P
pitäkää hatuistanne kiinni
Vieras
Onko Suomi sittenkin sala-Kreikka?
Esko Rantanen
.
Suomi ajautuu hyvää vauhtia sekundataloudeksi, jossa valtion lainojen korot nousevat ja vienti vähenee. Kesän alusta lähtien Suomen kymmenen vuoden lainakorko on irtaantunut Hollannin vastaavasta korkotasosta. Tämä vakava oire kilpailukyvyn menetyksestä, arvioi Edward Hugh Afoen verkkoblogissa.
Hugh huomauttaa, että Ruotsin valtionobligaatioista on tullut turvasatama euron hajoamista pelkääville sijoittajille. Jutun otsikko vihjaa, että Suomi on taloudellisessa suorituskyvyssään samaa periferiaa kuin Etelä-Euroopan maat.
Ykkösselitys Suomen lainojen kallistumiselle on vaihtotasevaje. Kymmenen vuoden ylijäämä on sulanut olemattomaksi. Tuoreet kuukausitilastot kertovat, että Suomi on painunut tavaraviennin vajemaaksi. Olemme pian samaa mutasarjaa kuin Etelä-Euroopan euromaat.
Yksi selitys on Nokia. Vaihtotasekäyrä on viivästettynä osapuilleen samanmuotoinen kuin Nokian osakekurssi. Nokian omat mokat ovat vieneet Suomen viennistä miljardeja. Nokian sössimisiä ei voi selittää EKP:n korkopolitiikalla eikä maailmantalouden taantumalla.
Myös Suomen viennin muu rakenne sotii Suomen vientiä vastaan. Se on selvää, että vienti vähenee, kun puoli tusinaa paperi- ja sellutehtaita on suljettu.
Suomen tavaravienti väheni tullihallituksen mukaan arvoltaan 35 prosenttia tämän vuoden tammi-maaliskuussa verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan. Pudotus on historiallisen suuri, vastaavaa ei ole tapahtunut ainakaan viime vuosikymmeninä, kommentoi edellisen taantuman aiheuttamaa viennin laskua aktuaari Olli Savela Tilastokeskuksen julkaisemassa artikkelissa.
Blogin kirjoittaja viittaa myös toiseen ongelmaan. Matalien korkojen ja rahaelvytyksen ansiosta asuntojen hinnat Suomessa ovat nousseet. On totta, ettei Suomessa ole ollut samankaltaista asuntobuumia kuin Irlannissa ja Espanjassa, mutta riski Suomellakin on, jos hinnat jatkuvasti nousevat ja erityisesti nuorten ikäluokkien velkataakka kasvaa holtittomasti.
Suomella on siis sama ongelma kuin 1980-luvun lopussa. Kulutus on palautunut finanssikriisiä edeltäneelle tasolla ja ylittänytkin sen jo. Teollisuus, erityisesti vientiteollisuus laahaa jäljessä ja päälle pakkaava taantuma pahentaa epätasapainoa entisestään.
Tässä valossa puheet euron vakauttavasta vaikutuksesta ovat hölynpölyä.
Esko Rantanen
.
Suomi ajautuu hyvää vauhtia sekundataloudeksi, jossa valtion lainojen korot nousevat ja vienti vähenee. Kesän alusta lähtien Suomen kymmenen vuoden lainakorko on irtaantunut Hollannin vastaavasta korkotasosta. Tämä vakava oire kilpailukyvyn menetyksestä, arvioi Edward Hugh Afoen verkkoblogissa.
Hugh huomauttaa, että Ruotsin valtionobligaatioista on tullut turvasatama euron hajoamista pelkääville sijoittajille. Jutun otsikko vihjaa, että Suomi on taloudellisessa suorituskyvyssään samaa periferiaa kuin Etelä-Euroopan maat.
Ykkösselitys Suomen lainojen kallistumiselle on vaihtotasevaje. Kymmenen vuoden ylijäämä on sulanut olemattomaksi. Tuoreet kuukausitilastot kertovat, että Suomi on painunut tavaraviennin vajemaaksi. Olemme pian samaa mutasarjaa kuin Etelä-Euroopan euromaat.
Yksi selitys on Nokia. Vaihtotasekäyrä on viivästettynä osapuilleen samanmuotoinen kuin Nokian osakekurssi. Nokian omat mokat ovat vieneet Suomen viennistä miljardeja. Nokian sössimisiä ei voi selittää EKP:n korkopolitiikalla eikä maailmantalouden taantumalla.
Myös Suomen viennin muu rakenne sotii Suomen vientiä vastaan. Se on selvää, että vienti vähenee, kun puoli tusinaa paperi- ja sellutehtaita on suljettu.
Suomen tavaravienti väheni tullihallituksen mukaan arvoltaan 35 prosenttia tämän vuoden tammi-maaliskuussa verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan. Pudotus on historiallisen suuri, vastaavaa ei ole tapahtunut ainakaan viime vuosikymmeninä, kommentoi edellisen taantuman aiheuttamaa viennin laskua aktuaari Olli Savela Tilastokeskuksen julkaisemassa artikkelissa.
Blogin kirjoittaja viittaa myös toiseen ongelmaan. Matalien korkojen ja rahaelvytyksen ansiosta asuntojen hinnat Suomessa ovat nousseet. On totta, ettei Suomessa ole ollut samankaltaista asuntobuumia kuin Irlannissa ja Espanjassa, mutta riski Suomellakin on, jos hinnat jatkuvasti nousevat ja erityisesti nuorten ikäluokkien velkataakka kasvaa holtittomasti.
Suomella on siis sama ongelma kuin 1980-luvun lopussa. Kulutus on palautunut finanssikriisiä edeltäneelle tasolla ja ylittänytkin sen jo. Teollisuus, erityisesti vientiteollisuus laahaa jäljessä ja päälle pakkaava taantuma pahentaa epätasapainoa entisestään.
Tässä valossa puheet euron vakauttavasta vaikutuksesta ovat hölynpölyä.
Mutta mun mielestä tuossa aloituksessa ei ollut mitään uutta tai yllättävää. Pelkkä uhoaminen "me suomalaiset osataan ja tehdään kaikista parhaiten" ei riitä, kun ei se riitä edes vakuuttamaan meitä itseämme siitä, että edullisen ulkolaisen tuotteen sijasta kannattaisi ostaa vähemmän ja harvemmin, mutta sijoittaa silloin kalliimpaan kotimaiseen. Jos emme pysty vakuuttamaan itseämme, miten voisimme vakuuttaa muitakaan?
