Soitin, että haluaisin sijaisvanhemmaksi..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja NeitiEtsivä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja p:
En suosittele sijaisvanhemmuutta 25-vuotiaalle. Vaatii todella paljon vanhemmilta. Pitää olla vakaa parisuhde eli ts. naimisissa, omien lasten hyvä olla jo vähän isompia kuin 1,5 v ja kyllä lapselle tulee voida tarjota oma huone, oli se sitten omakotitalossa tai muussa asumismuodossa. Ajatelkaa 10 vuoden päästä uudelleen.

No nykyajan avioliitto on niin paskapuhetta että ei kyllä kerro yhtään mitään..
50%eroaa joten mulla lähinnä sellanen kuva avioituneista että ovat 50% hiton katkeria ihmisiä ja ei kannata lapsia hankkia ollenkaan:D Se nyt on sellainen muodollisuus josta kuvitellaan että sitten on kovinkin vakiintunu:D säälittävää perustelua. Aika paljon muuta tarvitaan hyvään tasapainoiseen suhteeseen ku sormus.
 
Onpa tosiaan vaatimukset! Mutta ymmärrän kyllä tarkoituksena olevan, ettei sitten enää lapsen elämässä olisi odotettavissa suuria muutoksia, kun aikuisten elämä on mahdollsimman valmista. Mutta kyllä nyt vähän voisi joustaa just näiden kohdalla, joille sijaisvanhemmuus on pitkäikainen toive eikä esmes pelkkää hyvää tahtoa. Onhan siinä sitten jo valmistauduttu pitkään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
No jopas :o . Ei kyllä kannata vielä luopua haaveesta, vaan pyrkiä jonkun toisen juttusille. Mä haaveilen myös sijaisvanhemmuudesta. Tai oikeammin mä haluaisin alkaa tukiperheeksi ja mies haluaisi taas alkaa sijaisvanhemmaksi.

Voisko joku tarkentaa eroa sanoilla tukiperhe, sijaisperhe ja sijaisvanhemmuus. Itsellä ainakin vaikeuksia ymmärtää eroja...

Mun nikki näemmä meni piiloon tuossa viestissä, mahtaakohan tässä tulla esille :).

Siis sijaisvanhempana lapsi muuttaa pysyvästi perheeseen ja on siis kuin adoptoitu lapsi. Lapsen biologisilla vanhemmilla on teoreettinen mahdollisuus saada lapsi takaisin, jolloin siis sijaisvanhemmat menettävät lapsen, mutta näin (kuulemma) käy harvoin. Yleensä huostaanotto tehdään painavin perustein ja sen purkaminen tehdään vieläkin painavemmin perustein. Kuitenkin pieni riski on siihen, että kuin oma lapsi meneekin jossain vaiheessa takaisin biologisille vanhemmilleen.

Tukiperheenä toimitaan taas niin, että lapsi tulee esim. joka toinen viikonloppu ja lomillaan perheeseen. Kuitenkin lapsen pääasiallinen koti on vanhemmillaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Turkilmas:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
No jopas :o . Ei kyllä kannata vielä luopua haaveesta, vaan pyrkiä jonkun toisen juttusille. Mä haaveilen myös sijaisvanhemmuudesta. Tai oikeammin mä haluaisin alkaa tukiperheeksi ja mies haluaisi taas alkaa sijaisvanhemmaksi.

Voisko joku tarkentaa eroa sanoilla tukiperhe, sijaisperhe ja sijaisvanhemmuus. Itsellä ainakin vaikeuksia ymmärtää eroja...

Mun nikki näemmä meni piiloon tuossa viestissä, mahtaakohan tässä tulla esille :).

Siis sijaisvanhempana lapsi muuttaa pysyvästi perheeseen ja on siis kuin adoptoitu lapsi. Lapsen biologisilla vanhemmilla on teoreettinen mahdollisuus saada lapsi takaisin, jolloin siis sijaisvanhemmat menettävät lapsen, mutta näin (kuulemma) käy harvoin. Yleensä huostaanotto tehdään painavin perustein ja sen purkaminen tehdään vieläkin painavemmin perustein. Kuitenkin pieni riski on siihen, että kuin oma lapsi meneekin jossain vaiheessa takaisin biologisille vanhemmilleen.

Tukiperheenä toimitaan taas niin, että lapsi tulee esim. joka toinen viikonloppu ja lomillaan perheeseen. Kuitenkin lapsen pääasiallinen koti on vanhemmillaan.

AAARRRGH! Mä niin vihaan ihmisiä jotka väittää että sijaisvanhemmuus olisi millään tavalla sama asia kuin adoptio! Adoptiossa vanhemmat saavat itselleen lapsen jota hoitavat omanaan, mutta sijaisvanhemmat ovat AINA vuorovaikutuksessa sijaislapsen biologisten vanhempien kanssa. Sijaishuollon pitäisi lähteä siitä, että biologisen perheen yhdistäminen on pääasiallinen pyrkimys, ja sä puhut siitä kuinka sijaisvanhemmuudessa on RISKI että lapsi voi palautua biologisille vanhemmilleen! :o Tuo kertoo lapsenkaappausasenteesta jos mistään muusta. Toivottavasti sä et ole sijaisvanhempi, ja jos olet niin toivottavasti korjaat asennettasi etkä kuvittele että sulla on samanlainen oikeus sijaislapsiin kuin olisi jos kyseessä olisi adoptio.
 
Alkuperäinen kirjoittaja joku:
AAARRRGH! Mä niin vihaan ihmisiä jotka väittää että sijaisvanhemmuus olisi millään tavalla sama asia kuin adoptio! Adoptiossa vanhemmat saavat itselleen lapsen jota hoitavat omanaan, mutta sijaisvanhemmat ovat AINA vuorovaikutuksessa sijaislapsen biologisten vanhempien kanssa. Sijaishuollon pitäisi lähteä siitä, että biologisen perheen yhdistäminen on pääasiallinen pyrkimys, ja sä puhut siitä kuinka sijaisvanhemmuudessa on RISKI että lapsi voi palautua biologisille vanhemmilleen! :o Tuo kertoo lapsenkaappausasenteesta jos mistään muusta. Toivottavasti sä et ole sijaisvanhempi, ja jos olet niin toivottavasti korjaat asennettasi etkä kuvittele että sulla on samanlainen oikeus sijaislapsiin kuin olisi jos kyseessä olisi adoptio.

Aika tiukkaa ja ilkeää tekstiä kyllä sulta, mutta vastaan silti.

Mä olen lukenut kirjan sijaisvanhemmuudesta ja tukiperheenä olemisesta. Siinä haastateltiin sijaisvanhempia ja viranomaisia. Vastasin kysymykseen melkolailla heidän näkemyksiensä perusteella. Ja tiedän että moni sijaisvanhempi kiintyy lapseen kuin omaansa ja siksi suoraan sanottuna pelkää että lapsi vielä palautetaan biologisille vanhemmilleen.

Mistäköhän mahdoin muuten lukea myös jutun sijaisvanhemmista, jotka olivat kuumeisesti odottaneet sijaislastaan jo parisen vuotta. Ja aivan avoimesti kertoivat että tietävät "palautusriskin" olevan olemassa, mutta että aikovat luottaa ettei niin tule tapahtumaan.

Kirjoitinkin tuossa että lapsi otetaan huostaan ja eritoten sijoitetaan uuteen perheeseen yleensä vasta sangen painavista syistä. Pidä minua kylmänä, julmana ja ihan minä tahansa, mutta tällaisissa tapauksissa on mun mielestä pelkästään hyvä ettei vanhemmille pahemmin anneta uutta mahdollisuutta.

Mä en lähde arvottamaan adoptiota tai sijaisvanhemmuutta. Molemmissa motiivina on toivottavasti rakkaus lapsiin. Ja ei, minä en ole sijaisvanhempi ja pahaa pelkään ettei musta sellaiseksi olekaan. Jotenkin tahtoisin kuitenkin kaltoin kohdeltuja lapsia auttaa. Tunnen sen jopa velvollisuudekseni, olenhan itsekin ollut sellainen, jäänyt ilman apua, mutta selvinnyt silti omasta mielestäni loistavasti.
 
Me hakeuduttiin sijaisvanhempia valmentavalle kurssille muutama vuosi sitten. Meille tehtiin kyllä sitten kurssin myötä selväksi, että olemme liian koulutettuja toimimaan sijaisvanhempina (molemmillä yliopistotutkinto).
 
Alkuperäinen kirjoittaja Turkilmas:
Siis sijaisvanhempana lapsi muuttaa pysyvästi perheeseen ja on siis kuin adoptoitu lapsi. Lapsen biologisilla vanhemmilla on teoreettinen mahdollisuus saada lapsi takaisin, jolloin siis sijaisvanhemmat menettävät lapsen, mutta näin (kuulemma) käy harvoin. Yleensä huostaanotto tehdään painavin perustein ja sen purkaminen tehdään vieläkin painavemmin perustein. Kuitenkin pieni riski on siihen, että kuin oma lapsi meneekin jossain vaiheessa takaisin biologisille vanhemmilleen.
.

itse asiassa se, että sijoitettu lapsi palaa takaisin biologisille vanhemmilleen, ei ole mitenkään kovin harvinaista.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kärsäpärstäinen:
Alkuperäinen kirjoittaja Turkilmas:
Siis sijaisvanhempana lapsi muuttaa pysyvästi perheeseen ja on siis kuin adoptoitu lapsi. Lapsen biologisilla vanhemmilla on teoreettinen mahdollisuus saada lapsi takaisin, jolloin siis sijaisvanhemmat menettävät lapsen, mutta näin (kuulemma) käy harvoin. Yleensä huostaanotto tehdään painavin perustein ja sen purkaminen tehdään vieläkin painavemmin perustein. Kuitenkin pieni riski on siihen, että kuin oma lapsi meneekin jossain vaiheessa takaisin biologisille vanhemmilleen.
.

itse asiassa se, että sijoitettu lapsi palaa takaisin biologisille vanhemmilleen, ei ole mitenkään kovin harvinaista.

Ok. En todellakaan ala väittelemään, sillä mun "tieto" on peräisin ainoastaan tuosta kirjasta jonka nimeä en edes muista.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Hilpuri Tilli:
Me hakeuduttiin sijaisvanhempia valmentavalle kurssille muutama vuosi sitten. Meille tehtiin kyllä sitten kurssin myötä selväksi, että olemme liian koulutettuja toimimaan sijaisvanhempina (molemmillä yliopistotutkinto).

hah haa, tiedän tälläkin hetkellä pariskunnan missä toinen on lääkäri ja toinen opettaja ja ovat kursilla. Eikai KUKAAN voi olla liian koulutettu....
 

Yhteistyössä