne.
kauhean kiva jos saat mojovat naurut tästäö.. mä en voi kuin hämmästellä tota sun asennetta koko touhuuun, aj sitä ettet itse näe minkälaisen kuvan annat koko tilanteesta.. koska mä en toki ole ainut joka on tehnyt ne samat päätelmät sun teksteistä..

Tai sitten sä vaan esiinnyt niin monena Mä en edelleenkään ymmärrä tuota sun päätelmäkykyä, se on ihan perseestä! Mä olisin valmis muuttamaan vaikka HETI tältä istumalta tältä paikkakunnalta, mutta mies ei ole, koska ei halua aloittaa vielä uudessa paikassa, koska haluaa pitää kesäloman. Jos nyt vaihtaisi työpaikkaa, ei olisi kesälomaa. Joten siinäkin kuuntelen miestäni.

Ja onko se susta oikein, että kun mä en halua viedä lasta hoitoon, mutta mies vaatii että menen töihin, niin onko se sit tasa-arvoa, jos mä vien lapsen hoitoon, kun mies käskee mun mennä töihin paikkaan, johon en halua mennä? Onko se susta tasa-arvoa?

Mä en katsos voi mitään sille, että mun mies ei halua jäädä koti-isäksi. Vai pitäskö mun sitten antaa periksi, ja tehdä vasten tahtoani, ja viedä pieni lapsi hoitoon???? Onko se tosiaan sun mielestä tasa-arvoa??

Ja noi, mitä luettelet, töihin meno, opiskelut, toinen vauva, ne on vaihtoehtoja, me kumpikaan, minä eikä mies ei todellakaan tiedetä, mitä me halutaan. Missä halutaan asua, milloin muutetaan jne.

Nousin aamulla miehen kanssa samaan aikaan ylös, kun hän nousi töihin. Ja kysyin suoraan, ymmärtääkö miksi haluan olla kotona. Sanoi ymmärtävänsä, että pienen lapsen paikka on kotona. Sanoin, että töihin voin mennä, mutta se paikka, mihin menen, ei ole se, mihin en halua. Kysyin myös, lähtisikö mies itse samassa tilanteessa töihin paikkaan, jossa ei tykkäisi olla. Työhön, jota pitää tehdä pakolla. Sanoi, että ei todellakaan. Pyysi anteeksi vaatimaansa. Puhuttiin sen verran, mitä nyt ehdittiin, ennenkuin se läks töihin. Varmaan tänään jatketaan. Kyllä me ollaan tästä asiasta keskusteltu, pitkään ja hartaasti. Ja mä en nää mitään estettä sille, että en voisi olla kotona, koska taloudellinen tilannekin sallii sen. Tiedän, että katuisin, jos nyt palaisin työelämään, ja joutuisin laittamaan lapseni hoitoon vasten tahtoani.

 

Huhhuh...

Mistä vetoa, että ap hankkiutuu raskaaksi pian, ettei vaan tarvitsisi lähteä töihin eikä ottaa mitään vastuuta mistään.

Säkään tuskin luit koko ketjua. Koska kirjoitin aiemmin, että nimenomaan EN HALUA VIELÄ TOISTA LASTA. Miksi väännät mun kirjoituksen ihan toiseksi?

Kovin realistisen kuuloinen suunnitelma. Odotetaan syksyyn ja katsotaan sitten, huvittaako rouvaa mennä töihin vai opiskella. Ai hitto, milloinkas niihin kouluihin piti hakea? Voi harmin paikka!

No, sä et taida tietää, että kouluihin voi hakea syksylläkin, ja aloittaa opiskelut vuoden alusta.

eli sä et oo päättänyt mitä haluat tehdä ja milloin... kunhan olet ja hengailet kun miehes käy töissä.. kait kuulut viel niihin naisiin jotka vaatii miestä osallistumaan kotitöihin palkkatyön lisäks..

Hohhoijaa, älä viitsi, kun tiedät vallan mainiosti, että lapsen hoitaminenkin on työtä! Ja kyllä, olen päättänyt mitä halua tehdä, mutta kun mies ei anna mun tehdä niin, vaan pakottaa vittu töihin. Ja joo, minä teen suurimman osan kotitöistä, mutta kyllä mies joutaa astiansa laittamaan koneeseen ja viemään roskat lenkille lähtiessään, aij että miten paska vaimo oon!


Aika jännä muuten, että täällä saa lukea keskustelua niiiiin paljon siitä, että miten paha ihminen äiti on, kun vie lapsen hoitoon. Sitten kun tulee keskustelu, jossa äiti haluaakin jäädä lapsen kanssa kotiin, varsinkaan kun mitään taloudellista estettä sille ei ole, niin sittenkin se äiti on paska! No, toinen nainen on susi toiselle naiselle... Niin kai se menee...

lapsen hoitaminen ei ole työtä.. ei se ole millään tavalal verrattavissa palkkatyötön.. lisäksi, lapsen hankiminen on vapaaehtosita, kun lapsen päättää hankkia niin sen jälkeen lapsen hoitaminen on elämää...
sä et yksin voi päättää siitä oletko kotona vai et.. se nyt vaan on ikävä tosiasia..

noi on asioita mitkä päätetään yhdessä, molempien mielipiteet huomioidaan ja lasketaan plussat ja miinukset, tehdään ratkaisu yhdessä... ei niin et nainen ilmoittaa asian menevän näin. piste.

Enhän mä olekaan ilmoittanut, että asia menee näin ja piste. Johan ylempänä kirjoitin, että yhdessä sovittiin alunperin, että syksyyn asti olen kotona lapsen kanssa, ja sitten katsomaan muutetaanko, menenkö töihin vai kouluun, vai mitä tehdään. Vai tehdäänkö toinen lapsi, siitäkin kun on ollut puhetta. Ja sitten, tulee tällainen tilanne, että mies peruukin sanansa, ja haluaa, että menen töihin paikkakunnalla, jossa ei kiinnosta asua, töihin mikä ei miellytä, vuorotyöhön, jossa en psyykkeen kanssa jaksa, onko se oikein!!!???

Tuossa sä kyllä puhut toisen lapsen tekemisestä.

Niin? Mikä sulle on tässä epäselvää? Kerro ihmeessä niin tarkennan.