Suhteeseen huijattuko

Kun tapasin mieheni, hän ilmoitti ettei halua lapsia. Minä sanoin, ettei sitten kannata jatkaa suhdetta, sillä minä tiedän haluavani. Hän alkoi sitten kuitenkin perua puheitaan ja sanoi, että uskoo kasvavansa ajatukseen ja että kyllä hän tulevaisuudessa varmasti haluaakin. Nyt on käynyt sitten ilmi, ettei hän kuulemma haluakaan! Yhteinen talo on ostettu, vakiinnuttu ja työpaikat ja systeemit on kunnossa. Mutta hän ei halua. Minusta tuntuu, että minua on huijattu. En jaksaisi lähteä eroamaankaan. Pystynkö taipumaan siihen, ettei lapsia tulekaan. Olen 35v.

 

eli vaihtoehtoina on
a) etsiä mies, joka haluaa lapsen
b) saada nykyisesi lapsimyönteiseksi

 

eli vaihtoehtoina on
a) etsiä mies, joka haluaa lapsen
b) saada nykyisesi lapsimyönteiseksi

kolmas vaihtoehto on annat lääkärin planttaa sulle lapsen ja ettet hanki miestä ollenkaan niistä on vain harmia sitten kun olette kauemmin yhdessä.
nykyaikana ei onnistu vain hyvin harvalla,enemmistö suhteista kaatuu perselleen ennemin taimyöhemmin.

 

Minä en ainakaan uskaltaisi pukata paksuksi yli kolmekymppistä ensisynnyttäjä-kanditaattia. On tosi suuri vaara olemassa, että kersasta tulee joku down. Ja synnytys on muutenkin vaarallinen vanhalle naiselle. Lukekaa Miesnäkökulmaa!

 

Minä en ainakaan uskaltaisi pukata paksuksi yli kolmekymppistä ensisynnyttäjä-kanditaattia. On tosi suuri vaara olemassa, että kersasta tulee joku down. Ja synnytys on muutenkin vaarallinen vanhalle naiselle. Lukekaa Miesnäkökulmaa!

Ja sie et taida olla 'up to date ' hankkia lapsia vähän vanhempana.

Menee oikein hyvin. eikä tule 'joku down.

joo noin ihmiset luuli vielä 10 vuotta sitten.


Vanhemmat naiset saa nykyään lapsia jotka ovat ihan terveitä 100% sti.

 

Minä kokisin tulleeni huijatuksi tuossa kyllä. Tosin ihmettelen, ettekö missään vaiheessa matkan varrella ole näistä asioista keskustelleet, vai odottelitko vain hiljaa että aika tekisi tässä tehtävänsä. Ehkä olisi kannattanut aika ajoin miehelle muistuttaa, että perheen perustaminenkin sinun toivelistallasi on.

Väkinäisen miehen kanssa en ryhtyisi lasta hankkimaan, joten vakavasti harkitsisin tilanteessasi eroa, elleivät sinun ja miehesi toiveet tässä asiassa kohtaa. Jos todella tiedät lapsia haluavasi, tulet luultavasti tulevaisuudessa katumaan, jos jätät haaveesi miehesi vuoksi. Ja jos katkeroidut tästä miehellesi, saattaa suhteenne joka tapauksessa päättyä.

 

...Väkinäisen miehen kanssa en ryhtyisi lasta hankkimaan, joten vakavasti harkitsisin tilanteessasi eroa, elleivät sinun ja miehesi toiveet tässä asiassa kohtaa....

Ja kolmevitoselleko löytyy heti jostain joku sitoutumishaluinen siemenlinko?
Haavaita vain....

 

...Väkinäisen miehen kanssa en ryhtyisi lasta hankkimaan, joten vakavasti harkitsisin tilanteessasi eroa, elleivät sinun ja miehesi toiveet tässä asiassa kohtaa....

Ja kolmevitoselleko löytyy heti jostain joku sitoutumishaluinen siemenlinko?
Haavaita vain....

Susan Kuoronenkin saa miehiä vaikka naisen naama ja kroppa ihan perseestä.

 

Parempiko on jäädä lapsettomana kitumaan suhteeseen haluttoman miehen kanssa? Kun meillä on vaan tämä yksi elämä, niin ihan niitä tärkeimpiä haaveitaan ei välttämättä kannata miehen takia hylätä. Eikä se (mahdollinen) uusi mies ainakaan vanhassa suhteessa jatkamalla löydy.

Se, miten tärkeitä mitkäkin haaveet kullekin ovat, jää jokaisen omaan harkintaan.
Itse hankkisin mieluummin lapsen vaikka yksin (jos lasta todella haluaisin), kuin vastahakoisen miehen kanssa. Ei ole nimittäin mahdoton yhtälö tämäkään...

 

...Väkinäisen miehen kanssa en ryhtyisi lasta hankkimaan, joten vakavasti harkitsisin tilanteessasi eroa, elleivät sinun ja miehesi toiveet tässä asiassa kohtaa....

Ja kolmevitoselleko löytyy heti jostain joku sitoutumishaluinen siemenlinko?
Haavaita vain....

Susan Kuoronenkin saa miehiä vaikka naisen naama ja kroppa ihan perseestä.

Hah!!! Mistä Sussu K enää miehiä saa? Ja vielä siittäjäksi? Kuka suomalainen mies voisi olla niin epätoivoinen, että rupeaisi "Tulevan ex-pääministerin ex-tyttöystävän nyx-poikaystäväksi" ja ilkeäisi mennä katsomaan itseään peilistä? Sussun osakkeet ovat romahtaneet miesmarkkinoilla!

 

...Kuka suomalainen mies voisi olla niin epätoivoinen, että rupeaisi "Tulevan ex-pääministerin ex-tyttöystävän nyx-poikaystäväksi"...

Jani Ollila! Jani on nyt sinkku. Janilla ei ole makua naisten suhteen.

 

Hah!!! Mistä Sussu K enää miehiä saa? Ja vielä siittäjäksi? Kuka suomalainen mies voisi olla niin epätoivoinen, että rupeaisi "Tulevan ex-pääministerin ex-tyttöystävän nyx-poikaystäväksi" ja ilkeäisi mennä katsomaan itseään peilistä? Sussun osakkeet ovat romahtaneet miesmarkkinoilla!

Tarkoitin naisen ulkonäön suhteen.Sanoin näin koska joku tyhmä luulee että nainen joka on jo 35 v ei sais eikä löytäisi miestä .
tuon Susannin kategoriasta kotoisin näköiset naiset siis ulkonäky on kuin Susanilla Kurosella mutta, kyllä nekin miehiä saa,vaikka naama ja kroppa ei mistään kotoisin ja vaikka tuollainen pakkaus "JO" 35 v nainen olisikin.

Mutta, sä yrität yleistää että jokaisen naisen elämä loppuu miesten suhteen jos nainen on VASTA 35 v.
Ja ne kauniit 35 vuotiaat kyllä miehet jahtaa ja haluaa )
siis elä viitti yleistää ethän?

 

Jos jotain elämässäni on, mitä en koskaan antaisi pois ja joidenka tekemistä en ole katunut, niin ne ovat lapseni. Miehiä "tulee ja menee", mutta laspet ovat aina osa elämääni. Tosin nykyinen mieheni ei taida mennäkään, on tuossa rinnalla ollut toistakymmentä vuotta.

Tee lapsi, sitä et tule katumaan. Miestä ei siihen tarvita kuin hetkeksi.

 

Susan Kuoronenkin saa miehiä vaikka naisen naama ja kroppa ihan perseestä.

Häh, Puhutaanko me samasta Susan Kurosesta.
Se joka on IP-lehdissä on ihan sairaan pantavan oloinen.

 

Mieti itse sitä, että haluatko lapsen ehdottomasti vai et. Jos haluat, niin voit hankkiutua raskaaksi miehen tietämättä. Jos mies ei siihen ajatukseen sopeudu, olet kuitenkin saanut lapsen tutun miehen kanssa ja lapsi sinulla on lopun ikääsi, vaikka mies menisikin. Toinen vaihtoehto on ero. Kyllä niille 35-vuotiaillekin on kysyntää. Tiedän nimittäin kokemuksesta. Moni pari eroaa alle 40-vuotiaina kuka mistäkin syystä. Hyviäkin miehiä on vapaana.

Jos lapsi ei ole sinulle välttämättömyys, pysy sitten suhteessa. Luulen kuitenkin, että tulet tosi katkeraksi miehellesi, jos et hanki lapsia. Miehen ja naisen välillä kun on se ikävä ero, että mies kyllä voi myöhemmin hankkia lapsia, jos hän katuu lapsettomuuttaan. Naisella se ei enää onnistu ja adoptiovanhemmuudessakin on yläikärajat.

Eräs tuttuni halusi lasta. Mies ei suostunut. Nainen sopeutui ajatukseen, vaikka haikailikin vauvaa. Näin jatkettiin yhdessä lähes 20 vuotta. Eräänä iltana mies sanoi haluavansa eron. Hänellä oli ollut jo jonkun aikaa salasuhde ja nyt tuo nuori nainen odotti vauvaa. Tälle 45-vuotiaalle naiselle jäi iso asuntolaina, ei miestä eikä lasta! Katkeruuden määrää voi vain arvailla.

 

Minulla on takan juuri tuollainen suhde. Koin todellakin että minua on huijattu. Mies oli joka toinen päivä sitä mieltä että haluaa naimisiin ja lapsia ja joka toinen päivä sitä mieltä että hän ei halua koskaan naimisiin tai lapsia. 2 vuotta katselin, erottiin. Tulin siihen tulokseen että hän tiesi koko ajan että ei halua mutta "rauhoittaakseen" minua aina välillä lupaili yhtä sun toista.....

 

"Eräs tuttuni halusi lasta. Mies ei suostunut. Nainen sopeutui ajatukseen, vaikka haikailikin vauvaa. Näin jatkettiin yhdessä lähes 20 vuotta. Eräänä iltana mies sanoi haluavansa eron. Hänellä oli ollut jo jonkun aikaa salasuhde ja nyt tuo nuori nainen odotti vauvaa. Tälle 45-vuotiaalle naiselle jäi iso asuntolaina, ei miestä eikä lasta! Katkeruuden määrää voi vain arvailla."

Viisas nainen ei katkeroidu tuollaisen asian takia. Elämä vain ottaa ja antaa.
Asunnon voi vaihtaa pienempään tai muuttaa vuokralle. Miehiä ja lapsia maailmassa riittää.

 

Jos olet varma, että haluat lapsia ja koet todellakin tulleesi huijatuksi, toimi näin. Heitä ehkäisy pois ja yritä tulla raskaaksi. Jos onnistuu, niin sitten keskustelu miehen kanssa ja kerro että teet lapsen vaikka yksin mutta se on hänelle vapaavalintaista haluaako osallistua.
Jos taas et millään tule raskaaksi niin tiedät että se vaihtoehto on sinulta joka tapauksessa pois ja saat pitää miehesi.
Tietysti ykkösvaihtoehto edellyttää todellista varmuutta siitä että lapsen haluat ja se on tärkeämpi kuin miehesi. Sinuna en jäisi odottelemaan, koska katkeruushan tuosta seuraa. Ainakin minulla, joka olen aina tiennyt haluavani lapsia.
Tämä on tietysti riskipeliä joten mieti tarkkaan!

 

Jos olet varma, että haluat lapsia ja koet todellakin tulleesi huijatuksi, toimi näin. Heitä ehkäisy pois ja yritä tulla raskaaksi. Jos onnistuu, niin sitten keskustelu miehen kanssa ja kerro että teet lapsen vaikka yksin mutta se on hänelle vapaavalintaista haluaako osallistua.
Jos taas et millään tule raskaaksi niin tiedät että se vaihtoehto on sinulta joka tapauksessa pois ja saat pitää miehesi.
Tietysti ykkösvaihtoehto edellyttää todellista varmuutta siitä että lapsen haluat ja se on tärkeämpi kuin miehesi. Sinuna en jäisi odottelemaan, koska katkeruushan tuosta seuraa. Ainakin minulla, joka olen aina tiennyt haluavani lapsia.
Tämä on tietysti riskipeliä joten mieti tarkkaan!

No voi vittu! Alkuperäinenkö on tullut "huijatuksi"? Eikö miestä huijata tuolla tavalla kun jätetään ehkäisy pois ja aletaan lapsentekoon? Kyllä ruokkorahat kelpaavat sitten kun lapsi on tehty.

Oikeus ja kohtuus olisi ainakin sanoa miehelle, että: "Nyt on ehkäisy lopetettu. Tekeekö mieli pillua ja maksaa 18 vuotta elatusmaksuja?"

 

Mieti onko se rakkautta jos mies tuolla tavalla sinua huijaa. Voisitko itse tehdä samoin 'rakastamallesi' ihmiselle? Mihin mies sinua tarvitsee? Pahinta on jos mies joskus jättää sinut saatettuaan raskaaksi jonkun toisen naisen ja menee kimppaan tuon naisen kanssa.

Sorry, jokin ihmisessä 'haisee' jos ei ole vilpitön, luotettava, avoin ja rehellinen. Olet ilmeisesti kyseenalaistanut nuo ominaisuudet miehessäsi.

Ero ei ole jaksamiskysymys. mutta jaksamiskysymys voi tulla eteen jollei eroa. Elämä on ainutkertainen. Sen voi tehdä vaikeaksi tai yksinkertaiseksi. Jos ajattelet eron yksinkertaisena, se myös on sitä. Tunne-elämän kanssa taistelu jää jälkeen, mutta voin kertoa kokemuksesta, se kannattaa.

Et ole enää niin nuori että 'aikaa on' löytää mies ja teidän lapsenne isä samassa paketissa. Toisaalta onnellisia tapahtumiakin on sattunut. Voisiko miehelläsi olla joitain käsittämättömiä pelkoja lasta kohtaan jotka on selvitettävissä, vai eikö hän ole kypsä isäksi? Entä jos tulet raskaaksi... miten hänen ajatusmaailmalleen kävisi? Voisiko hän löytää itsestään sittenkin isän?

Mutta mikä tärkeintä: onko suhteenne hyvä, rakastava ja avoin,vilpitön,rehellinen,luottamuksellinen...

 

Minä olen aina tiennyt että en halua lapsia ja olen aina kertonut siitä avoimesti seurustelukumppaneille. 25-vuotiaana sitten tutustuin mieheen, joka sanoi että hänkään ei lapsia halua. Ajattelin että olipa onnen potku löytää samoin ajatteleva mies. No 10 vuoden yhdessä olon jälkeen mies alkoi painostaa minua tekamään lapsen. Sitten erään keskustelun päätteeksi myönsi että oli aina tiennyt haluavansa lapsia. Hän ei ollut ottanut minua todesta suhteemme alkuaikoina ja koko 10 vuotta oli odottanut milloin mieleni muuttuisi! Mikä idiootti. No eihän minun mieleni ole mihinkään muutunut joten erohan siitä tuli. Ei tällaisessa asiassa voi tehdä kompromissia.

 

Luulen, et ap:n mies on varmaan ajatellut, et kun talo on hankittu ja elämä asettunut uomiinsa, niin loppuelämä on lukkoon lyöty ja hän voi nyt vapaasti taas ilmoittaa, et BTW ei niitä lapsia haluakaan. Toisin sanoen hän on ihan varma, että sinä alistut nyt hänen tahtoonsa, koska olet tunteissasi ja taloudessa hänestä riippuvainen. Ei varmasti mahtuisi miehen pieneen mieleenkään, että sinä jättäisit hänet nyt "kun kaikki on valmista".

Mieti hyvä ihminen, että mitä SINÄ haluat elämältä. Jos todella pystyt elämään lopunelämäsi ilman lapsia (siis, vaikka jäisit yksin JOS miehesi löytää uuden naisen), niin valitse nykyinen suhteesi. Siis jos lapsettomuus ei katkeroita sinua - kävi miten kävi. Mutta jos SINÄ oikeasti haluat niitä lapsia, niin lähde suhteesta tai tee "vahinkolapsi" miehellesi jos mahdollista. Mielestäni tuo "vahinkolapsi" olisi tuollaisessa tapauksessa ihan oikeutettu, koska miehesikin on selkeästi sinua johtanut harhaan ja "petkuttanut". Olisi siis ihan oikeutettua sinulta vetää häntä vuorostaan höplästä - jos tosiaan haluat ja viitsit lähteä siihen leikkiin. Toisaalta sulla on enää n. 10 vuotta aikaa lisääntyä omin avuin, joten ratkaisun paikka on joka tapauksessa tehtävä melkeinpä nyt.

Täällä ei kukaan pysty sanomaan, että onko sinusta elämään lapsetonta elämää vaiko ei. Vain sinä itse tiedät sen. Vain sinä pystyt määrittelemään, kuinka paljon lasta todella haluat. Pohdi asiaa todella pohjamutia myöten.

Ja täytyy vielä todeta, et miehesi on tehnyt sulle tosi törkeän tempun. Silti hän ei välttämättä itse tajuakaan, kuinka törkeän...

 

Voipa olla niinkin, että sillä on jo salainen lapsi jossain. Tämä on nähty.

 

Jos haluat tehdä salaa lapsen miehesi kanssa, niin kun olet raskaana, niin voit kysyä mieheltä, että haluaako hän olla lapsen isä vai ei. TÄllöin on mahdollista, että ajaudutte eroon. On mahdollista, että mies pitää eronkin jälkeen yhteyttä lapseen, mutta on myös mahdollista, että et ilmoita, kuka lapsen isä on, vaan suljet miehen pois elämästänne. Jos ette ole avioliitossa, sinulta tullaan kysymään, kuka on lapsen isä. Avomieskin siis joutuu tunnustamaan isyytensä. JOs taas avovaimona et halua kertoa, kuka on isä, niin silloin elatusmaksun maksaa yhteiskunta. Jos avomies ei halua pitää yhteyttä lapseensa, hänellä ei tällöin ole myöskään oikeuksia tavata lasta jne.

Mieti tarkkaan mitä haluat. Onko miessuhde tärkeämpi kuin äitiys? Puolesta ja vastaan on varmasti ihmisiä, joten kukaan muu kuin sinä ei voi tehdä päätöstä. Itse olisin vastaavassa tilanteessa joko hankkiutunut raskaaksi tahalleen tai sitten eronnut ja etsinyt uuden miehen. Olisin varmastikin sinun tilanteessasi katkera miehelle katteettomista lupauksista.

 

Ei sitä omia haaveita kannata haudata yhen äijän takia. Olisin katkera lopun ikää. Ite tekisin itteni paksuksi. Äijä saa lähteä jos haluaa.