Sukunimi avioeron jälkeen..

[Harmaa]

Vaihdoitteko tyttönimeen vai pidittekö exän sukunimen?Keskustelitteko asiasta exän kanssa?
Mieheni oli aiemmin naimisissa ja eron tultua mies halusi että ex-vaimo olisi ottanut tyttönimensä,mutta tähän hän ei suostunut.Ärsyttääkseen kai..riidoissa kun olivat.
Itse olen naimisissa tämän miehen kanssa nyt ja olisi itsestäänselvää että vaihtaisin eron tultua sukunimenikin.Miksi pitää exän sujunimeä muistuttamassa menneestä elämästä?!? :headwall:

 

[Marsa]

Vaihdoin sukunimen heti eron astuttua voimaan, en nähnyt mitään syytä pitää ex-miehen nimeä, enkä kysynyt "lupaa" siihen häneltä, ei se hänelle kuulu.

Ystäväni piti exänsä nimen, kun se oli niin hieno ja erikoinen

 

[alfons]

Yhtä hyvin tyttönimen vaihtaminen takaisin muistuttaa erosta. Jos on 10 vuotta ollut toinen sukunimi, siihen on jo voinut tottua. Jos ei huvita alkaa vaihtaa nimeä kaikkiin passeihin yms, leimaveroahan siinä taas joutuu maksamaan.

Mua ei ainakaan häiritse, että veljeni exä kantaa meidän "hienoa ja harvinaista" sukunimeä Tosin hänen tyttönimensäkin olisi yhtä hieno ja harvinainen :kieh:

 

[magda]

Minulle jäi exäni sukunimi. Silloin erotessa halusin, että minulla ja tytöntylleröllä, joka oli silloin vasta vauva, olisi sama sukunimi. Oltaisiin ikäänkuin samaa perhettä nimenkin puolesta. Se oli silloin. Ei ex tästä koskaan ole mitään huomautellut. Mutta nyt on uusi mies kuvioissa ja aikomus on mennä naimisiin kesällä. Hänellä myös se "hieno ja harvinainen" nimi, kaiken lisäksi tunnetun julkisuudenhenkilön kanssa sama (ovat sukua). :kieh: Nyt olen vähän kinkkisessä tilanteessa. En oikein tiedä, mitä tekisin. Ei ole sopivaa pitää exän nimeä tässä tilanteessa, enkä haluakaan, mutta toisaalta pikkusieluisesti pelkään, että saan merkitseviä katseita ja pientä piruilua, jos vaihdan miehen nimeen, enkä vaihda esim. tyttönimeeni. :ashamed: Aika erikoiselta voi kuulostaa!
Miehen exällä on yhdysnimi, eli on pitänyt sekä oman sukunimensä, että miehen nimen. Selitteli, että haluaa pitää saman nimen kuin lapsi, vaikka tosiasia on, että lapsi on jo aikuinen! Ei haittaa meitä, mutta saattaa kyllä herättää kysymyksiä. Ei halunnut luopua siitä "hienosta" nimestä :

 

[Tiuku]

pidän miehen nimen, ihan normaaliahan se on, elämässäni on tapahtunut sellaisia asioita että olen naimisiin mennyt ja perheen perustanut.. lopulta kuitenkin eronnut, mutten silti näe mitään syytä isäni nimeä takaisin ottaa, en myöskään muuta takaisin lapsuuskotiini. minä en toki ole enää tuon miehen kanssa naimisissa, mutta olen ollut ja perheeni (tarkoitan siis lapsiani) nimi on juuri tuo mikä se on jo vuosikausia ollut. eikä ex miehellä mitään tuota vastaankaan ole.

 

[miksi]

\

Minulle jäi exäni sukunimi. Silloin erotessa halusin, että minulla ja tytöntylleröllä, joka oli silloin vasta vauva, olisi sama sukunimi. Oltaisiin ikäänkuin samaa perhettä nimenkin puolesta. Se oli silloin. Ei ex tästä koskaan ole mitään huomautellut. Mutta nyt on uusi mies kuvioissa ja aikomus on mennä naimisiin kesällä. Hänellä myös se "hieno ja harvinainen" nimi, kaiken lisäksi tunnetun julkisuudenhenkilön kanssa sama (ovat sukua). :kieh: Nyt olen vähän kinkkisessä tilanteessa. En oikein tiedä, mitä tekisin. Ei ole sopivaa pitää exän nimeä tässä tilanteessa, enkä haluakaan, mutta toisaalta pikkusieluisesti pelkään, että saan merkitseviä katseita ja pientä piruilua, jos vaihdan miehen nimeen, enkä vaihda esim. tyttönimeeni. :ashamed: Aika erikoiselta voi kuulostaa!
Miehen exällä on yhdysnimi, eli on pitänyt sekä oman sukunimensä, että miehen nimen. Selitteli, että haluaa pitää saman nimen kuin lapsi, vaikka tosiasia on, että lapsi on jo aikuinen! Ei haittaa meitä, mutta saattaa kyllä herättää kysymyksiä. Ei halunnut luopua siitä "hienosta" nimestä :

MIKSI saisit piruilua ja merkitseviä katseita, jos otat avioliiton jälkeen miehesi sukunimen?
Siksikö, että kyseessä on julkisuuden henkilön sukulainen ja hieno sukunimi? Ja lapsellasi on eri sukunimi sitten, se tavallinen maatiasnimi ?

Entäs, jos lakkaat miettimästä mitä muut ajattelee - ja teet sen päätöksen mikä sinusta tuntuu parhaalta???!!!!

Lapsen sukunimi on teidän tapauksessa isän nimi. Se on luonnollista.

 

[Scarlett O Harava]

Mun äidillä oli ollut isäni sukunimi ennen eroa melkein 20v, miksi olisi pitänyt noin monen vuoden jälkeen vaihtaa tyttönimeen. Kaikki olivat jo tottuneet siihen sukunimeen.

Eikä se nimi kyllä kovin kaukana ole äidin suvussa, koska äidinäidin tyttönimi oli sama kuin isäni sukunimi. Äiti ja isä ovat jotain kaukaista sukua toisilleen.

Mutta kukaan ei voi pakottaa toista vaihtamaan sukunimeä. Se on aikamoinen ruljanssi alkaa vaihtamaan kaikkia kortteja, sukulaisille ja ystäville pitää ilmoittaa nimen vaihdoksesta.

 

[magda]

Parahin "vieras"... minulle on jo nyt virnistelty työpaikalla, että aiotkos ottaa miehesi nimen. Yksi tyyppi jopa sanoi, että nyt pääset "xxx-sukuun" (en voi sanoa, mihin sukuun), ja kaipa nyt sitten vaihdat nimenkin, ikäänkuin se just mun kohdalla olisi jotenkin paheksuttavaa. Muuan nainen otti nimiasian oikein erikseen puheeksi ja sanoi, että nyt mun on korkea aika ottaa tyttönimi takaisin ennenkuin meen naimisiin! Mutta kyllä se luultavasti niin on, että otan miehen nimen. En oikein voi kuvitella vaihtamista tyttönimeen jota käytin yli 15 vuotta sitten! Lapsellani on ex-mieheni nimi, joka on ihan OK, ei hieno, mutta ei huonokaan. Ihan komea, pitkä "maatiaisnimi".

 

[magda lisää]

Pieni lisäys. Jos miehelläni olisi jokin ihan tavallinen nimi, kuten Virtanen, tämä asia ei olisi mikään ongelma. Eikä takuulla kukaan huomauttelisi tai kehottaisi vaihtamaan tyttönimeen. Mutta nyt tämä on ympäristön ihmisille (joillekin) ihmeellinen feministikysymys. Jotkut kokevat niin, että minun pitäisi näyttää olevani itsenäinen nainen, joka on niin jämäkkä, ettei huoli miehen "hienoa" nimeä. Justjoo!!! :\|

 

[essu]

\

Vaihdoitteko tyttönimeen vai pidittekö exän sukunimen?Keskustelitteko asiasta exän kanssa?
Mieheni oli aiemmin naimisissa ja eron tultua mies halusi että ex-vaimo olisi ottanut tyttönimensä,mutta tähän hän ei suostunut.Ärsyttääkseen kai..riidoissa kun olivat.
Itse olen naimisissa tämän miehen kanssa nyt ja olisi itsestäänselvää että vaihtaisin eron tultua sukunimenikin.Miksi pitää exän sujunimeä muistuttamassa menneestä elämästä?!? :headwall:

Itse pidin ex-mieheni nimen siksi, että haluan olla saman niminen kuin lapsenikin. Nimi ei ole harvinainen, joten enpä usko ex-miehenikään siitä pahastuvan. Mitään velvollisuuttahan nimeä ei ole vaihtaa, paitsi jos sukunimi on suojattu (silloin kai pitää vaihtaa?). Aion sen kyllä vaihtaa, jos menen uudelleen naimisiin. Toisaalta, jotkuthan ottavat kaksiosaisen nimen, joista toinen on ex-mieheltä jäänyt ja toinen uudelta saatu.
Ei kai ne miehet noista nimistä yleensä välitä (jos ovat tosi miehiä), todennäköisesti ex-miesten uudet kumppanit eivät haluaisi, että on kaksi Rouva, joilla tuo nimi on käytössä. =)

 

[essu]

\

Vaihdoitteko tyttönimeen vai pidittekö exän sukunimen?Keskustelitteko asiasta exän kanssa?
Mieheni oli aiemmin naimisissa ja eron tultua mies halusi että ex-vaimo olisi ottanut tyttönimensä,mutta tähän hän ei suostunut.Ärsyttääkseen kai..riidoissa kun olivat.
Itse olen naimisissa tämän miehen kanssa nyt ja olisi itsestäänselvää että vaihtaisin eron tultua sukunimenikin.Miksi pitää exän sujunimeä muistuttamassa menneestä elämästä?!? :headwall:

Itse pidin ex-mieheni nimen siksi, että haluan olla saman niminen kuin lapsenikin. Nimi ei ole harvinainen, joten enpä usko ex-miehenikään siitä pahastuvan. Mitään velvollisuuttahan nimeä ei ole vaihtaa, paitsi jos sukunimi on suojattu (silloin kai pitää vaihtaa?). Aion sen kyllä vaihtaa, jos menen uudelleen naimisiin. Toisaalta, jotkuthan ottavat kaksiosaisen nimen, joista toinen on ex-mieheltä jäänyt ja toinen uudelta saatu.
Ei kai ne miehet noista nimistä yleensä välitä (jos ovat tosi miehiä), todennäköisesti ex-miesten uudet kumppanit eivät haluaisi, että on kaksi Rouva, joilla tuo nimi on käytössä. =)

 

[Leija]

Miksi ihmeessä vaihtaisin nimeä? Ex-miehen sukunimi on minulla ollut kauemmin kuin "tyttönimeni" ja on siten tutumpi. Nimenvaihtamisessa on oma vaivansa ja rahanmenonsa joten tuskin ryhdyn siihen myöhemminkään.

 

[TaikaWiitta]

Pidin miehen sukunimen, asiasta ei keskusteltu! Olen ilomielin samanniminen lasteni kanssa!

 

[pikku-ukko]

kysyin exältä että vaihdetaanko lapselle minun tyttönimi.ei suostunut.sanoin sitten että pidän tämän nimen itsellänikin.ei haitannut häntä millään tavalla ja eikä olla asiasta edes sen koommin keskusteltu. haluan että minulla ja lapsellani on sama sukunimi.

en tiedä miten sitten menettelen jos joskus uusiin naimisiin menen,mutta sitä on turha tässä vaiheessa miettiä.

 

[onneksi]

Minun tapaus: avolliitto, josta lapsia, joilla minun sukunimi. Ero.

Menin naimisiin. Olisin ottanut miehen sukunimen, vaikka se oudolta tuntuikin, mutta vanhempi lapsista vastusti. Niinpä pidin oman tyttönimeni, joka on siis sama kuin lasteni nimi. Ero.

Löytyi uusi mies
Yhteinen lapsi, jolla miehen sukunimi. Menemme naimisiin, otan tämän miehen sukunimen.

Olen iloinen ette ottanut ex-miehen sukunimeä, on kiva olla tyttönimellä nyt kun menen oikeasti naimisiin. Uuteen nimeen on varmaan melkoinen totutteleminen, kun tätä yhtä ainoaa tyttönimeä on kantanut yli 40 vuotta.

 

[oma nimi]

Miksi vaihtaa naimisiin mennessään oman tyttönimensä miehen nimeen? Ei tule ongelmia nimen kanssa mahdollisen eron tullessakaan. Näin tein itse. Ekan kerran naimisiin mennessäni pidin oman nimeni ja mies omansa. Tosin mies painosti, että mun olisi pitänyt ottaa hänen nimensä. Yhteinen nimi kuulemma pitäisi olla. Sanoin, että jos haluaa yhteisen nimen, niin hän voi ihan vapaasti ottaa minun nimeni omansa tilalle. Tätä ei tehnyt. Tuli ero myöhemmin. Ei ongelmia nimen kanssa, kun oli oma nimi. Toisen kerran naimisiin mennessäni sama juttu, kummallakin omat nimet. Meitä usein luullaan avopariksi kun on eri nimi ja ei käytetä sormuksia (ei edes hankittu), mutta se ei ole mun murhe, mitä muut ajattelee.

 

[törkeää]

jos tollaset nimenvarastajat lisääntyy eikä miestä ole, menee tää kehtolapsikin miehen sukunimen alle!!

 

[Sanna80]

Mulla on yhdysnimi, pojalla isänsä nimi ja meille on syntymässä toinen lapsi nyt vuoden vaihteessa.. Hankala tilanne. TODENNÄKÖISESTI teen niin, että tiputan omastani miehen nimen pois ja vaihdan molemmat lapset omille nimilleni sitten kun nuoremmalle nimeä aletaan antaa. Ero ei vielä ole lopullinen joten en ole pitänyt asian suhteen kiirettä, mutta aika väistämättömälle tämä kuitenkin näyttää...

 

[häh]

\

jos tollaset nimenvarastajat lisääntyy eikä miestä ole, menee tää kehtolapsikin miehen sukunimen alle!!

siis mitä?!

 

[aitisk]

Eihän sitä niin vain "oteta" lapselle omaa nimeä käyttöön, jos isä ei ole suostuvainen. Ja nimilaki määrää, että yhteisillä lapsilla on oltava sama sukunimi... eli jos miehesi haluaa oman nimensä lapsillaan pitää, sinulla ei oikein ole mahdollisuutta "muuttaa" lapsia omalle nimellesi. Eli tuleva yhteinen lapsenne saa automaattisesti saman nimen kuin ensimmäinenkin

 

[peuhu]

\

Eihän sitä niin vain "oteta" lapselle omaa nimeä käyttöön, jos isä ei ole suostuvainen. Ja nimilaki määrää, että yhteisillä lapsilla on oltava sama sukunimi... eli jos miehesi haluaa oman nimensä lapsillaan pitää, sinulla ei oikein ole mahdollisuutta "muuttaa" lapsia omalle nimellesi. Eli tuleva yhteinen lapsenne saa automaattisesti saman nimen kuin ensimmäinenkin

Niin kyllä lupa pitää olla ja jos esim. eron jälkeen teksi yksin lapsen ja olisi kuitenkin ex miehen sukunimi itsellä voisi lapselle myös antaa ex sukunimen JOS nimi ei olisi suojattu. Eli jos olisin Virtasen kanssa naimisissa ja lapsemme olisi Virtasia voisin ottaa yksin tehdylle lapselle Virtanen sukunimen, hän vaan sitten olisi kuka tahansa Virtanen eikä kuitenkaan sukua tälle ex miehelle... moni mutkaisia juttuja

Itse en vaihtanut sukunimeä eron jälkeen koska virkatodistuksessa näkyy kaikki nimen muutokset eli nyt kun olen uudestaan naimisissa siinä näkyisi esim näin että Os. Nieminen, ent. Virtanen ent. Nieminen nyk. Koivunen... kauhea litanja eli jäipä yksi nimi välistä pois kun en muuttanut välillä nimeä.

 

[Tottakai]

Ilman muuta otin oman nimeni takaisin. Enhän eron jälkeen kuulunut enää mieheni sukuun. Lapsille jäi isän sukunimi eikä asiaa ole kukaan ihmetellyt. Nykyään on ihan luonnollista että lapsilla on eri sukunimi kuin äidillä.

Tämähän osoittaa että lapsilla on isä. Koska muutenhan joku voisi luulla että lapset on äidin sukunimellä sen vuoksi ettei heitä ole tunnustettu.

 

[sade]

Tietysti pitäisihän jo velvoittaa, että nimikin vaihtuu erossa. Siis JOS kerran eroaa miehestä niin lapsellistahan se on pitää HÄNEN sukunsa nimi, kun mitenkään ei siihen sukuun kuulu. Tietysti on niitä jotka naittautuvat jo herkemmin hienon nimen takiakin... \|O

 

[taustalla]

Mitä se ketään haittaa, jos ex naisella on ex-liiton sukunimi???? Miksi tehdä kärpäsestä härkänen? Nainen ei kuulu miehen sukuun, mutta lapset kyllä. Mikä olisi sallittu yhteydenpidon raja, jos toimeen tullaan hyvin, mutta miehellä jo uusi puoliso? Saisiko lapset pitää yhteyttä miehen vanhempiin vain isänsä kautta, jos itse eivät siihen ikänsä takia pystyisi?

Miksi lapsella pitäisi olla aina sitten isänsä sukunimi, jos esim. ollaan avoliitossa, tuntuuko paremmalta, että kaikki näkevät, että lapsi on tunnustettu???

Miksi ylipäätään täytyy nimeä muuttaa, jos naimisiin menee?

Joka tapauksessa, jos tuossa on ongelmat, niin eipä niitä todellisia ongelmia taida sitten olla, jos toisarvoisista seikoista ne pyritään tekemään.

 

[Se ex-vaimo]

\

Mitä se ketään haittaa, jos ex naisella on ex-liiton sukunimi???? Miksi tehdä kärpäsestä härkänen? Nainen ei kuulu miehen sukuun, mutta lapset kyllä. Mikä olisi sallittu yhteydenpidon raja, jos toimeen tullaan hyvin, mutta miehellä jo uusi puoliso? Saisiko lapset pitää yhteyttä miehen vanhempiin vain isänsä kautta, jos itse eivät siihen ikänsä takia pystyisi?

Miksi lapsella pitäisi olla aina sitten isänsä sukunimi, jos esim. ollaan avoliitossa, tuntuuko paremmalta, että kaikki näkevät, että lapsi on tunnustettu???

Miksi ylipäätään täytyy nimeä muuttaa, jos naimisiin menee?

Joka tapauksessa, jos tuossa on ongelmat, niin eipä niitä todellisia ongelmia taida sitten olla, jos toisarvoisista seikoista ne pyritään tekemään.

Minusta oli luonnollisinta vaihtaa oma nimeni takaisin. Nimenomaan sen vuoksi lapset jäivät isän nimelle koska he kuuluvat edelleen isän sukuun mutta minä en.

Myöskin kunnioittaakseni uutta avomiestäni en halunnut kantaa ex-mieheni nimeä. Tähän ratkaisuun olimme kaikki tyytyväisiä, mukaanlukien ex-mieheni uusi vaimo. Mitä järkeä siinä olisi että hän on nykyinen rouva "xxxx" ja minä entinen "xxxx"?

Ja niille jotka väittävät että nimenmuutos ei kannata vaan sen vuoksi että pitää uusia ajokortti ja passi ja kaikki muu niin sanoisin että kuitenkin siinä takana on pieni halu kuulua edelleen miehen sukuun.
Minulla ei onneksi ollut nimenmuutos muutamasta kympistä kiinni.