Surullisen Ihana Vauva-aika

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Äiti Kera Neljän Lapsen
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Voi, mulla oli jo tosi surkee olo kolmannen lapseni ollessa vauva. Hyvä etten itkua tihhuuttanu ajattellessani aina "kaiken olevan viimeistä kertaa"...
Nyt on poika 5,5 vuotta ja päätettiin miehen kanssa tehä kuitenkin se iltatähtönen :D ...menkat on myöhässä ja suunnittelen pissaushmmia huomenaamuksi;)
Ihana olo, mä oon niin täynnä elämää, mutta kun luin tän ketjun mulle tuli heti mieleen että nyt tää on sitten viimeinen kerta...

:'( voi ei, sama saattohoito uudestaan:headwall:

Mulla on ikää 31 vuotta :whistle:
 
Oih... Itsellä tuo kolmonen on vasta 7 viikkoa ja rakastan tätä vauva-aikaa. :heart: Samalla kuitenkin kun pienimpiä vauvanvaatteita kokoilee pois tulee jo niin haikea olo, todennäköisesti tämä oli siis meille viimeinen kerta tätä lajia...

Toki lapset on ihania isompinakin, kun luonteet alkavat kunnolla tulla esille ja pystyy alkamaan tehdä kaikkea kivaa yhdessä. Siltikin vauva-ajassa on se oma hohtonsa ja nämä rauhaisat hetket pienen kanssa ovat jotain mitä haluaisi säilöä tulevien päivien varalle.
 
Voi, mulla oli jo tosi surkee olo kolmannen lapseni ollessa vauva. Hyvä etten itkua tihhuuttanu ajattellessani aina "kaiken olevan viimeistä kertaa"...
Nyt on poika 5,5 vuotta ja päätettiin miehen kanssa tehä kuitenkin se iltatähtönen :D ...menkat on myöhässä ja suunnittelen pissaushmmia huomenaamuksi;)
Ihana olo, mä oon niin täynnä elämää, mutta kun luin tän ketjun mulle tuli heti mieleen että nyt tää on sitten viimeinen kerta...

:'( voi ei, sama saattohoito uudestaan:headwall:

Mulla on ikää 31 vuotta :whistle:

Toivottavsti tulee hyviä uutiasia aamulla! :wave:

Ihanaa kuulla että joku muukin elää noin tunteella näitä "viimeisiä kertoja"... Itse jopa leikkaussalissa ennen vauvan ulos saamista meinasin ruveta itkemään kun tajusin että tämä oli sitten viimeinen kerta tätäkin lajia.
 
On, itseasiassa, minulla on muutakin. Oma firma odottaa, kunhan saan kotiäidin kultaisen työni hoidettua, toivottavasti siihen asti kuin tämä nuorin on eskarilainen tai ekalla. On todellakin vauva-ajassa oma hohtonsa =) , mutta on toki tässä elämässä isompien lasten kanssa.
 
sitä vauva-aikaa varmaan muistelee niin lämmöllä sen takia että se on niin lyhyt. ja kun sitä ei saa takas. se ihana tunne kun se pieni ihme tulee ja se on tuntematon mutta silti perheenjäsen. :heart: tottakai se on rankkaakin eikä aina niin ihanaa mutta kummasti ne huonot muistot katoaa tai ei tunnu enää niin kamalilta kun muistelee taaksepäin. :D
 
Tiedän lisäksi, että olen onnellisessa asemassa elämässäni. Olen saanut olla kotona lasteni kanssa, vaikka nuorena aloitin niin kerkesin opiskelemaan itselleni ammattitutkinnon ja oma firma odottaa minua viimeistään kun olen 35 ja olen saanut olla kotiäitinä siihen mennessä n. 14 vuotta ja ne 14 vuotta ovat varmasti ne jotka kantavat loppuelämän, näin etenen jos kaikki menee niin kuin suunniteltua.
 

Yhteistyössä