Pääsykokeet, eli soveltuvuuskokeet kestää yleensä yhden päivän. Monissa on ihan peruskoulun matematiikan testi, sitten on psykologin haastattelu, ryhmähaastattelu ja voi ola jotain muita tehtäviä esim. piirtämistä, runoilua, joku kirjoitustehtävä. Sanotaan, että kaikki soveltuvat pääsevät opiskelemaan, ja se on hyvin lähellä totuutta. Kaikki eivät kuitenkaan valistu, ja se taas sitten johtuu siitä, ett ammattiin valmistuminen on vaativaa ja siinä putää todella osata asiansa.
Sinulle, jota kovasti lähihoitajan ammatti naurattaa- noo, on tässä kuitenkin ehditty kaikenlaista lähihoitajaa nähdä, itse valmistuin v. 2000 ja sen jälkeen olen opiskeut kaikenlaista, toimin nykyisin terveydenhuollon puolella ja voin kertoa, että ei näistä työtehtävistä todellakaan selviydy ihan jokainen seppo, joka on esim. näyttötukinnon suoritettuaan saanut lähihoitajan pätevyyden. Mielestäni lähihoitajan ammattitutkinto pitäisi edelleen suorittaa ihan kokonaan kouluasteisena tutkintona,ei vain osittaisina koulunpenkillä ja sitten näyttöjä antamalla.
Monet lähihoitajan tutkinnon pelkkänä näyttötutkintona suorittaneet ovat juurikin niitä, joilla puuttuu kokonaisnäkemys ihmisen hyvinvoinnista. Kivoja ihmisiä, joiden paikka kylläkin olisi korkeintaan avustavissa tehtävissä, ei lääkehoidollisella puolella. Näyttötutkintohan ei esimerkiksi anna lainkaan jatko-opintokelpoisuutta ammattikorkeakouluun tai yliopistoon ja sen valitettavasti huomaa.. näyttötutkinto sopii huomattavasti paremmin esim. tekniikan alalle, jossa ammattitaito todella hiotuu tekemällä. Ihmisten kanssa toimiessa pitäisi kuitenkin nähdä melko laajoja kokonaisuuksia ja ymmärtää tätä muuttuvaa yhteiskuntaa.Näin ei kuitenaan ole.
Lähihoitaja-nimikkeellä vamistuvat toimivat hyvin erilaisilla aloilla, ja tämä on ongelma. Ennen suunnattiin selkeästi opiskelemaan mielenterveyshoitajaksi tai lastenhoitajaski, vammais-tai vanhuspalveluihin ja esim. lääkehoitoon vaadittiin vahvaa osaamista, pelkkä tekninen suoritus ei riittänyt. Vanha koulutusjärjestelmä ei kuitenkaan pystynyt vastaamaan yhteiskunnan tarpeisiin ja kun huomattiin, että osa opiskelijoista ei kertakaikkiaan selviydy opinnoistaan lähdettiin kehittämään näyttöjärjestelmää, joka tuottaa nykyään hyvinkin monen tasoista toopea, joka kyllä teknisesti kykenee suosiutumaan auttavasti konkreettisista etukäteen määritellyistä tehtävistä. Ihmisten kanssa toimiessa kaikki vaan ei ole paperille valmiiksi piirrettävissä, ja jos puuttuu kyky ymmärtää ja ajatella itse, on huono hoitaja.
Maassamme on paljon huonoja hoitajia, jotka eivät tiedä olevansa huonoja. Tämä siksi, että koulutusta järjestäville tahoille maksetaan opiskelijoiden valmistumisesta, ja valmistuminen on kaiken A ja O. Voit siis olla sekunda-hoitsu, joka osaa kyllä vaihtaa vaipan mummolle ja antaa pillerit dosetista, mutta jos vaipat on loppu ei tiedä mistä saa lisää eikä näe, että dosetissa olevat lääkkeet eivät olekaan niitä, joita pitäisi antaa vaan ihan jotain muuta.Hoitovirheet- niitä tuottaa koulutusjärjestelmä, jossa raha puhuu, mutta sitä ei vaan sanota ääneen.
T Lähihoitaja
Ei muuta kuin sitä omaa hoitokokemusta vaan odottelemaan ja toivotaan, että kohdalle oosuu se hoistu, joka ooikeasti osaa hommansa eikä tee sitä vain saamansa todistuksen turvin!