Sikiö pahoin sairas - keskeytyskö?

  • Viestiketjun aloittaja Epätietoinen
  • Ensimmäinen viesti
Epätietoinen
Sain eilen tietää, että tämä toinen lapsi jota odotan on todella pahasti sairas.
Olen nyt rv:llä 16+0.

Vauvalla jota odotan on kampurajalat, sydämen läppä ilmeisesti vuotaa pahasti (jotain vikaa sydämessä on mutta vielä ei osata saoa tarkasti kun sydän on vielä niin pieni), jotain häikkää selkärangan alaosan luutumisten kanssa ja vatsapeitteet eivät ole sulkeutuneet eli suolisto / osa suolistosta on lapsivedessä.

Kävin tänään lapsivesipunktiossa ja tulokset saatuani tiedetään, onko lapsella joku paha kromosomipoikkeavuus mistä kaikki vammat saattaa johtua. Vai onko kaikki muten vain erittäin huonoa sattumaa.
Jos kromosomipoikkeavuus löydetään, on tilanne vieläkin pahempi. Kuinka paha, sen tiedän kun tulokset saan ja silloin päädyn ehdottomasti keskeytykseen.
Mutta mikäli poikkeavuutta ei ole, on jalat ja vatsapeitteet korjattavissa kirurkisesti, samoin ehkä sydänvika. Tosin sydänvian laajuuden saa tietää vasta sitten kun sikiö kasvaa ja sydän kasvaa ja sitä pystyy tutkimaan kunnolla.

Lapsella olisi edessä joka tapauksessa paljon suuria leikkauksia ja ensimmäinen elinvuosi saattaa mennä pitkälti sairaalassa olessa.

Painin nyt isojen kysymysten kanssa.
Miten te toimisitte? Tiedän, että päätös on loppu peleissä yksin minun, mutta kommentteja suuntaan tai toiseen olisi mukava kuulla. Auttaisi ehkä minua päätöksen teossa.

Taustoista sen verran että meillä on enestään 1,5v aivan terve tyttö ja sekä minä että mieheni olemme vielä hieman alle 25 vuotiaita.
Vaikka nuoria ollaan, en jaksa pelkkää sairaalaelämää ja elämää päivästä toiseen, että saa pelätä miten toinen jaksaa, sitä kun se elämä on jo aivan terveenkin lapsen kanssa.

Kaiken lisäksi tutkimuksissa selvisi, että minulla on herttamainen / kaksiosainenkohtu. Tämä selittänee sen, miksi raskauksien alkuun saaminen ei ole meille maailman helpoin asia. Ihme ja kumma, että tätä kaksiosaisuutta ei kuitenkaan huomattu ensimmäisessä raskaudessa, vaikka esikko syntyi hieman etuajassa.

Mutta mielipiteitä, kiitos.
 
Voi kuinka rankka tilanne sinulla :'(
Itse olen ajatellut niin, että jos meille vielä vauva tulisi ja jos saisin tietää hänen olevan pahasti vammainen, päätyisin keskeytykseen. Niin pahalta kun se kuulostaakin :ashamed: .
Juuri tuo kuvailemasi "päivästä toiseen sairaalaelämä" olisi ihan liian rankkaa koko perheelle. Ja se jatkuva huoli pienokaisesta....
 
th
Itse en osaa sinulle vastausta antaa..tilanne on todella vaikea ja sinun itse täytyy asia miehesi kanssa päättää. En kuitenkaan ole samaakaan mieltä kuin mie..koska erittäin sairaan lapsen kanssa eläminen ei ole helppoa vaan se vaatii paljon henkistä sisua, taloudellista puolta ja paljo paljon muuta.
 
Tipu Topakka
Onhan tämä kyllä tosi kylmästi sanottu, mutta kaikkien osapuolten vuoksi (myös syntymättömän lapsen) tekisin keskeytyksen. (siis jos omalle kohdalle sattuisi). Hirveän valinnan eteen olet joutunut. Voimia sinulle ja perheellesi :hug:
 
marhe
Kummasti sitä niitä voimia löytyy. En osaa muuta oikein sanoa...abortti ei mulle oo missään kohtaa vaihtoehto. Voimia sinulle ja perheellesi. Uskon että jos lapsesi on liian pahasti sairas ja heikko tähän elämään niin hän kuolee luonnollisesti ilman keskeytyksiä. Raskasta se kuitenkin on vaikka miltä kantilta asiaa ajattelisi.
 
miero
itse odottaisin lapsivesinäytteen tulokset ja että sikiö kasvaisi sen verran, että pystytään tutkimaaan vielä tarkemmin. sitten vasta päättäisin mitä tekisin kun olisi tuon jäkeen vielä lääkärin kanssa jutellut sikiön edellytyksistä kasvaa ja kehittyä ja ennenkaikkea elää kohdun ulkopuolella.

jaksamista, teillä on varmasti raskaat ajat edessä :flower:
 
mia
Todella raskaassa tilanteessa olet, voimia sinulle. Sinä yksin miehesi kanssa teet päätöksen. Itse todennäköisesti tekisin keskeytyksen, mutta tähä on vaikea sanoa kun ei ole tuossa tilanteessa koskaan ollut. Voimia sinulle!
 
heikko
Minä en tunne itseäni niin vahvaksi ihmiseksi, että pystyisin hoitamaan sairasta lasta aina vaan. kaikki kunnioitus heille jotka ovat vahvoja äitejä. Minä varmaankin päätyis keskeytykseen. Voimia sulle, varmasti vaikea ratkaisu.
 
mietiskelijä
Kyllä tuota asiaa kantsii miettiä ja pohtia. Olisin itse mennyt tuossa tapauksessa myös lapsivesi punktioon. Paljon kannattaa miettiä myös sitä mikä on ihmisarvoista elämää? Ammattilaiset nämä asiat osaavat ja toivottavasti teistä pidetään hyvää huolta asian suhteen. Mutta realiteetit on käsiteltävä ja yrittää ennustaa minkälaista sen pienen elämä sitten tässä maaimlassa on kun sen hetki koittaa..... Vaikeita asioita mutta käsiteltävissä. Onnea teidän matkaanne.
 
keskeyttäisin. Kyl täs maailmas riittää terveenkin kanssa tekemistä, en ikinä jaksais vammasta lasta. Ja sun tapauksessas siis monivammaista. Enkä ole tunteeton vaan realisti.
 
AleXAN
En voi kyllä sanoo mitä sun täytyis tehä... Luulen että jos itelläni olisi sama tilanne ja lapsi vaikeasti vammainen niin tekisin keskeytyksen koska olisiko se edes lapsen edun mukaista jos ei voi elää suht normaalia elämää. Joistakin voi olla pahasti sanottu mut tätä mieltä mä oon.
 
Mä en ainakaan noiden tietojen pohjalta voisi omaa lastani abortoida. Pitäisi saada enemmän faktatietoa ennen kuin pystyisin ajattelemaan raskauden keskeytystä edes vaihtoehtona.

Kampurajalat on mun mielestä pikkujuttu, jos vatsapeitteet saadaan korjattua, niin eihän sekään ole ongelma, vai? Mikäli sydän osoittautuu riittävän elinkelpoiseksi, että vauva sen kanssa selviää raskausajan, niin eikö ole sydämen korjaus mitenkään mahdollinen? Mikäli on niin kyllä minä yritää ainakin haluaisin.

Mikäli taustalla on tosiaan jokin isompi ongelma ja odotettavissa on muutakin, niin saattaisin harkita keskeytystä, mutta en vielä noilla kriterein.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Epätietoinen:
Sain eilen tietää, että tämä toinen lapsi jota odotan on todella pahasti sairas.
Olen nyt rv:llä 16+0.

Vauvalla jota odotan on kampurajalat, sydämen läppä ilmeisesti vuotaa pahasti (jotain vikaa sydämessä on mutta vielä ei osata saoa tarkasti kun sydän on vielä niin pieni), jotain häikkää selkärangan alaosan luutumisten kanssa ja vatsapeitteet eivät ole sulkeutuneet eli suolisto / osa suolistosta on lapsivedessä.

Kävin tänään lapsivesipunktiossa ja tulokset saatuani tiedetään, onko lapsella joku paha kromosomipoikkeavuus mistä kaikki vammat saattaa johtua. Vai onko kaikki muten vain erittäin huonoa sattumaa.
Jos kromosomipoikkeavuus löydetään, on tilanne vieläkin pahempi. Kuinka paha, sen tiedän kun tulokset saan ja silloin päädyn ehdottomasti keskeytykseen.
Mutta mikäli poikkeavuutta ei ole, on jalat ja vatsapeitteet korjattavissa kirurkisesti, samoin ehkä sydänvika. Tosin sydänvian laajuuden saa tietää vasta sitten kun sikiö kasvaa ja sydän kasvaa ja sitä pystyy tutkimaan kunnolla.

Lapsella olisi edessä joka tapauksessa paljon suuria leikkauksia ja ensimmäinen elinvuosi saattaa mennä pitkälti sairaalassa olessa.

Painin nyt isojen kysymysten kanssa.
Miten te toimisitte? Tiedän, että päätös on loppu peleissä yksin minun, mutta kommentteja suuntaan tai toiseen olisi mukava kuulla. Auttaisi ehkä minua päätöksen teossa.

Taustoista sen verran että meillä on enestään 1,5v aivan terve tyttö ja sekä minä että mieheni olemme vielä hieman alle 25 vuotiaita.
Vaikka nuoria ollaan, en jaksa pelkkää sairaalaelämää ja elämää päivästä toiseen, että saa pelätä miten toinen jaksaa, sitä kun se elämä on jo aivan terveenkin lapsen kanssa.

Kaiken lisäksi tutkimuksissa selvisi, että minulla on herttamainen / kaksiosainenkohtu. Tämä selittänee sen, miksi raskauksien alkuun saaminen ei ole meille maailman helpoin asia. Ihme ja kumma, että tätä kaksiosaisuutta ei kuitenkaan huomattu ensimmäisessä raskaudessa, vaikka esikko syntyi hieman etuajassa.

Mutta mielipiteitä, kiitos.
Hei!

Kampurajalat ei ole paha ne on hoidettavissa tiedän koska omalla tytölläni oli syntyessään molemmin puoliset kampurat.
Mieti tarkkaan ennenkuin keskeytät koska se on kuitenki aina isoa asia :(
 
vieras
Alkuperäinen kirjoittaja :
keskeyttäisin. Kyl täs maailmas riittää terveenkin kanssa tekemistä, en ikinä jaksais vammasta lasta. Ja sun tapauksessas siis monivammaista. Enkä ole tunteeton vaan realisti.
Joidenkin vain on pakko jaksaa vammaisen lapsen kanssa. Aina ne vammat eivät ilmene vielä raskausaikana. Lapsi voi vammautua myös synnytyksessä tai myöhemmin esim. onnettomuudessa.
 
Tipu Topakka
Tulisko vauvalla olemaan ihmisarvoista elämää? Ensimmäinen elinvuosi olisi valtavaa kärsimystä. Itse en kestäsi katsoa, kuinka suuria tuskia (vaikkakin ne pelastaisivat lapsen hengen) lapsi joutuisi kärsimään leikkauksien ja peitteiden korjauksen takia.. Voi kyllä minua ihan itkettää teidän vuoksi. Hirvittävän surullinen tilanne :'(
Minkälainen ennuste lapselle olisi selviytyä?
 
saraaa
Alkuperäinen kirjoittaja mie:
Puhut lapsestasi... et kai voisi keskeyttää raskauttasi... siis tappaa lastasi vaikka hän olisi kuinka sairas...
Mutta entäs jos pienen elämä oisi sit vaan pelkkää kärsimystä? Pitää ajatella myös siltä kantilta!
 
RouvaSumppisuu
Voimia ja jaksamista tehdä erittäin vaikea päätös :hug: . Voin vain puhua omasta puolestani, mutta tuossa tilanteessa ehkä kuitenkin kallistuisin raskauden keskeyttämiseen, vaikka se ei todellakaan olisi mikään helppo päätös. Epätietoisuus koko raskausajan, jatkuva sairaalakierre syntymän jälkeen ja huoli pienestä koko ajan, se vastuu kaikesta olisi ehkä mulle liikaa :'( ja muulle perheelle myös. Mutta varmasti minäkin olisin mennyt lapsivesipunktioon tuossa tilanteessa ja miettinyt vasta sen jälkeen, miten edetään.
 
Marjo
Jotenkin tuntuu vaikealta antaa neuvoja,mutta KUUNTELE SYDÄNTÄSI.
Monella meistä on vammainen lapsi,sen kannsa vain on elettävä.Päivä kerrallaan.

Voimia teidän perheelle!
 
äippä
Ekaksi voimia teille. Kaverillani syntyi lapsi jolla suolet oli melkein kaikki vatsan päällä. Pieni leikattiin heti synnytyksen jälkeen ja on nyt ihan terve 1v. Alku oli heillä hankalaa, pari kuukautta sairaalassa yms. Mutta normaalia elämää lapsi elää nyt täysin.
 

Yhteistyössä