Å
åijåijåi
Vieras
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001139149.html
Nyt se on tutkittu: Suomea äidinkielenään puhuvilla korkeampi älykkyysosamäärä kuin suomenruotsalaisilla
Cafe Artistin kahvilatyöntekijät Jessica Kilpi ja Anna Kruse pitävät tuloksia älykkyyden eroista yllättävinä.
SUOMENSUOMALAISILLA on uuden tutkimuksen mukaan 3,9 pistettä korkeampi älykkyysosamäärä kuin suomenruotsalaisilla. Suomenruotsalaisilla taas on riikinruotsalaisia korkeampi älykkyysosamäärä. Kyseessä on hyvin pienet erot.
Persoonallisuudessa suomalaisilla on tutkimuksen valossa parantamisen varaa päästäkseen suomenruotsalaisten tasolle. Tutkimuksessa selvisi, että suomenruotsalaiset saivat huomattavasti paremmat pisteet tunnollisuudessa, ulospäin suuntautuneisuudessa ja tunne-elämän tasapainossa.
Eli suomensuomalaiset ovat suomenruotsalaisia epätasapainoisempia persoonallisuudeltaan.
– Korostan sitä, että suomalaiset ovat persoonallisuutta mittaavalla asteikolla kuitenkin todella korkealla, suunnilleen britannialaisten ja eteläeurooppalaisten tasolla, sanoo tutkija, dosentti Edward Duttonhttp://www.iltasanomat.fi/haku/?search-term=Edward%20Dutton Oulun yliopistosta.
BRITTILÄISEEN luokkayhteiskuntaan verrattuna Suomessa ei vaikuta olevan vastaavanlaisia luokkaeroja. Yli kymmenen vuotta sitten Englannista Suomeen muuttanut Dutton kuuli monen suomalaisen sanovan kuuluvansa ”keskiluokkaan”, mutta sitten monet mainitsivat suomenruotsalaiset. Heitä pidettiin ylempiluokkaisina, kauneudentajuisempina ja itsevarmempina. Tämä herätti Duttonin mielenkiinnon.
– Halusin tietää, onko suomenruotsalaisilla todella keskimääräisesti korkeampi sosiaalinen status kuin suomensuomalaisilla. Selvisi, että kyllä on. Seuraavaksi halusin tietää, miksi. Yksilöllisellä tasolla kaksi tekijää määrittävät sosiaalisen statuksen: älykkyys ja persoonallisuus, kertoo Dutton.
NIINPÄ Dutton tutkimusryhmineen otti tarkasteluun älykkyysosamäärän kanssa vahvassa vastaavuussuhteessa olevat Pisa-tutkimukset vuosilta 2000–2012 sekä Finn-Kin persoonallisuustutkimukset. Ryhmä tutki, onko suomensuomalaisten ja suomenruotsalaisten älykkyydessä ja persoonallisuudessa eroavaisuuksia, mikä selittäisi suomenruotsalaisten keskimääräisesti vahvemman aseman yhteiskunnassa.
– Pisa-testit ja etenkin sen ongelmanratkaisutestit ovat erinomaisia älykkyysosamäärän mittareita. Pisa-tulokset ja kansallinen älykkyysosamäärä ovat vahvassa vastaavuussuhteessa keskenään. Älykkyystestit ja Pisa mittaavat vahvasti samaa asiaa, sanoo Dutton.
Älykkyysosamäärän osalta tutkimus nojaakin vahvasti siihen, että Pisa-tulosten ja kiistanalaisena pidetyn Tatu Vanhasenhttp://www.iltasanomat.fi/haku/?search-term=Tatu%20Vanhasen ja Richard Lynninhttp://www.iltasanomat.fi/haku/?search-term=Richard%20Lynnin määrittelemän kansallisen älykkyysosamäärän välillä on yhteys.
KÄVI ILMI, että suomensuomalaiset menestyivät suomenruotsalaisia paremmin kaikissa Pisa-testeissä, kaikissa sen osa-alueissa. Mutta ainoastaan hieman paremmin – suuria eroja ei ollut.
– Jotkut tutkijat väittävät, että suomenruotsalaisten huonommat Pisa-tulokset johtuvat siitä, että ruotsinkieliset koulut ovat todennäköisemmin kaksikielisiä. Tässä ei ole järkeä, koska suomenruotsalaiset saavat huonommat pisteet myös luovan ongelmanratkaisun tehtävissä, joka on paras älykkyyden mittari, ja siinä ei ole kielellistä elementtiä, sanoo Dutton.
– Ja yleisesti, kaksikielisyys on hyväksi älykkyysosamäärälle, joten suomensuomalaiset ovat tässä heikommalla, mutta heidän pisteensä ovat silti korkeammat, lisää Dutton.
Tutkimus julkaistaan Personality and Individual Differences -lehdessä, joka arvostetun tiedekustantaja Elsevierin julkaisu.
Menestysmittarit tikittävät suomenruotsalaisille
PERSOONALLISUUTTA koskevasta datasta selvisi, että suomenruotsalaiset pärjäävät kaikilla menestystä ennakoivilla mittareilla suomensuomalaisia paremmin.
Suomenruotsalaisilla on parempi terveys, pidempi elinajanodote, parempi koulutus sekä suhteellisesti suurempi edustus yhteiskunnan ”eliitin” parissa ja taidepalkintojen saajissa.
Tuloero suomensuomalaisten ja suomenruotsalaisten välillä sen sijaan ei ollut merkittävä.
–Suomensuomalaisten persoonallisuus on hyvin erilainen suomenruotsalaisiin verrattuna. Suomenruotsalaiset ovat yhteistyökykyisempiä, ulospäin suuntautuneempia ja tunne-elämältään tasapainoisempia, kertoo Edward Dutton tuloksista.
Suomenruotsalaisilla on aktiivisempi sosiaalinen elämä, johon kuuluu erilaisiin ryhmiin, kuten urheiluseurantoimintaan, osallistuminen vapaa-ajalla.
Tutkijat päättelivät, että suomenruotsalaisten sosioekonomisen menestyksen salaisuus lieneekin enemmän persoonallisuudesta kuin älykkyydestä johtuvaa.
Minna-Riikka Härkönen
Nyt se on tutkittu: Suomea äidinkielenään puhuvilla korkeampi älykkyysosamäärä kuin suomenruotsalaisilla
Cafe Artistin kahvilatyöntekijät Jessica Kilpi ja Anna Kruse pitävät tuloksia älykkyyden eroista yllättävinä.
SUOMENSUOMALAISILLA on uuden tutkimuksen mukaan 3,9 pistettä korkeampi älykkyysosamäärä kuin suomenruotsalaisilla. Suomenruotsalaisilla taas on riikinruotsalaisia korkeampi älykkyysosamäärä. Kyseessä on hyvin pienet erot.
Persoonallisuudessa suomalaisilla on tutkimuksen valossa parantamisen varaa päästäkseen suomenruotsalaisten tasolle. Tutkimuksessa selvisi, että suomenruotsalaiset saivat huomattavasti paremmat pisteet tunnollisuudessa, ulospäin suuntautuneisuudessa ja tunne-elämän tasapainossa.
Eli suomensuomalaiset ovat suomenruotsalaisia epätasapainoisempia persoonallisuudeltaan.
– Korostan sitä, että suomalaiset ovat persoonallisuutta mittaavalla asteikolla kuitenkin todella korkealla, suunnilleen britannialaisten ja eteläeurooppalaisten tasolla, sanoo tutkija, dosentti Edward Duttonhttp://www.iltasanomat.fi/haku/?search-term=Edward%20Dutton Oulun yliopistosta.
BRITTILÄISEEN luokkayhteiskuntaan verrattuna Suomessa ei vaikuta olevan vastaavanlaisia luokkaeroja. Yli kymmenen vuotta sitten Englannista Suomeen muuttanut Dutton kuuli monen suomalaisen sanovan kuuluvansa ”keskiluokkaan”, mutta sitten monet mainitsivat suomenruotsalaiset. Heitä pidettiin ylempiluokkaisina, kauneudentajuisempina ja itsevarmempina. Tämä herätti Duttonin mielenkiinnon.
– Halusin tietää, onko suomenruotsalaisilla todella keskimääräisesti korkeampi sosiaalinen status kuin suomensuomalaisilla. Selvisi, että kyllä on. Seuraavaksi halusin tietää, miksi. Yksilöllisellä tasolla kaksi tekijää määrittävät sosiaalisen statuksen: älykkyys ja persoonallisuus, kertoo Dutton.
NIINPÄ Dutton tutkimusryhmineen otti tarkasteluun älykkyysosamäärän kanssa vahvassa vastaavuussuhteessa olevat Pisa-tutkimukset vuosilta 2000–2012 sekä Finn-Kin persoonallisuustutkimukset. Ryhmä tutki, onko suomensuomalaisten ja suomenruotsalaisten älykkyydessä ja persoonallisuudessa eroavaisuuksia, mikä selittäisi suomenruotsalaisten keskimääräisesti vahvemman aseman yhteiskunnassa.
– Pisa-testit ja etenkin sen ongelmanratkaisutestit ovat erinomaisia älykkyysosamäärän mittareita. Pisa-tulokset ja kansallinen älykkyysosamäärä ovat vahvassa vastaavuussuhteessa keskenään. Älykkyystestit ja Pisa mittaavat vahvasti samaa asiaa, sanoo Dutton.
Älykkyysosamäärän osalta tutkimus nojaakin vahvasti siihen, että Pisa-tulosten ja kiistanalaisena pidetyn Tatu Vanhasenhttp://www.iltasanomat.fi/haku/?search-term=Tatu%20Vanhasen ja Richard Lynninhttp://www.iltasanomat.fi/haku/?search-term=Richard%20Lynnin määrittelemän kansallisen älykkyysosamäärän välillä on yhteys.
KÄVI ILMI, että suomensuomalaiset menestyivät suomenruotsalaisia paremmin kaikissa Pisa-testeissä, kaikissa sen osa-alueissa. Mutta ainoastaan hieman paremmin – suuria eroja ei ollut.
– Jotkut tutkijat väittävät, että suomenruotsalaisten huonommat Pisa-tulokset johtuvat siitä, että ruotsinkieliset koulut ovat todennäköisemmin kaksikielisiä. Tässä ei ole järkeä, koska suomenruotsalaiset saavat huonommat pisteet myös luovan ongelmanratkaisun tehtävissä, joka on paras älykkyyden mittari, ja siinä ei ole kielellistä elementtiä, sanoo Dutton.
– Ja yleisesti, kaksikielisyys on hyväksi älykkyysosamäärälle, joten suomensuomalaiset ovat tässä heikommalla, mutta heidän pisteensä ovat silti korkeammat, lisää Dutton.
Tutkimus julkaistaan Personality and Individual Differences -lehdessä, joka arvostetun tiedekustantaja Elsevierin julkaisu.
Menestysmittarit tikittävät suomenruotsalaisille
PERSOONALLISUUTTA koskevasta datasta selvisi, että suomenruotsalaiset pärjäävät kaikilla menestystä ennakoivilla mittareilla suomensuomalaisia paremmin.
Suomenruotsalaisilla on parempi terveys, pidempi elinajanodote, parempi koulutus sekä suhteellisesti suurempi edustus yhteiskunnan ”eliitin” parissa ja taidepalkintojen saajissa.
Tuloero suomensuomalaisten ja suomenruotsalaisten välillä sen sijaan ei ollut merkittävä.
–Suomensuomalaisten persoonallisuus on hyvin erilainen suomenruotsalaisiin verrattuna. Suomenruotsalaiset ovat yhteistyökykyisempiä, ulospäin suuntautuneempia ja tunne-elämältään tasapainoisempia, kertoo Edward Dutton tuloksista.
Suomenruotsalaisilla on aktiivisempi sosiaalinen elämä, johon kuuluu erilaisiin ryhmiin, kuten urheiluseurantoimintaan, osallistuminen vapaa-ajalla.
Tutkijat päättelivät, että suomenruotsalaisten sosioekonomisen menestyksen salaisuus lieneekin enemmän persoonallisuudesta kuin älykkyydestä johtuvaa.
Minna-Riikka Härkönen
/img-s3.ilcdn.fi/e91786cc7e9a9daf229f663c65f45b057c2723b7660624ee3aba366ee9f46a57.jpg)
