Suositeltu ei kouluun,mutta...

[aippä76]

Onko ketään kenen lapselle olisi suositeltu,että ei vielä kouluun vaan kävisi eskarin uudelleen.
Siis koululykkäystä,mutta lapsi laitettukkin/päästetty kouluun suosituksista huolimatta!?!?
Miten ovat lapset pärjänneet?? Meille sanottu,että lukemisen oppiminen voi olla vaikeampaa,mutta muuten taitava ja olisi kouluun kovasti menossa ja meneekin. Tiedetään,että apua tarvitsee koulujutuissa sitten enemmän.

 

[minni]

Poikani hyvälle kaverille(tyttö) suositeltiin myös aikoinaan vuodella kouluun menon lykkäystä, mutta äitinsä tahtoi laittaa kouluun. Ja hyvin on pärjännyt, nyt jo reipas toppuluokkalainen =) . Ollut kuulemma joissain asioissa vähän ongelmia, mutta mukavan opettajan ansiosta kaikki mennyt hienosti :hug:

 

[äitykkä]

Meillä tytölle tehtiin koulukysyystestit viime keväänä. Niissä hän pärjäsi kyllä hyvin,mutta esikoulunopettaja joka myös oli loppupalaverissa oli eri mieltä ja keroi tytön oppimisvaikeuksista ja hahmotusongelmista ja näiden perustella suositteli että ei vielä kouluun. Minä jääräpäisenä vaan vaan oliin sitä mieltä että kouluun. En voi sanoa että olisin katuntut päätöstäni,mutta töitä on jouduttu tekemään paljon. Apuna on ollut ihana opettaja ja erityisopettaja. Tyttö oppi lukemaan joulun aikoihhin ja nyt eilen kävin opettajan kanssa palverissa ja kakkoselle siirretään =) En tiedä miten paljon olisi helpottannut asioita jos olisi vielä vuoden eskarissa ollut.AInankin itsetunto olisi mennnyt nollille,koska odotti kovasti koulun alkua. Miten olisiko teillä pienluokan mahdollisuutta? meillä ei sitä ollut,mutta aktiivinen opettaja jaksaa aina herätellä mukaan jos jää haaveilemaan. Jos koulukypsyystestitkin olisivat antaneet vastauksen ett kouun menoa on syytä lykätä niin olisin siihen suostunut jos perustelut olisivat olleet hyvät. Olisiko sinulla mahdollisuutta jutella testit tehneiden ihmisten kanssa?

 

[taustalla]

Poikani on ujo ja epävarma omasta onnistumisestaan ja suoriutumisestaan. Vuoden mittaan kuitenkin esikoulusta tullut hyvin palautetta, miten reipastuu päivä päivältä mutta joskus on ongelmia varsinkin ryhmätilanteissa. Kysyin itse joulun aikaan erityislastentarhaopettajalta, että mitä mieltä hän on koulunaloituksesta. Sanoi silloin että taidot on kohdallaan ettei näe koulunaloitukselle estettä. Kysyin starttiluokasta ja sanoi siihenkin ettei poika kuulu starttiluokalle. Muutama viikko sitten hän tuli minulle kertomaan että poikaa ei valittu starttiluokalle. Ihmettelin jo silloin asiaa että eihän pojan kuulunutkaan mennä. Koulututustumisen yhteydessä pojalle oli tullut näitä epävarmuuden hetkiä, jännitti kovasti tilannetta. Ja opettajille oli herännyt kysymys miten poika pärjää isossa luokassa. Joten erityislastentarhaopettaja tuli sanomaan minulle että jospa se poika lähtis sit kuitenkin startille, mut lähikoulun startti on täynnä, mutta kauemmista kouluista löytyis tilaa ja TAKSILLA pääsis!!! Joo, just joo!
Olen kuitenkin päättänyt, että annan pojalleni mahdollisuuden kokeilla normaaliluokkaa. Mielestäni poikani itsetunnolle olisi vielä kovempi pala se että joutuis eroon eskarikavereista, joista kaikki menossa samaan kouluun. Se tunne ettei kelpuuteta samaan kouluun kuin muut. Tiedän kyllä että kouluun sopeutuminen ei välttämättä ole yhtä helppoa kuin "rohkeilla" ja innokkaasti ryhmätilanteisiin osallistuvilla, mutta mielestäni poikani kuuluu saada se mahdollisuus. Ja onhan sitä erityisopetusta mahdollisuus saada "normaali"luokkalaisenkin! J a lääkäri kirjoittanut todistuksen koulunkäyntiavustajasta!
Toivottavasti teksti ei ollut liian sekavaa!

 

[lapsen parhaaksi]

Minä uskoisin asiantuntijoita eli lastentarhanopettajia. Lapselle on parempi kokemus se, että hän yhden vuoden kypsyttyään pärjää hyvin koulussa ja kaveriporukassa kuin se, että tuntee aina olevansa muita huonompi ja tarvitsevansa enemmän apua kuin muut. eka luokka on niin tärkeä jatkokoulunkäynnille, että olisi tärkeää saada siitä onnistunut vuosi, josta jää lapselle hyvä mieli ja usko omiin kykyihin.

 

[aippä76]

Meillä on tässä tilanteessa vielä se,että meillä on tyttö ja poika saman ikäisiä ja tyttö joutui testiin.
Pienluokkaan ei ole mahdollisuutta...tyttö ei täytä kriteereitä,että sinne pääsisi.
Keskusteltu ollaan testejä tehneiden psykologien kanssa useampaan kertaan. Mielestämme tämä psykologi on vain vähän hömppä. Yksi syistä oli,että ei kouluun kun tyttö on niin pieni 106cm (ja meidän poika 120). Mielestäni se ei ole mikään syy,kun vanhemmatkaan ei ole mitään pitkiä.
Tyttö odottaa kouluun lähtöä,kun velikin lähtee kouluun.
Lisäksi kouluun lähtee naapureista 4 muutkin kaveria jotka ovat myös eskari kavereita. Asumme tällaisella omakoti alueella hieman sivummalla ja saman ikäisiä kavereita ei ole edes muita. Ja tuttava perheistä menee 3 myös kouluun.
Tiedämme,että joudumme tytön kanssa tekemään enemmän töitä mutta siihen olemme vamiita. Ja mielestäni ei kaikkien tarvitse olla niitä 10 oppilaita.
Nämä koulukypsyys testit tehtiin jo tammikuussa ja nyt eskarissa ohjaajat sanoneet,että tyttö mennyt roimasti siitä eteenpäin. Ja eskari ohjaajat olivat käyneen koululla kertomasssa jokaisesta lapsesta erikseen ja opettaja oli sanonut,että kouluun vain. Siskoni on myös opettaja ekallaluokalla ja hyviä vinkkejä ollaan nyt jo saatu ja paljon tehtäviä...siItä on lasten täti pitänyt huolen. tyttö on varsinainen sisupussi,ei ujo ja muuten osaava. Lukemaanan oppimisessa voi olla vaikeutta. Pettymys voisi olla liian suuri jos ei pääsisikään kouluun,kun muut menee. Latistaisiko se tytön innon oppia mikä nyt on. HALUSIN VAIN KYSELLÄ KUINKA LAPSET OVAT PÄRJÄNNEET,KUN OVAT MENNEET KOULUUN VAIKKA TOISIN OLISI SUOSITELTU... Meillä tyttö menee kouluun se on jo päätetty.

 

[äitykkä]

Minun mielestäni te olette tehneet täysin oikean ratkaisun asiassa kun ottaa huomioon kaikki seikat! Voimia ensi talveksi koko perheelle!!

 

[vierailija_]

Sukulaisperheemme pojalle suositeltiin koulun alun lykkäystä; oli syntynyt joulukuussa. Äiti oli toisen eskarivuoden kannalla, mutta isä ei hyväksynyt ajatusta että hänen poikansa...
Nyt eka vuosi lopulla, ei osaa lukea, ei jaksa keskittyä.... Nyt mietitään eka luokan uudelleen käymistä.

 

[taustalla]

kannattaa kuunnella niitä opettajia, ne on ammattilaisia. ei ne ihan helposti ja turhan takia suosittele lykkäystä.
muistakaa, että aina on myös se mahdollisuus että sen toisen eskarivuoden (tai nollaluokan) jälkeen voidaan siirtää suoraan toiselle luokalle. jos vaan taidot riittää.
lapselle on loppujen lopuksi parempi että tuntee itsensä yhtä taitavaksi luokkatovereiden seurassa. huonommuudentunne aiheuttaa vaan stressiä.

 

[aippä76]

Opettaja sanoikin,että kouluun vain ja eskariopet myös.
Tämä psykologi oli ainoastaan toista mieltä. Tyttö menee kouluun!!!!!!!!!!!!

 

[Mapy]

Meillä poika käy toista vuotta eskaria. En ole päivääkään katunut. Ei toiseen kertaan eskarin käyminen laske lapsen itsetuntoa vaan nostaa. Koko viime vuoden poikani oli monissa asioissa heikoimmassa päässä ja kärsi siitä kovin. Nyt oppii asiat nopeammin ja huomaa että on samalla tasolla tai parempi kuin muut. Koulukypsyystestit osoittivat että selviytyi kaikesta ikätasoisesti tai paremmin jo viime keväänä mutta olimme yhtä mieltä open ja erityisopen kanssa siitä että ei lähdetä takkuamaan koulutyölle. Itse olen aikoinaan joutunut takkuamaan koulutöiden kanssa ja vaikka vanhemmat tukivat ja auttoivat ja sain ihan hyviä numeroita (n.8) niin silti oli kovin mieltäalentavaa kun jouduin tekemään enemmän töitä kuin veljeni ja kaverini. Tämä on enemmän loppuvuodesta syntyneiden lasten ongelma ja etenkin jos on esikoinen ja vielä poika.
Ja niin kuin asiantuntijat sanovat, niin lapsi hyväksyy tuplauksen jos vain se on varhaisessa vaiheessa ja vanhemmat sen hyväksyvät. Mitä vanhemmaksi lapsi tulee sitä vaikeampaa se on ja jos vanhemmat häpeävät lapsen luokalle jäämistä niin se varmasti vahingoittaa myös itseluottamusta. Poikani kertoo ylpeänä kaikille vastaantulijoille tuplauksesta ja hänellä on paljon myös kavereita jotka ovat tuplanneet.

 

[Fiona71]

Meidän esikoisen ollessa eskarissa peräti viidelle oli suositeltu,ettei vielä kouluun,mutta kaikki menivät!Ryhmässä oli vaan 16 oppilasta,että suurella osalla oli ongelmia.Esikoinen on nyt tokalla ja luokalla on edelleen avustaja opettajan lisäksi.On lukemishäiriötä,hitautta ja ongelmia matikassa.Näiden erityisoppilaiden takia muut jää vähemmälle huomiolle ja mäkin yritän meidän pojalta välillä kysellä,että meneekö kaikki hyvin vai onko jossain ongelmia.Onneksi poika ei ole perinyt mun matikkapäätä,vaan saa kokeista liki täydet.
Tuosta matikasta sen verran,että se on sitten yllättävän vaikeaa ja nopea tempoista.Esim.nyt tokalla ovat menneet 1-5 kertotaulut,luvut 1000 asti,laskevat ja vähentevät alekkain kolmeakin lukua esim.245+543+120 jne.
Että ongelmia voi olla tiedossa,jos eskarissakin niistä huomautetaan.
Kaikki voi mennä hyvinkin,jos opettaja on hyvä,riippuu todella paljon siitä.
Kannattaa asiaa pohtia siltäkin kannalta,että miltä lapsesta tuntuu,jos ei etene lukemisessa muiden tahtiin ja joutuu kuuntelemaan sivusta toisten hehkutellessa uudella taidollaan.
Mutta toki kaikki voi mennä hyvinkin =)

 

[gaubi]

Lapselle on paljon parempi käydä kaksi vuotta eskaria kuin ekaluokkaa. Muutos leikkivästä opiskelevaksi on suuri.

Koulunaloitusikä on 6-8 vuotta. Esikoiseni meni kouluun 8-vuotiaana, hyvä ratkaisu hänelle. Toiseksi vanhin 7-vuotiaana, hyvä ratkaisu hänelle. Kolmas, nyt 7-vuotias, sai lykkäyksen ja käy eskarin toiseen kertaan. Koululykätyillä on räätälöidyt eskaritehtävät, hän ei tule pitkästymään.