Suhtautumisesi neuvolaan?

  • Viestiketjun aloittaja Beep
  • Ensimmäinen viesti
6-7
Pidän neuvolaa vain neuvolana, en auktoriteettina. Mitataan ja punnitaan, seurataan kasvua ja kehitystä. Ja jos on jokin mietityttää ni saa (ehkä) niitä neuvoja.
Joissain asioissa teen kuten neuvotaan, toisissa en. Ihan miten itse parhaaksi katson. Jos en tiedä, ja jos epäilyttää neuvolan antamat ohjeet, ni haen lisää tietoa muualta.
 
Ei mulla sinänsä ole mitään neuvolaa vastaan. Mutta tällä hetkellä en sieltä enää mitään saakaan. Tai sanotaanko, että äitiysneuvola oli hyvä, meillä oli hyvät terkat (mulla oli kaks). Lastenneuvola on täällä erikseen ja nyt se on lähinnä mitataan ja punnittaan -paikka. Ei tuo terkka edes yritä koskaan mitään neuvoa, luottaa niin kovasti siihen, että toisen lapsen äiti jo tietää asiat. Ok, tietääkin monesti, mutta toisaalta ois kiva saada muistutuksia joistakin jutuista, kun ei niitä näköjään niin pitkään muista. Toisaalta sit tuo asenne on ollut hyvä sen suhteen, että täti ei myöskään liikoja hötkyile suuntaan eikä toiseen. Jokusen kerran on ollut joku harjottelija tai vähän työkokemusta omaava terkkasijainen ja silloin on kyllä hermo meinannut mennä. Kerrankin pikku-ukko oli kasvanut pituutta monen monta senttiä, mutta painoa ei ollut tullut samassa suhteessa lisää, vaan meni miinuskäyrillä. Hirmunen haloo siitä. ...ja oikeesti, kun kyse oli siitä, että tuo on pitkä, kasvaa kovasti, syö hyvin ja paljon, mutta ei se paino ehdi aina niin kasvaa, kun energia menee pituuskasvuun ja liikkumiseen. Ei tuo nälkää näkevä ole kuitenkaan. Onneksi silloinkin oli sitten lääkärineuvola tuon jälkeen, ja lääkäri oli mun kanssa samoilla linjoilla. =)

Eli ei voi voittaa. Yks haluis enemmän neuvoja, toinen ei lainkaan. :D
 
Viimeksi muokattu:
Voi puuh!!

Esikoisen pienen koon ja hitaan kasvun takia neuvolassa käskettiin imetyksen päälle juottamaan lapselle vastiketta "niin paljon kuin sitä menee". Tietty epävarmana äitinä juotin sitten ja laps aina oksensi lopulta ja imetyskin meinas kaatua siihen kun tissi ei enää kelvannut.

Jälkeenpäin suututti ihan hirveästi, kun lapsi kuitenkin kasvoi lopulta ilman vastikkeita (tosin hitaasti) ja on hirvittävän nirso ollut koko ajan imetyksen jälkeenkin, sekä pieni kooltaan. Mielestäni, suoraan sanottuna, sain täysin vääränlaista tukea vaikka kuinka yritin sieltä pyytää apua mieluummin imetyksen tehostamiseen. Onneks heidän neuvoistaan huolimatta onnistuimme pojan kanssa imetyksessä pitkään (kiitos imetystukilaiset!)

Mut meillä on lastenneuvolassa semmonen tilanne, et 2,5 vuoden aikana on varmaan 5 kertaa täti vaihtunut ja sillon esikoisen syntyessä oli tosiaan semmoinen kesäharjoittelija, varmaan 10 vuotta mua nuorempi...

Nyt kun kakkonen pian syntyy, kuuntelen neuvolan ohjeet mutta teen kuten hyvältä tuntuu. Mitataan, punnitaan ja lääkäri saa katsoa. Kiinteät aloitetaan kun näen lapsen olevan valmis siihen ja edetään lapsentahtisesti eikä neuvolantahtisesti.

Ai niin, ja paras oli kun yks näistä lastenneuvolan tädeistä (kätilö ammatiltaan) sanoi puolivuotistarkastuksessa mulle et "rupeat nyt henkisesti valmistautumaan imetyksen lopettamiseen" et laps vieroittaa itse itsensä. Joopajoo, imeteltiin 16 kk ja nyt on taas toinen neuvolantäti hirveästi kehunut ja kiitellyt sitä.
 
Viimeksi muokattu:
monennaisia thoita
Hoidan lapseni oman maalaisjärkeni mukaan. Hyvä, että on kontrollit painon ja pituuden suhteen, mutta muissa asioissa käännyn kyllä asiantuntevamman henkilön puoleen jos jotian tulee.Montaa eri tietoa saa joten en luota th sanaan.
 
Asuimme eri paikkakunnalla kun lapset syntyi. Ja sen tk:n neuvola saa 8. Maalaisjärkeä käyttävä hoitaja, joka osasi antaa hyviä neuvoja. Meillä kun oli imetysongelmaa, maitoallergiaa jne, lista oli aika pitkä.

Nyt täällä Helsingin päässä ei ole järki neuvolatätiä paljoa päätä pakottanut, joten 4 mennään.
Toki mittaukset ja testit osaa tehdä, mutta muuten sosiaaliset taidot ja vanhemmuuden lykkääminen on ala-arvoista.

Neuvola on hyvästä siinä, että alkutaipaleelle annetaan hyviä neuvoja, ja niitä voi käyttää sitten oman järjen mukaan.
Ja se, että seurataan kasvua, ja jos siinä on jotain häikkää, päästään siihen (toivottavasti) ajoissa puuttumaan.
 
"vieras"
En osaa antaa mitään numeroa. Meillä on yksi lapsi ja paria sijaista lukuunottamatta on ollut sama th koko raskausajan ja sen jälkeen. Terveydenhoitaja on tosi ihana, en koe että tuputtaa mitään tiettyä tapaa vaan ottaa huomioon juuri meidän lapsen ja meidän perheen tilanteen.

Imetys oli ihan tajuttoman vaikeaa koko sen ajan kun imetin ja sain terveydenhoitajalta paljon apua. Oikeastaan ainoa asia jonka hän sanoi aika tiukasti, oli että lisäruokaa (kiinteitä) PITÄÄ alkaa antaa nyt. Olisin halunnut täysimettää puoli vuotta, vauva oli silloin 4kk, ja myös terveydenhoitaja kannustaa imetykseen, mutta silloin perusteli lisäruuan tarpeen hyvin ja sanoi, ettei mielellääna antaisi sellaista ohjetta, mutta nyt on pakko, ja tajusin sen kyllä itsekin.

Mä koen, että enemmänkin neuvolasta kysellään, miten me toimitaan tietyissä asioissa ja annetaan neuvoja ja vinkkejä, mutta ei tuputeta mitään yhtä ainoaa tapaa. Ollaan saatu apua aina kun on kysytty, ja esimerkiksi mun terveyteen ja jaksamiseen liittyvät asiat on otettu heti vakavasti.

Lääkäreiltä sen sijaan olen saanut kummallisia ohjeita (anna vaan erittäin hyvin kasvavalle ja tyytyväiselle pikkuvauvalle korviketta niin paljon kuin menee) ja jopa tökeröä kohtelua raskausaikana. En luota heihin.
 
Riippuu hoitajan ammattitaidosta. Esikoisella ja nyt nuorimmalla on ollut hyvät hoitajat (tosin nuorin ei ole oman alueen neuvolassa). Keskimmäisen hoitaja oli ammattitaidoton ja huono. Hänen takiaan joutui poikani pitkäksi aikaa sairaalaan.
 
5, muutamaan otteseen terkka osoittanut ettei ole tietoinensa, asenteinensa ja ohjeinensa tämän päivän tasalla. Varautuneesti kuuntelen ja joudun tarkastamaan muualta onko asia niin jos jokin kuulosti siltä että voisin hyödyntää kotonakin. Tänään taas mennään, mulle ei niin positiivisia käyntejä kun aina jauheaan samaa skeidaa.
 

Yhteistyössä