M
Mitäs nyt?
Vieras
EVM lyhyesti:
EVM on anonyymi, monikansallinen, syytesuojettu osakeyhtiö, jolle Suomi on sitoutunut maksamaan 12,6 miljardia euroa ilman mitään vastinetta.
EVM:n on tarkoitus aloittaa toimintansa heinäkuun alussa vuonna 2012 ja sen on tarkoitus korvata nykyiset väliaikaisjärjestelyt ERVV ja ERVM heinäkuussa 2013. EVM:n tavoitteena on kriisien ennaltaehkäisy sekä rahoitus- ja velkakriisien todennäköisyyden alentaminen tulevaisuudessa. Eduskunnan päätös EVM:n jäsenyydestä tehdään viimeistään kesäkuun lopulla.
EVM:n toiminta:
Kuten muutkin rahoituslaitokset, EVM toimii oman pääoman varassa, toisin kuin ERVV, joka toimii jäsenvaltioidensa takaamien lainojen turvin. Ero on siis se, että ERVV on rahoittanut toimintansa lainarahalla ja lainojen takaajina ovat toimineet jäsenvaltiot (esim. Suomi), kun taas EVM toimii omalla pääomalla, jonka maksavat jäsenvaltiot pääomana EVM:lle.
Suomen osuus EVM:n peruspääomasta on 12,5818 miljardia euroa. Suomi maksaa osakepääomaa (1,43792 mrd. ) kerralla heti EVM:n toiminnan alkaessa heinäkuun 2012 alussa (varattu ensimmäisen lisätalousravioon 2012. Lisätalousarvion lopussa on todellakin maininta tästä summasta) ja EVM-sopimuksen mukaisesti Suomi sitoutuu noin 11,14 miljardin euron suuruisen vaadittaessa maksettavan osakepääoman maksamiseen siinä tapauksessa, että EVM muutoin tulisi maksukyvyttömäksi tai vararahasto ja maksettu osakepääoma eivät riitä tappioiden kattamiseen (käytännössä tämä tulisi vastaan esim. tilanteessa, jossa Espanja tai Italia tarvitsisivat apua). Koska tuon 11,14 mrd. euron maksaminen on epävarmaa, sitä ei ole varattu mihinkään budjettiin, koska sen tarpeeseen vaikuttaa paljolti euroalueen vakaus ja kehittyminen.
Hallituksen esityksessä todetaan, ettei tuo 11,14 mrd. euroa ole kuitenkaan mikään erikoisen suuri summa, koska se vastaa vajaata 5 prosenttia Suomen BKT:sta, mutta kuitenkaan siinä ei oteta huomioon sitä, että tilanteessa, jossa Euroopan talous on niin huonossa kunnossa, että EVM tarvitsisi käyttöönsä tuollaisia suuria osakepääomia, ei voida olettaa, että Suomen BKT olisi sillä tasolla jolla se nyt on.
Heinäkuun alussa maksettava 1,44 mrd. euroa maksetaan kerralla, vaikka muut jäsenvaltiot maksavat sen monessa erässä niin, että kaksi ensimmäistä erää maksetaan vuonna 2012, kolmas 2013 ja neljäs 2014. Jos EVM:n etu vaatii, voidaan pääoman maksamisen aikataulua nopeuttaa. Tuo ei kuitenkaan siis koske Suomea, koska Jutta neuvotteli meille hyvän diilin ja Suomi maksaa peruspääomansa kerralla. Tämä mm. siksi, että Suomi saa lainaa halvalla.
EVM:n jäsenvaltiot joutuvat osallistumaan EVM:n peruspääomaan vaikka olisikin tukea saava taho. Tähän voidaan jotain helpotuksia myöntää, mutta huomattavaa on kuitenkin se, että esim. Kreikan jakoperusteinen prosenttiosuus on 2,8% ja vaikkapa Espanjan 11,9%, kun Suomen osuus on 1,79%. Kyse on siis valtavista summista ja herää kysymys, mistä esim. Kreikka tai Espanja pääomansa repii.
EVM on anonyymi, monikansallinen, syytesuojettu osakeyhtiö, jolle Suomi on sitoutunut maksamaan 12,6 miljardia euroa ilman mitään vastinetta.
EVM:n on tarkoitus aloittaa toimintansa heinäkuun alussa vuonna 2012 ja sen on tarkoitus korvata nykyiset väliaikaisjärjestelyt ERVV ja ERVM heinäkuussa 2013. EVM:n tavoitteena on kriisien ennaltaehkäisy sekä rahoitus- ja velkakriisien todennäköisyyden alentaminen tulevaisuudessa. Eduskunnan päätös EVM:n jäsenyydestä tehdään viimeistään kesäkuun lopulla.
EVM:n toiminta:
Kuten muutkin rahoituslaitokset, EVM toimii oman pääoman varassa, toisin kuin ERVV, joka toimii jäsenvaltioidensa takaamien lainojen turvin. Ero on siis se, että ERVV on rahoittanut toimintansa lainarahalla ja lainojen takaajina ovat toimineet jäsenvaltiot (esim. Suomi), kun taas EVM toimii omalla pääomalla, jonka maksavat jäsenvaltiot pääomana EVM:lle.
Suomen osuus EVM:n peruspääomasta on 12,5818 miljardia euroa. Suomi maksaa osakepääomaa (1,43792 mrd. ) kerralla heti EVM:n toiminnan alkaessa heinäkuun 2012 alussa (varattu ensimmäisen lisätalousravioon 2012. Lisätalousarvion lopussa on todellakin maininta tästä summasta) ja EVM-sopimuksen mukaisesti Suomi sitoutuu noin 11,14 miljardin euron suuruisen vaadittaessa maksettavan osakepääoman maksamiseen siinä tapauksessa, että EVM muutoin tulisi maksukyvyttömäksi tai vararahasto ja maksettu osakepääoma eivät riitä tappioiden kattamiseen (käytännössä tämä tulisi vastaan esim. tilanteessa, jossa Espanja tai Italia tarvitsisivat apua). Koska tuon 11,14 mrd. euron maksaminen on epävarmaa, sitä ei ole varattu mihinkään budjettiin, koska sen tarpeeseen vaikuttaa paljolti euroalueen vakaus ja kehittyminen.
Hallituksen esityksessä todetaan, ettei tuo 11,14 mrd. euroa ole kuitenkaan mikään erikoisen suuri summa, koska se vastaa vajaata 5 prosenttia Suomen BKT:sta, mutta kuitenkaan siinä ei oteta huomioon sitä, että tilanteessa, jossa Euroopan talous on niin huonossa kunnossa, että EVM tarvitsisi käyttöönsä tuollaisia suuria osakepääomia, ei voida olettaa, että Suomen BKT olisi sillä tasolla jolla se nyt on.
Heinäkuun alussa maksettava 1,44 mrd. euroa maksetaan kerralla, vaikka muut jäsenvaltiot maksavat sen monessa erässä niin, että kaksi ensimmäistä erää maksetaan vuonna 2012, kolmas 2013 ja neljäs 2014. Jos EVM:n etu vaatii, voidaan pääoman maksamisen aikataulua nopeuttaa. Tuo ei kuitenkaan siis koske Suomea, koska Jutta neuvotteli meille hyvän diilin ja Suomi maksaa peruspääomansa kerralla. Tämä mm. siksi, että Suomi saa lainaa halvalla.
EVM:n jäsenvaltiot joutuvat osallistumaan EVM:n peruspääomaan vaikka olisikin tukea saava taho. Tähän voidaan jotain helpotuksia myöntää, mutta huomattavaa on kuitenkin se, että esim. Kreikan jakoperusteinen prosenttiosuus on 2,8% ja vaikkapa Espanjan 11,9%, kun Suomen osuus on 1,79%. Kyse on siis valtavista summista ja herää kysymys, mistä esim. Kreikka tai Espanja pääomansa repii.