Suunniteltu sektio perätilan vuoksi, spontaani synnytyksen käynnistyminen ennen sitä, kokemuksia?

Minulla siis edessä perätilan vuoksi suunniteltu sektio rv 39+0, nyt viikkoja kasassa 36+3. Paikat on lähteny pehmenemään ja kohdunkaulaa on jäljellä 1,5cm ja sormelle auki. Nyt mietityttääkin että jos synnytys käynnistyykin spontaanisti ennen sektioaikaa. Lääkäri sanoi että mikäli synnytys ei ole kovin pitkälle edistynyt niin sektio voidaan vielä tehdä siinä tapauksessa. Esikosta supistelin vuorokauden ennen sairaalaan menoa ja siellä oltiin 13h ennen syntymää, että nopeaa synnytystä tuskin on tiedossa, mutta silti huolettaa. Lantiota ei ole tietenkään kuvattu, joten jos kiire tulee niin pitääkö sitten vaan antaa mennä ja toivoa parasta? Ponnistusvaiheenkin pitää käsittääkseni olla ripeä perätilassa ja esikkoa ponnistelin 40min. Onko kellään kokemuksia samanlaisesta tilaanteesta ja miten meni? Ehdittinkö kuvaamaan lantiota ja menikö kaikki hyvin vai sektioitiinko joka tapauksessa?

 

Hei!
Minulla oli myös perätilavauva, jota yritettiin kääntää vk 36. Viikolla 37 kääntämistä ei enää yritetty vauvan pienen koon vuoksi. Sain viikolle 38 ajan synnytystapa-arviota varten. Alustavasti puhuttiin sektiosta jo tuolloin vk 37 käynnillä, muttei vielä varattu aikaa. En jollain tapaa uskonut siihen, että synnytys käynnistyisi jo ennen aikojaan, mutta niin kävi. Tasan vk 38 minulta meni vedet aamulla ihan yllättäin. Mitään supistuksia tai muitakaan kipuja ei ollut. Soitin heti sairaalalle ja sain ohjeet tilata ambulanssin ja olla mahdollisimman paljon makuuasennossa.
Sairaalalla olin käyrillä ja odottelin lääkäriä arvioimaan tilannetta. Noin tunnin ajan olin käyrillä ja sen jälkeen kätilö otti pois. Tässäkään vaiheessa ei ollut supistuksia. Sain luvan olla jalkeilla ja käydä vessalla. No nopeasti kävin vessalla ja menin takaisin sängylle. Onneksi lääkäri tulikin melkein heti, vaikka alustava arvio oli vasta n. 2 tunnin päästä. Siinä keskusteltiin sit synnytystavasta, kun en kerinnyt sinne arvioon edes mennä. Oma toive oli sektio ja lääkärikin oli sitä mieltä, että se on tässä vaiheessa viisainta. En ollut syönyt/juonut mitään yön/aamun aikana, joten sektio olisi ollut mahdollinen suht nopeasti.

Siinä tutkimusta tehdessä lääkäri havaitsi että vauvan sydänäänet ovat heikot ja vähän ihmetteli et miks oli otettu käyriltä pois. Hän sit pyysi kätilöä tuomaan nopeasti ultran ja siitä havaitsi et napanuora oli puristuksissa/tulossa ulos. Siinä ei sen pidempään ihmetelty vaan lähdettiin suoraan hätäsektioon. Leikkaussalissa nukutettiin nopeasti ja heräilin n. parin tunnin kuluttua. Tyttö oli jo päässyt isänsä syliin n. 15 min kuluttua siitä, kun synnytyssalista lähdettiin leikkuriin. Meillä oli onni matkassa, saatiin terve tyttö. Lääkärin mukaan jos hän olisi tullut vaikka vartti myöhemmin niin vauva olisi voinut olla jo kuollut.
Olin koko ajan luottavaisin mielin henkilökunnan ammattitaidon suhteen. Ainut asia mikä jäi mieltä kalvamaan oli se, että miksi otettiin käyriltä pois ja annettiin lupa liikkua.

Toivotan sinulle paljon onnea ja tsemppiä tulevaan

 

Itselläni takana kaksi sektiota perätilan vuoksi. Kumpikin ehti käynnistyä itsekseen ennen suunniteltua sektiopäivää. Ensimmäisen kohdalla taisin olla 4-5 cm auki sairaalaan tullessa, joten hieman kiirehtivät leikkaussaliin siirtämistä. Mitään paniikinomaista hätäilyä tilanteeseen ei kuitenkaan hoitohenkilökunnan osalta liittynyt.

Toinen käynnistyi vesien menolla, ja koska silloin käskivät tulla sairaalaan heti, ei homma ollut viellä noinkaan pitkällä. Silloin vielä ultrailivat ja käyttivät supistusten välillä magneettikuvauksessakin. (Olisin itse ensisijaisesti halunnut yrittää alakautta.) Tulivat kuitenkin siihen tulokseen että turvallisempi leikata.

Kiireellisessä ja suunnitellussa on tietysti vielä sellainen käytännön ero, että suunnitellussa isä saa tietääkseni aina olla mukana. Siinä sairaalassa jossa meidän lapsemme syntyivät, päätösvalta on kiireellisissä sektioissa annettu tapauskohtaisesti lääkärille. Eli lääkäri saa halutessaan kieltää isää tulemasta leikkaussaliin, toisin kuin suunnitellussa. Me olimme siinä suhteessa onnekkaita, että kummallakaan kertaa lääkärillä ei ollut mitään mieheni läsnäoloa vastaan. Joissakin sairaaloissa on sellainen käytäntö, että kiireelliseen sektioon ei koskaan päästetä isää mukaan. Tätä kannattaa tiedustella etukäteen omasta sairaalasta.

Vaikka onhan sekin aika lyhyt hetki mitä isä saa leikkaussalissa paikalla olla. Esivalmistelujen jälkeen, leikkauksen alusta vauvan ulosottoon asti, eli käytännössä ehkä viisi minuuttia. Sen jälkeen isä viedään vauvan kanssa pois ja äiti jää ommeltavaksi.

 

Kiitos vastauksista! Vieläkin jännittää, mutta kiva kuulla positiivisia kokemuksia eniten jännittää se vesien meno, en varmaan enää uskalla kotoa poistua ainahan se on kivempi jos ei kiireessä tarvi leikata, joten sormet ristissä toivon että pysyis siihen leikkauspäivään asti vielä masussa. Kiitos tsempeistä, eiköhän se siitä