Siivous ja kotityöt vauvan kanssa

  • Viestiketjun aloittaja siivooja
  • Ensimmäinen viesti
siivooja
Hei! Haluaisin kuulla miten siivous ja kotitöiden teko hoituu vajaa vuoden ikäisten lasten kanssa. Mitä siivoatte ja milloin?

Meillä on 10kk ikäinen poika, äiti hoitovapaalla ja isä töissä arkisin virka-aikana. Teen kaikki kotityöt joko vauvan kanssa tai hänen ollessa päiväunilla, lukuunottamatta imuroimista kerran viikossa ja imuroimista + lattioiden luutuamista pari kertaa kuussa. Muut kotityöt sujuvat kun vauva touhuilee omiaan, mutta imurointi on aika hankalaa kun konttailee imurin edessä ja kiipeilee kiellettyihin paikkoihin tai imurin päälle, joten olemme tehneet nämä hommat silloin kun mieskin on kotona siten, että toinen on vauvan kanssa ja toinen siivoaa ja sitten vaihdetaan toisin päin(eli lattioiden siivous on jaettu 50-50).

Nyt mies yhtäkkiä ehdottaa, että tekisin siivoukset päivällä, jotta illalla tai viikonloppuna saisi viettää aikaa rauhassa eikä tarvisi kuluttaa aikaa siivoukseen. Vaatimus tuntuu aika kohtuuttomalta kun teen kuitenkin kaiken muun yksin, mutta mies sanoo että kyllä muillakin hänen tuttavillaan vaimo siivoaa yksin kodin jos on päivisin kotona. Mielestäni 80m2 kokoisen asunnon siivoaminen vie yksin sen verran aikaa, että sen voisi kyllä tehdä kerran viikossa yhdessä, kun miehen ei kuitenkaan mitään muita kotitöitä tarvitse tehdä. Voisin kyllä siivota jos se olisi edes vähän helpompaa esim vanhemman lapsen kanssa, mutta tällä hetkellä vauva ei oikein viihdy yksin niin kauaa että saisin siivottua, vaan välillä joutuu noita muitakin kotitöitä keskeyttämään ja viihdyttämään vauvaa. Lisäksi ajattelen että tuon ikäisen kanssa täytyy ollakin enemmän ja leikkiä yms eikä vaan suorittaa kotitöitä lapsi jaloissa.

Kuulisin mielelläni kommentteja miten muissa perheissä on siivoustyöt jaettu!
 
huh
Meillä siivotaan jos ehditään! Usein on tavarat hujan hajan ja keittön pöytä pyyhkimättä, tiskiallas täynnä likaisia astioita, pyykkikorit tursuavat ylitse, en vaan ehdi päivisin siivota vaikka haluaisinkin kun on kaksi lasta (vauva 5kk ja taapero reilu 2v) joista toinen kaipaa viihdytystä ja toinen levittää leluja sitä mukaa kun saan siivottua. Ja muutenkin pistän lasten kanssa vietetyn ajan siivouksen edelle vaikka meillä onkin usein aika räjähtäneen näköistä. Esikoinen haluaa usein maalailla ym. mihin tarvitsee aikuisen valvontaa ja päiväunetkin meillä lapset nukkuvat vielä eri aikoihin. Ruokakin on tehtävä jossain välissä ja päivittäin kyllä järjestelen tavaroita ja siivoan sen minkä ehdin, se vaan ei tunnu näkyvän missään, yhtä sotkuista on silti. Usein kerätään suurimmat sotkut sitten miehen kanssa illalla jos jaksetaan. Molemmat kuitenkin tahdomme istua hetken rauhassa ja levähtää kun on saatu lapset nukkumaan. Usein jos saan esim. pyykit koneeseen päivällä niin ehdin ripustaa ne vasta illalla. Imurointia meillä ei suoriteta läheskään joka viikko, hyvä jos 1-2kertaa kuussa. Suurempi siivous suoritetaan jos tiedetään että on vieraita tulossa :D silloin tehdään miehen kanssa yhdessä.

Voisit vaikka joku viikonloppu jättää miehen ja lapsen kahdestaan päiväksi ja kirjoitat miehelle asiat ylös jotka teet normaalisti hänen ollessaan töissä, sitten vaadit vielä siivoukset siihen päälle niin eiköhän mies ala paremmin ymmärtää ettei lapsen kanssa siivoaminen ja muiden kotitöiden tekeminen olekaan niin yksinkertaista ja ettei aika riitä millään kaikkeen vaikka onkin koko päivän kotona, lapsi vaatii kuitenkin aikansa ja hänen kanssaan on ulkoiltava ym.

En valita osastani, minusta on ihanaa olla lasten kanssa kotona vaikka välillä väsyttääkin, mutta pointtini oli se että nauraisin kyllä päin naamaa (tai sitten suuttuisin) jos joku tulisi vaatimaan että minun täytyy tehdä päivisin vielä enemmän kuin nyt teen tai että meillä on liian sotkuista ja minun on kyllä siivottava enemmän. Parhaani minä meillä teen ja sen minkä ehdin ja yritän olla potematta huonoa omatuntoa siitä jos jotakin jää tekemättä, lasten kanssa vietetty aika on sitä arvokkainta ja kohta nuo tuosta kasvavat ja osaavat auttaa äitiä askareissa :)
 
Alessia*
Totta kai molemmat tekevät kotitöitä. Äiti tekee päivisin sen minkä ehtii tai jaksaa, mutta kyllä miehenkin pitää tehdä jotain. Ja mun mielestä perusteluksi tekemättömyydelle ei kelpaa edes se, että viettäisi enemmän laatuaikaa lapsen kanssa, koska kyllä lapsenkin kanssa voi siivota. Tietyssä iässä lapsi tykkää osallistua yhteisiin hommiin. Ei tietysti vielä 10-kuinen.

Jos lapsi ei pelkää imuria, niin voit tietysti imuroida pitäen lasta rintarepussa. Tai miehesi voi. Mä tosin totesin, että siivoaminen lapsen kanssa on niin hidasta, että hankin siivoojan (tosin vain kerran kuussa, mutta tekee sitten kaikki isot hommat). Mutta pienet hommat sujuu rintarepussa tai isommalle lapselle oma rätti käteen.

Äläkä usko että kaikki muut äidit hoitaisivat kotityöt yksin.

Lisäksi vielä: kyllä lapsen on totuttava siihen, että kotitöitä tehdään. Eli ei laiteta videoita pyörimään kun vanhemmat sivoavat, vaan kaikki osallistuvat omien kykyjensä mukaan.
 
just joo
Niinhän se olis miehelle hirveen näppärää ja kivaa jos ei sen tarttis tehdä mitään ikävää ja kurjaa kotona, kuten siivota. koskaan. oishan se näppärää kun ei imurin ääni häiritsisi telkkarin katsomista.

meillä on vähän remppa kesken ja monenlaista tekemistä, mut aika menee aika tehokkaasti vajaa 3 kuisen kanssa. väliin nukkuu hyvin päikkäreitä ja muutenkin viihtyy, mutta silti pyykit oma ruoka ja imetys vie ajan tehokkaasti. ja välillä on kiva ihan vaan ollakkin, kun kuitenkin tässä ikäänkuin päivystää sen 24/7 koko ajan. Ei aina jaksa olla tehokas.
 
.........
mies sanoo että kyllä muillakin hänen tuttavillaan vaimo siivoaa yksin kodin jos on päivisin kotona.

Kuulisin mielelläni kommentteja miten muissa perheissä on siivoustyöt jaettu!
Meillä siivottiin viikonloppuna, sekä silloin kun lapsia oli vain yksi että silloin kun lapsia oli kaksi: minä lähdin lasten kanssa leikkipuistoon ja mies otti imurin esiin.
Lapset pelkäsivät imurin ääntä pieninä, eikä päikkärit koskaan kestäneet niin kauaa, että niiden aikana olisi ehtinyt aloittaa siivoamista kunnolla. Keittiön järjestelin aina ennen aamun ulkoilua, ja rikkaimurilla tein pienen kierroksen kun lapset olivat ulkona, se kesti minuutin-kaksi.
 
Viimeksi muokattu:
ohoo
Meillä imuroin useimmiten minä, mutta usein mieskin. Imuroidessa toinen vanhemmista on lapsen kanssa ulkona. Tai sitten imuroidaan puoliksi.

Monesti olen yrittänyt imuroida lapsen (2 v) kanssa, mutta hän itkee ja haluaa syliin joten aika vaikeaa. Imurin ääni kai tekee sen.

Näin on ihan hyvä. Mies tekee muitakin kotitöitä kun on kotona. Toinen meistä leikkii aina lapsen kanssa ellei molemmat. Hauskaa piisaa.
 
ellu00
meillä mies imuroi koko talon viikonlopppuna, poika joko nukkuu tai mä olen muuten hänen kanssaan. itse imuroin viikolla jos on vieraita tulossa, ja rikkaimuri on käytössä välillä monestikin päivässä.... poika on 10 kk. jos on suursiivous kyseessä 1-2 krt// jolloin luututaan myös lattiat, niin mies imuroi ja minä pesen lattiat. mies pöllyttää matot ulkona. poika ei välitä imurin äänestä, jos nukkuu niin ei herää vaikka samasta huoneesta imuroisi. muuten imurin johto kiinostaa ihan valtavasti....
 
Messy head
Minulla oli jonkinlainen näyttämisen tarve esikoisen oltua pieni, että halusin näyttää olevani superäiti, joka jaksaa leipoa pullaa, pitää kodin tiptop-kunnossa, käydä kuntosalilla jne. Osittain se johtuu siitäkin, että olen kyllä aina tottunut tekemään paljon töitä kotona, opiskellessa, töissä jne. Ikävä kyllä rakas esikoispoikani on joutunut olemaan monessa asiassa koekappaleena ja niin myös tässäkin asiassa. Jouduin opettelemaan omat rajani.

Mies piti itsestäänselvyytenä sitä, että koska olin ollut hyvävointinen raskaana (olin töissä loppuun asti) ja vaikka synnytys oli rankka ja kivulias, niin toivuin siitäkin (eipä ollut vaihtoehtoja...) ja olisi pitänyt koko ajan olla iloinen, pirteä, uuttera ja aina valmis sänkyyn. Synnytyshän ei ole sairaus, hän sanoi.

Niin vain kävi, että sairastuin synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Miehen vaatimukset ärsyttivät eikä hänellä ollut mitään käsitystä siitä, miten rankkaa vauvan hoito on. Vauva oli superihana, mutta myös todella vaativa tapaus. Pikkuhiljaa miehen vaatimukset alkoivat ärsyttää. Ikinä en saanut kuulla, miten hyvä äiti olen ja miten uuttera olen, kun jaksan hoitaa omakotitaloa (tein mm. lumityöt yksin ja siivosin sekä laitoin ruoat yksin). Jos lepäsin sohvalla, niin mies tuli heti sanomaan, että miten sä nyt tollain keskellä päivää makaat pitkälläsi.

Meidän tapauksessa kävi niin ikävästi, että en osannut pitää puoliani. Toivuin pikkuhiljaa baby bluesista, mutta kiukku ja kapinahenki miestä vastaan kasvoi. Toisen lapsen kohdalla olinkin jo valmis avioeroon.

Näin jälkikäteen ajateltuna MINUN olisi pitänyt heti alussa laittaa kampoihin miehelle ja sanoa, että viis siitä, mitä muissa perheissä tehdään, mutta täällä on tällaiset säännöt. Minua ei sotkut häirinneet, mutta mies kuvitteli, että vauvan tulo perheeseen ei muuta mitään. Okei, eron syynä oli muutakin kuin miehen kykenemättömyys ymmärtää lapsiperheen arkea, mutta se kuvastaa isolta osaltaan sitä, miten jotkut ovat täysin kyvyttömiä ymmärtämään muun laista elämää kuin omaansa. Kun perheeseen tulee vauva, niin se pitäisi olla tasapuolisen rankkaa aikaa kummallekin. Minusta ei ole oikein, että äiti hoitaa vauvaa 24 h, vaikka mies tuokin leivän pöytään. Meidän tapauksessa oli vieläpä niin, että minulla oli tosi hyvät ansiosidonnaiset äippärahat, joten ainakin sen 10-11 kk:n ajan olisi jo rahojenkin puolesta ollut syytä miehen osallistua kotitöihin eli perusteluksi ei tosiaankaan olisi riittänyt se, että mies hoitaa raha-asiat ja minä kaiken muun, kun minulla ei muka ole tulojakaan.
 
2kids
Mun mies on sanonut, ettei mun tarvitse ottaa paineita siivoamisesta. Hän näkee tilanteen niin, että mun työ on ensisijaisesti hoitaa lapset, ja JOS ehdin, niin sitten muut kotityöt.
Mutta meillä siivoaminen on periaatteessa molempien työtä.
Olen siis kotona 2- ja 4-vuotiaiden lasten kanssa.
 
meillä näin,
Esikoinen oli niin hyvä päiväuninukkuja aina tuonne 2-vuotiaaksi asti, että ehdin siivota päivisin hyvinkin. Hän siis nukkui ulkona vaunuissa 3-4h putkeen päikkäreitä. Mutta nyt kun päikkärit ovat historiaa ja toinen vauva tulossa taloon, meillä on yhteinen siivouspäivä lauantaiaamu. Silloin joko siivotaan yhdessä koko talo tai sitten jompi kumpi lähtee lasten kanssa pois ja toinen jää rauhassa siivoamaan. Iltaisin korjataan lelut ym pois ennen nukkumaan menoa. Mä olen sen huomannut, että kun tavaraa ja varsinkin laskutilaa on vähän, kämppä pysyy siistimpänä. Itse tykkään muutenkin avarasta sisustuksesta, joten talo näyttää siistimmältä, kun pöydät eivät notku mitä ihmeellisempää tavaraa. Tämän takia meille ei ole myöskään hankittu ylenmäärin leluja ja nyt kolmevuotiaana lapsi kerää kyllä itse tavaransa pois leikkien jälkeen.
 
-meidän perhe
Alkuperäinen kirjoittaja meillä näin:
Iltaisin korjataan lelut ym pois ennen nukkumaan menoa. Mä olen sen huomannut, että kun tavaraa ja varsinkin laskutilaa on vähän, kämppä pysyy siistimpänä. Itse tykkään muutenkin avarasta sisustuksesta, joten talo näyttää siistimmältä, kun pöydät eivät notku mitä ihmeellisempää tavaraa. Tämän takia meille ei ole myöskään hankittu ylenmäärin leluja ja nyt kolmevuotiaana lapsi kerää kyllä itse tavaransa pois leikkien jälkeen.
Jos leluja on paljon, niin kannattaa laittaa osa leluista jäähylle esim. vintille, häkkikellariin, vaatehuoneeseen, vaatekaapin yläkaappiin tms. Sillä tavalla lelut pysyvät tuoreina ja innostavat uusiin leikkeihin.

Meillä on alusta asti opetettu lapsille, että omat lelut pitää kerätä. Jo vauvan istuessa ja kontatessa vähän alle vuoden ikäisenä laitoin esim. palikan vauvan käteen ja ohjasin sen lelukoriin, joten kädestä pitäen ohjaamalla ja omalla esimerkillä näytin, että lelut pitää kerätä. Tietysti uhmaiässä otti välillä kaksi jääräpäätä yhteen ja käytiin tahtojen taistelua, että kerätäänkö ne lelut vai ei.

Meilläkin on ollut tapana, että nukkumaan mennessä kerätään lelut pois lattialta. Isomman lapsen kanssa saatetaan pitää tietyssä olohuoneen nurkassa esim. junarata useamman päivän paikoillaan, koska sen rakentaminen on niin työlästä. Usein muistutankin lapsia siivouspäivän jälkeen, että nyt on hyvä hetki kasata junarata, kun se saa olla siivoamisenkin puolesta monta päivää paikallaan. Yleensähän esillä olevaan leluun kyllästyy, joten 3-4 päivässä junarataleikkikin alkaa kyllästyttää. Lelujen poiskeräys iltaisin on minusta tärkeää siksi, että jos unissaan kömpii vessaan hämärässä, niin tuntuu tosi ikävältä, että jalan alle jää legopalikka tms. Siksi joka ilta pikakeräys lattialta. Lapsetkin oppivat, että legolaatikkoa ei tarvitse kipata joka kerta lattialle, koska on helpompaa siivota, kun ottaa kasattaessa legoja vain yhden palan kerrallaan.
 
Todellakin!
Joillakin miehillä näkyy menevän siivojan ja vaimon käsitteet sekaisin! :)

Tai käsitteet kotiorja ja vaimo! Laittakaa se mies siivoamaan, minä ainakin laitan, jo pelkkä alle 1-vuotiaan kanssa oleminen koko päivän käy työstä, jumankekka jos kaikki siivotkin pitäis päivän aikana tehdä! Mä yritän jonkin verran siivota keittiötä ja pyykkiä pestä ja viikata (en silitä)...muuta en jaksa lapsen aikana tehdä. Enkä halua. Saa mieskin jotain tehdä.
 
Viimeksi muokattu:
Johan,
Mitä te sitten teettä vauvan päiväunien aikana? Mua ainakin ahdistaa, jos kämppä on sekainen. Meillä tosin tehdään suursiivous kämppään aina lauantaina yhdessä, jolloin viikolla riittää pintapuolinen siisteyden yllä pito.
 
mie
Mitä te sitten teettä vauvan päiväunien aikana? Mua ainakin ahdistaa, jos kämppä on sekainen. Meillä tosin tehdään suursiivous kämppään aina lauantaina yhdessä, jolloin viikolla riittää pintapuolinen siisteyden yllä pito.

Makaan sohvalla, kirjaa lukien ja keitän kahvit tms.. LEPÄÄN. vauva nukkuu yleensä 2 x 40 min päikkärit. Ne on mun ainoat lepohetket enkä tuhlaa niitä siivoamalla.
 
vierailija
Meidän luona kävi hetki sitten pari äärimmäisen kohteliasta kundia siivoamassa. Osasivat kiinnittää huomiota pienimpiinkin yksityiskohtiin eikä tarvinnut soitella perään. Sovimme heidän kanssa jatkuvan siivoussopparin, ja vauva-arki lutviutuu stressittömämmin kun ei tarvitse itse olla koko ajan imuri kädessä.

Lämmin suositus, linkki ohessa:

 

Yhteistyössä