Suhteenne anoppeihin?

[Ilokummitin]

Tosta kristalliketjusta innostuneena sanon tähän, että me värähdellään anopin kanssa ihan eri taajuuksilla Eikun surullistahan se on :'( :ashamed:

Minun ja anoppini värähtelytasot kanssa värähtelevät täysin eri taajuksilla.
Lyhyitä kanssakäymisiä se värähtelyero ei häiritse, mutta pidempi altistus toisille taajuksille tietää myrskyrintamaa.

Emme erityisemmin pidä toisistamme,siedämme olosuhteiden pakosta.
Anoppini ei ole helpoin ja miellyttävin ihminen, joskaan ihanneminiä en taida olla itsekään. B)

Kuulostaa erittäin tutulta B)

 

[vieras]

Me olimme ihan hyvissä väleissä ennen mutta nyt emme ole väleissä ollenkaan ja parempi kaikille näin. Mun lapset ei tarvitse psykopaattia mummiksi...

Meillä täysin sama tilanne

 

[moi]

Me oltiin joskus anoppini kanssa aika läheisiä. Sähköposti kulki monta kertaa viikossa, pystyin kertomaan hänelle aika avoimesti asioista. Sitten mua alkoi ärsyttämään kun hänelle jotain asioita kerroin, niin niistä sitten kyseltiin lisää ja lisää ja yksityiskohtaisesti olis pitänyt kaikki sitten kertoa. Ensin ne sähköpostit harveni ja nykyään ei tule kirjoitettua enää ollenkaan. Mä olen kotiäitinä ollut yli 3 vuotta ja tiedän ettei anoppini hyväksy/ymmärrä näin pitkää kotiäitiyttä, vaikka luulisi olevan toisinpäin kun itse on aikanaan niin pienenä vauvana omat lapsensa joutunut hoitoon viemään. Mutta takasin asiaan, hän käy meillä viikottain poikaa katsomassa ja onkin aivan ihana mummi! Tullaan toimeen kyllä ja jutellaan niitä näitä mutta viilentyneet on välit.

 

[narikka]

ei missään väleissä. kohta 5 vuoteen.

 

[Vierailija]

Ihan ok välit. Tänäänkin miehen ja pojan ollessa ostoksilla vein tytön anopille, jotta pääsin omaan harrastukseeni. Tulomatkalla jäin vielä kahville. Tapaamme keskimäärin kerran viikossa tai kahdessa. Välimatkaa reilut kymmenen kilometriä. Lähellä, mutta ei ihan naapurissa. On mieheni äiti ja lasteni isoäiti - tärkeä henkilö, joka haluaa meidän kaikkien parasta. Olen oppinut (yli 20 vuodessa) tykkäämään ja hyväksymään hyvine ja huonoine puolineen. Luullakseni tunne on molemminpuolinen.

 

[Tige]

Tykkään! Anoppi on aivan ihana ja puhutaan kyllä melkein mistä vaan maan ja taivaan väliltä

 

[Babylonin Riippuva Puutarha]

Oon paljon tekemisissä. Välit on tällä hetkellä ok. Meillä on ollut välillä yhteenottoja johtuen varmasti siitä että ollaan paljon tekemississä ja mä oon tämmöinen ku oon...
Anoppi oli katsomassa mun ensiesiintymistä tänään.

 

[Lentokala]

Ihan hyvät välit.
Soitellaan jos on asiaa.
Nähdään ehkä 1 krt / 6vkoa.

 

[vieras]

Meillä on asialliset välit, ei mitenkään erityisen lämpimät, mutta koskaan ei ole ollut riitojakaan. Emme soittele koskaan keskenämme, näemme n. parin kuukauden välein. Anoppia kiinnostaa vain omat asiansa, joten hän ei puutu meidän asioihimme. Tavatessamme annan hänen jorista omia asioitaan, koska hän ei pysty keskustelemaan mistään muusta. Kyläilyt ovatkin aina väsyttäviä;tuntitolkulla pitää esittää kiinnostunutta, nyökkäillä kohteliaasti ja kuunnella sitä puhetulvaa. Onneksi emme tapaa useammin. Kuulostaa ehkä oudolta, mutta ihan oikeasti viimeksikin kyläily kesti 3h ja tuona aikana sain sanottua ehkä 10 lausetta, mies tuskin sai sanottua muuta kuin "hei" tullessa ja mennessä.

 

[vieras]

Asialliset ja ihan lämpimät välit. Nähdään ehkä kerran viikossa, parissa. Ei puutu elämäämme ja valintoihimme millään tavalla, koska hänen appiukkonsa puuttui kuulemma aikanaan KAIKKEEN. On valinnut sit vastakkaisen linjan. Voidaan jutella melkein kaikesta, vaikkakin välillämme on "jokin kuilu" minkä vuoksi jotkut asiat ärsyttävät.

 

[s]

Ihan ok välit. Nähdään noin kerran kuussa, ei asuta samassa kaupungissa. Ei soitella, jos ei oikeasti jotain tärkeää asiaa ole. Ei olla tapeltu koskaan (tunnettu reilu kymmenen vuotta). Ei tuppaudu mutta on valmis aina auttamaan tarvittaessa. Hyvä mummo lapsillemme. Mulla välillä keittää yli, kun on joissakin asioissa vaan niin erilainen, kuin itse olen tai jotkut mielipiteet ei natsaa, mutta siis pääosin tullaan ihan hyvin juttuun vaikkei sydänystäviä ollakaan.