Siis, mua nyt jäi vaivaamaan eräs kasvatukseen liittyvä asia, osaako joku vastata ?

Kyse on siis siitä että kasvattaa lapsen "vapaasti" välttäen kieltoja.
Mitä pitää tehdä tilanteessa jossa lapsi uhkaavasti heittämässä astioita pöydältä alas ?

Minä ainakin kiellän ja sanon "Ei älä heitä, tulee paljon siruja kun astiat menee rikki, miltäs me sitten syödään?"

Meillä kiellot on juuri vastaavia, astioita ei heitetä, autotielle ei mennä jne. ja jos unohtuu niin toistetaan. Mikä tässä rajottaa sitä lasta muka olemasta lapsi ? Kun ton yhden ketjun perusteella tulee tällänen esiin.

Ja vaistovanhemmuus ? Osaako joku ytimekkäästi selittää mitä tarkoittaa ?
Mä kun omasta mielestäni ainakin osaan lukea lastani, silti meillä on ruoka-ajat ja rytmi jonka mukaan mennään, ennen ei ollut rytmiä ja kaikki ns. hyppi seinille ja kävi kierroksilla.

 

Tuota kieltämispolitiikkaa mie oon kysynyt täällä moneen kertaan, mutta en oo saanut siihen oikein minkäänlaista vastausta.

 

Lapsi pois pöydältä tms ja kehoitetaan tekemään jotain muuta ja selitetään miksi.

 

Lapsi pois pöydältä tms ja kehoitetaan tekemään jotain muuta ja selitetään miksi.

Miten se selitetään miksi ei saa heittää sanomatta että ei saa heittää koska lautaset menee rikki?

 

Lapsi pois pöydältä tms ja kehoitetaan tekemään jotain muuta ja selitetään miksi.

Miten selittää tuon niin, ettei sisällytä siihen sitä kieltoa millään tavalla?

 

Ihan outojako te ootte. Oisit nyt voinu sen ketjun laittaa johon viittaat. Kun kaikki ei oo koko aikaa täällä lukemassa kaikkia ketjuja. Jotenkin jäi vajaaksi toi sun avaus.

 

Mä taas on sitä mieltä, et lapselle riittä ettäsanotaan EI, astioita EI saa heittää ja piste. Ilman sen isompia selittelyjä! Jos vaatii selityksen, niin mahdollisimman yksinkertainen ja selitys kerrotaan vaih kerran/kerta!
Esim. Astioita EI heitellä, koska ne menevät rikki. Piste!

 

Eikös sen voi kiertää sanomalla, että on huonotapaista istua pöydällä tms? Minen sit tiiä siit vaistovanhemmuudest mitään tai muutakaan tuli vaan tuo mieleen.

 

Mä taas on sitä mieltä, et lapselle riittä ettäsanotaan EI, astioita EI saa heittää ja piste. Ilman sen isompia selittelyjä! Jos vaatii selityksen, niin mahdollisimman yksinkertainen ja selitys kerrotaan vaih kerran/kerta!
Esim. Astioita EI heitellä, koska ne menevät rikki. Piste!

Mä olen vähän samaa mieltä. Tai riippuen nyt ehkä lapsen iästä, mutta jos jollekin pikku-taaperolle alat ummet ja lammet selittämään niin eihän rassukka tajua enää mitään eikä muista mitä piti tehdä tai olla tekemättä.

 

Kyse on siis siitä että kasvattaa lapsen "vapaasti" välttäen kieltoja.
Mitä pitää tehdä tilanteessa jossa lapsi uhkaavasti heittämässä astioita pöydältä alas ?

Minä ainakin kiellän ja sanon "Ei älä heitä, tulee paljon siruja kun astiat menee rikki, miltäs me sitten syödään?"

Meillä kiellot on juuri vastaavia, astioita ei heitetä, autotielle ei mennä jne. ja jos unohtuu niin toistetaan. Mikä tässä rajottaa sitä lasta muka olemasta lapsi ? Kun ton yhden ketjun perusteella tulee tällänen esiin.

Ja vaistovanhemmuus ? Osaako joku ytimekkäästi selittää mitä tarkoittaa ?
Mä kun omasta mielestäni ainakin osaan lukea lastani, silti meillä on ruoka-ajat ja rytmi jonka mukaan mennään, ennen ei ollut rytmiä ja kaikki ns. hyppi seinille ja kävi kierroksilla.

Tuosta vapaasta kasvatuksesta en tiedä mitään, ehkä olen sitten enempi sellainen vaistovanhempi? Osaan ennakoida lapsia hyvin ja kelloa en katso näin lomalla ollenkaan. Päivät menee lasten tarpeiden mukaan. Tuleehan se nälkä ja väsy vääjäämättä, kun touhuaan kovasti. Sitten luonnollisesti syödään ja nukutaan jne. Onko se nyt jotenkin sen kummempaa se vaistovanhemmuus.

 

Eikös sen voi kiertää sanomalla, että on huonotapaista istua pöydällä tms? Minen sit tiiä siit vaistovanhemmuudest mitään tai muutakaan tuli vaan tuo mieleen.

Tuohon kommenttiin on kyllä se kielto vähintäänkin implikoituna.

 

Eikös sen voi kiertää sanomalla, että on huonotapaista istua pöydällä tms? Minen sit tiiä siit vaistovanhemmuudest mitään tai muutakaan tuli vaan tuo mieleen.

Tuohon kommenttiin on kyllä se kielto vähintäänkin implikoituna.

Mut eihän siinä tule kieltoa sanottua? Siinähän vain luotetaan lapsen älykkyyteen, että tajuaa, ettei pidä niin tehdä kun on huonotapaista.. Kai

 

Lapsi pois pöydältä tms ja kehoitetaan tekemään jotain muuta ja selitetään miksi.

Minäkin ottaisin lapsen pois pöydältä mutta samalla sanoisin, että ei saa heittää lautasia, ne menee rikki. Ja sitten ohjaisin lapsen johonkin muuhun, antaisin vaikka pallon ja sanoisin että heitä tätä jos tekee mieli heittää.

Mutta en ymmärrä sitä miksei lapselle saa sanoa, että jotain asiaa EI SAA tehdä? Miten lapsi siitä menee rikki, että opetetaan mitkä asiat on kiellettyjä, mitkä sallittuja?

 

mä vaan sillä, kun painotettiin että ei saa kieltää, niin enhän mä pelkästään kiellä, mä myös perustelen omasta mielestäni asian hyvin.

ehkä mä en saakkaan vastausta mun kysymyksiin..

 

Eikös sen voi kiertää sanomalla, että on huonotapaista istua pöydällä tms? Minen sit tiiä siit vaistovanhemmuudest mitään tai muutakaan tuli vaan tuo mieleen.

Mutta kysehän ei ollut pöydällä istumisesta vaan lautasten heittelystä?

 

Mä taas on sitä mieltä, et lapselle riittä ettäsanotaan EI, astioita EI saa heittää ja piste. Ilman sen isompia selittelyjä! Jos vaatii selityksen, niin mahdollisimman yksinkertainen ja selitys kerrotaan vaih kerran/kerta!
Esim. Astioita EI heitellä, koska ne menevät rikki. Piste!

Mun mielestä on hyvä perustella lapselle kiellettävä asia. Silloin ymmärtää paremmin miksi niin ei saa tehdä. Jos kiellän esim. koskemasta pistorasiaan, niin lapsi ymmärtää paremmin asian vaarallisuuden kun selitän miksi.

 

Eikös sen voi kiertää sanomalla, että on huonotapaista istua pöydällä tms? Minen sit tiiä siit vaistovanhemmuudest mitään tai muutakaan tuli vaan tuo mieleen.

Tuohon kommenttiin on kyllä se kielto vähintäänkin implikoituna.

Mut eihän siinä tule kieltoa sanottua? Siinähän vain luotetaan lapsen älykkyyteen, että tajuaa, ettei pidä niin tehdä kun on huonotapaista.. Kai

No ei sitä olekaan suoraan sanottu, mutta mietihän virkettä tarkemmin: on huono tapa istua pöydällä --> odotan, että et käyttäydy huonosti --> älä siis istu pöydällä vaan tee jotakin muuta

 

Mä taas on sitä mieltä, et lapselle riittä ettäsanotaan EI, astioita EI saa heittää ja piste. Ilman sen isompia selittelyjä! Jos vaatii selityksen, niin mahdollisimman yksinkertainen ja selitys kerrotaan vaih kerran/kerta!
Esim. Astioita EI heitellä, koska ne menevät rikki. Piste!

Mä olen vähän samaa mieltä. Tai riippuen nyt ehkä lapsen iästä, mutta jos jollekin pikku-taaperolle alat ummet ja lammet selittämään niin eihän rassukka tajua enää mitään eikä muista mitä piti tehdä tai olla tekemättä.

Meil ainakin tuon meidän 1v6kk kans ei auta alkaa "neuvotteleen"!
Nyt on menossa vaihe, et tyttö haluais syödä ruokapöydän ääressä ite ja istua penkillä.. no sais han se siinä mun puolesta syödä, mut ku ei malta (nousee seisomaan ja seilaa ees takas).. joten jos päättää et ei halua mennä syöttötuoliin, et hänen pitää saada mennä penkille sanon että EI sinä menet syöttötuoliin.. saa siittä itkupotku raivarit.. tiiä sitte onko viisasta, mut periksi en aijo antaa! Jos sanon, että sinä syöt omassa tuolissa, ni siinä sit kans syödään! Yleensä kiukkuaa sen 5-10min ja näyttää et haluaa tuoliinsa syömään!

 

Mä taas on sitä mieltä, et lapselle riittä ettäsanotaan EI, astioita EI saa heittää ja piste. Ilman sen isompia selittelyjä! Jos vaatii selityksen, niin mahdollisimman yksinkertainen ja selitys kerrotaan vaih kerran/kerta!
Esim. Astioita EI heitellä, koska ne menevät rikki. Piste!

Musta toi taas kuulostaa siltä kuin koiraa kouluttais, se ei kaipaa selittelyjä. Kannatan ehdottomasti tapaa kielto + yksinkertainen selitys minkä lapsi voi ymmärtää. Mistäs se muuten oppii asioita ellei niitä kerrota?

 

Lapsi pois pöydältä tms ja kehoitetaan tekemään jotain muuta ja selitetään miksi.

Minäkin ottaisin lapsen pois pöydältä mutta samalla sanoisin, että ei saa heittää lautasia, ne menee rikki. Ja sitten ohjaisin lapsen johonkin muuhun, antaisin vaikka pallon ja sanoisin että heitä tätä jos tekee mieli heittää.

Mutta en ymmärrä sitä miksei lapselle saa sanoa, että jotain asiaa EI SAA tehdä? Miten lapsi siitä menee rikki, että opetetaan mitkä asiat on kiellettyjä, mitkä sallittuja?

Tässä on varmaan joku hieno idea takana, että itse oivaltaa ja oppii positiivisessa hengessä jne. Silti saattaa kyllä luoda helposti lapselle myös turvattomuudentunnetta.

 

http://kaksplus.fi/keskustelu/t1469618,300#m16661491

 

Sörhis, tiedän tiedän B) Mut mä vaan koitan järkeillä, et noinko se ny sit menee se vaistovanhemmuus tai mikä hemmetti ny onkaan Ja mun mielestä siis lapselle kyl VOI sanoa EI. Eli mä funtsin muuten vaa B)

 

Lapsi pois pöydältä ja laitetaan lautanen sinne minne se kuuluu, sen voi myös sanoa. Esim noin. Tai sitten vain sanotaan esim "laitatko lautasen takaisin, ettei se mene rikki" tmv,, ja juu u, kielto on siinä, mutta ei-sanaa ei ole.

 

Musta tuo kieltämisen ja kehumisen välttäminen on aivan älytön ajatus, tai ainakin se sotii kaikkea sitä vastaan, mitä olen kasvatustiedettä opiskellessani antanut itseni ymmärtää. Lapsihan nimenomaan tarvitsee selkeät rajat ja tiedon siitä, mitä hän saa tehdä ja mitä ei, muuten olo tuntuu turvattomalle. Toisaalta lapsi tarvitsee vahvistusta sille, että häntä rakastetaan omana itsenään, siis kehuja. Jos kehuja ei tule arjessa, hyväksyntää aletaan hakea radikaalimmilla keinoilla.

 

:ashamed: Minulla ei riitä kärsivällisyys siihen, että ohjailisin ilman kieltoja lapsen käyttäytymistä! :ashamed:
Joissain tilanteissa toimiva, esim. jos tekee jotain hullua (levittää lehtikasaa), ni sillon menen kaveriksi ja alamme keräämään lehtiä tai kun kiipeilee saatan antaa langanpätkän käteen, et saa leikittää kissaa!