K
Kunpa kaikki järjestyisi...
Vieras
Olen juuri pistänyt yli puolitoista vuotta kestänyt suhteeni tauolle. Olen miettinyt meitä jo niin kauan etten voi enää vaan jatkaa miettimistä ja epävarmuutta. Hän on tärkeä minulle ja pidän hänestä, mutten tiedä millä tavalla. Ajattelin, että tauko saattaisi kirkastaa ajatukseni ja näyttää, mitä oikein haluan. Olen itkenyt jo niin paljon, en oikeastaan ikävästä vaan ahdistuksesta. Pärjään kyllä yksin, kun on ystävät ja vanhemmat kenen kanssa voin puhua koko ajan, ja heidän avullaan voi välillä yrittää ajatella muuta kun juuri tätä suhdetta. Suhteen ajatteleminen saa minut nimittäin aivan hulluksi, on 1000 syytä jäädä suhteeseen ja 1000 syytä lähteä. En oikein tiedä mitä tunnen, tuntuu että olen miettinyt niin paljon että luonnolliset tunteeni ovat "mietitty rikki".
Muutaman päivän jälkeen mies soitti ja sanoi vain haluavansa jatkaa eikä pärjää ilman minua on niin ikävä. Itse olen vain hakenut vastausta, en ole oikeastaan ikävöinyt luulisin. Pitäisikö ikävöidä, vai onko luonnollista että tauon alussa on enemmänkin sekava itkuinen olo kun ei tiedä miten sen vastauksen löytää, että jatketaanko vai ei?
Onko teillä kokemusta tauoista, ovatko auttaneet? Entä mitä olette tauon aikana tehneet, yritittekö elää ja tehdä muita asioita, jotta vastaus tulisi eteen, vai mietittekö yöt ja päivät että miten pitäisi tehdä? Ja mitä jos vastausta ei tule? Miten pitkiä taukoja olette viettäneet ennen kuin ajatukset ovat kirkastuneet jompaankumpaan suuntaan? Haluaisin kuulla miten muilla tauot ovat sujuneet ja millaisin tuloksin.
Muutaman päivän jälkeen mies soitti ja sanoi vain haluavansa jatkaa eikä pärjää ilman minua on niin ikävä. Itse olen vain hakenut vastausta, en ole oikeastaan ikävöinyt luulisin. Pitäisikö ikävöidä, vai onko luonnollista että tauon alussa on enemmänkin sekava itkuinen olo kun ei tiedä miten sen vastauksen löytää, että jatketaanko vai ei?
Onko teillä kokemusta tauoista, ovatko auttaneet? Entä mitä olette tauon aikana tehneet, yritittekö elää ja tehdä muita asioita, jotta vastaus tulisi eteen, vai mietittekö yöt ja päivät että miten pitäisi tehdä? Ja mitä jos vastausta ei tule? Miten pitkiä taukoja olette viettäneet ennen kuin ajatukset ovat kirkastuneet jompaankumpaan suuntaan? Haluaisin kuulla miten muilla tauot ovat sujuneet ja millaisin tuloksin.