siis huh huh mitä tekstiä vauvan hoitamisesta (koliikki ja uni) uusimmassa v. 2009 kirjassa!!!!!!!!!!!!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ei voi uskoa todeksi!
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja Liisi:
Alkuperäinen kirjoittaja joo:
Alkuperäinen kirjoittaja Mamma:
Alkuperäinen kirjoittaja nytkypylly:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Kirjassa sanotaan myös näin:

" Jo muutaman kuukauden ikäiselle lapselle on syytä tehdä selväksi, että yöt ovat nukkumista varten ja silloin palvelut eivät pelaa."

Yösyömisten vähentämiseksi muutaman kuukauden ikäistä lasta on hyvä jo päiväsaikaan totuttaa pitempiin syöttöväleihin. Jos lapsi syö tiheästi päivällä, tulee yölläkin nopeammin nälkä."

"Lasta ei tule syöttää joka kerta, kun hän itkee. Vatsan tyhjeneminen kestää pari tuntia, ja kovin tiheät syötön yritykset voivat vain pahentaa tilannetta"


Huh huh!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

hmm ja taas mä sanon, että mitäs kummallista tuossa on :xmas:

terveisin kahden lapsen äiti, jonka vauvat on 7 ja 9-viikkoisina alkaneet nukkua 12h ilman syöttöä...

Tais olla noin pienten lasten verensokerit aika alhaalla aamuisin, jos syömättä 12 tuntia!!! Herranen aika sentään...

No kyllä meidänkin vauva alkoi kuukauden iässä nukkumaan 10-12 tunnin unet ilman syöttöä, ja iloinenhan mä vain siitä olen. En todellakaan rupea vauvan hyvää sisäistä rytmiä munklaamaan.

No tottahan SINÄ siitä iloinen olet, mitä vähemmän vauvasta vaivaa yöllä sitä parempi sulle. Meidän kolmesta lapsesta ei kyllä kukaan tuon ikäisenä syömäti ollut noin kauan...

Meni tuo lainaus eka vähän piloille... SIIS tottakai oon iloinen hyvin nukkuvasta vauvasta, itkeäkö pitäis kun toinen ei herää yöllä?? Taidat olla vaan kateellinen!
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Lastenpsykiatri Jukka Mäkelän mukaan vanhempien on syytä miettiä, mihin haluavat lapsensa kasvattaa. Noin 80-85 % lapsista oppii tavalla tai toisella olemaan itkemättä ja nukkumaan. Mäkelä kehottaa vanhempia kysymään itseltään, mitä muuta lapsi oppii siinä samalla: "Mikä on lapsen kokemus, kun hän herää ja kokee, että on hätä? Onko joku läsnä ja tyynnyttää, vai jätetäänkö hänen hätäänsä vastaamatta?"

Vaikka lapsi ei nuku perhepedissä, ei se tarkoita, ettei hänen itkuunsa huomioida!! Ei nyt sotketa puuroja ja vellejä! Meillä ei ole KOSKAAN joutunut vauva itkemään, aina lohdutettu heti, vaikkei ole nukkunut perhepedissä!!
 
Yksin nukkumisen vaikeuksissa ja siirtymäkohteen käytössä korostuu länsimaisen vanhemmuuskulttuurin erityinen vaikeus. Pyrimme korostamaan lapsen itsenäisyyden ensisijaista arvoa ja tukemaan kaikkea kehitystä, joka saa hänet selviämään jo varhain omillaan. Tämä ei kuitenkaan ollut ihmislajin kehityksellinen, evolutiivinen päämäärä, vaan lapseen on virittynyt vahva taipumus varmistaa kiinnittymisen kohteen läsnäolo ja läheisyys oudoissa ja uhkaavissa tilanteissa, joista pimeys on biologisesti keskeisin.

Nukkumiskäyttäytymisen tutkijat ovat todenneet, että siirtymäkohde tunnetaan ilmiönä ainoastaan teollistuneessa Euroopassa ja sen kulttuuria omaksuneissa maissa. Muualla, jossa pienet lapset nukkuvat läheisessä yhteydessä vanhempiinsa, äidin ulkopuoliselle kohteelle ei ole tarvetta. Lähellä nukkuminen näyttää toisten tutkimusten mukaan myös vähentävän lapsen heräilyä synkronoimalla lapsen ja äidin unirytmejä ja hengitysrytmejä toisiinsa. On näyttö siitäkin, että yhdessä nukkuminen vähentäisi kätkytkuoleman riskiä, koska lapsen hengityksen säätyminen äidin tahtiin vähentäisi äkillisen, hengityskatkokseen liittyvän hapen puutteen vaaraa. Vierellä nukkuminen on kuitenkin meidän kulttuurissamme paheksuttua, eikä meillä ole kulttuuriin liittyviä suojarakenteita vanhempien suhteen säilymiselle tässä tilanteessa vireänä.

LÄhde HUS unikoulu:
http://www.hus.fi/default.asp?path=1,28,82...,6444,6445,7649
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Lastenpsykiatri Jukka Mäkelän mukaan vanhempien on syytä miettiä, mihin haluavat lapsensa kasvattaa. Noin 80-85 % lapsista oppii tavalla tai toisella olemaan itkemättä ja nukkumaan. Mäkelä kehottaa vanhempia kysymään itseltään, mitä muuta lapsi oppii siinä samalla: "Mikä on lapsen kokemus, kun hän herää ja kokee, että on hätä? Onko joku läsnä ja tyynnyttää, vai jätetäänkö hänen hätäänsä vastaamatta?"

Vaikka lapsi ei nuku perhepedissä, ei se tarkoita, ettei hänen itkuunsa huomioida!! Ei nyt sotketa puuroja ja vellejä! Meillä ei ole KOSKAAN joutunut vauva itkemään, aina lohdutettu heti, vaikkei ole nukkunut perhepedissä!!

Meidän perhepedissä nukkuvalla vauvalla taas ei ole koskaan mitään syytä itkeä! Herään jo hänen liikkeisiin ja imetän heti. Meillä on täysin itkuttomat yöt! Siinä se ero. Erillään nukkuessa vauvasi joutuu itkemään, jotta hänet huomioidaan ja siinä hän oppii itkemään enemmän, koska vain siihen reagoidaan. Vieressä nukkuva vauva saa läheisyyden eikä syytä itkuun ole.

 
Meillä toka lapsi oli niin hyvä nukkuja, että mielessäni ajattelin, että kylläpä olen hyvin osannut hoitaa hommat. Näin olis pitänyt tehdä esikoisenkin kohdalla.

Kolmas lapsi olikin jotain ihan muuta :xmas: Huus kuin syötävä, jos yritti omaan sänkyyn laittaa jne. Eli sanoisin, että lapset on niiiin erilaisia, toinen tapa opii toiselle ja toinen toiselle.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Lastenpsykiatri Jukka Mäkelän mukaan vanhempien on syytä miettiä, mihin haluavat lapsensa kasvattaa. Noin 80-85 % lapsista oppii tavalla tai toisella olemaan itkemättä ja nukkumaan. Mäkelä kehottaa vanhempia kysymään itseltään, mitä muuta lapsi oppii siinä samalla: "Mikä on lapsen kokemus, kun hän herää ja kokee, että on hätä? Onko joku läsnä ja tyynnyttää, vai jätetäänkö hänen hätäänsä vastaamatta?"

Vaikka lapsi ei nuku perhepedissä, ei se tarkoita, ettei hänen itkuunsa huomioida!! Ei nyt sotketa puuroja ja vellejä! Meillä ei ole KOSKAAN joutunut vauva itkemään, aina lohdutettu heti, vaikkei ole nukkunut perhepedissä!!

Meidän perhepedissä nukkuvalla vauvalla taas ei ole koskaan mitään syytä itkeä! Herään jo hänen liikkeisiin ja imetän heti. Meillä on täysin itkuttomat yöt! Siinä se ero. Erillään nukkuessa vauvasi joutuu itkemään, jotta hänet huomioidaan ja siinä hän oppii itkemään enemmän, koska vain siihen reagoidaan. Vieressä nukkuva vauva saa läheisyyden eikä syytä itkuun ole.

Vauvamme on itkenyt muutaman kerran yöllä, kun tuli kipeäksi. Ja pinnis on samassa huoneessa. Nukkuu yönsä hyvin...
 
Alkuperäinen kirjoittaja v:
Meillä toka lapsi oli niin hyvä nukkuja, että mielessäni ajattelin, että kylläpä olen hyvin osannut hoitaa hommat. Näin olis pitänyt tehdä esikoisenkin kohdalla.

Kolmas lapsi olikin jotain ihan muuta :xmas: Huus kuin syötävä, jos yritti omaan sänkyyn laittaa jne. Eli sanoisin, että lapset on niiiin erilaisia, toinen tapa opii toiselle ja toinen toiselle.

Se onkin persoonakysymys, miten vauva nukkuu. Temperamenttierokysymys.
 
Perhepeti on luonnollinen ja lapsiystävällinen vaihtoehto.

Yhdessä nukkumisen arvellaan ehkäisevän mm. kätkytkuolemaa, koska vauva on jatkuvassa valvonnassa nukkuessaan äidin vieressä. Äidin hengitys ohjaa vauvan vielä epätäydellistä hengityskeskusta ja äitien on todettu reagoivan unissaankin vauvan hengityskatkoksiin esim. liikahtamalla. Vauva puolestaan havahtuu tästä jatkamaan hengittämistä. Myös vauvan ruumiinlämpö pysyy tasaisempana nukuttaessa ydessä ja äiti pystyy myös tarkkailemaan ja säätelemään lämpötilaa helpommin.

Kun äiti ja vauva nukkuvat yhdessä, hoituvat yösyötötkin vaivattomasti ja usein äiti ei edes tiedä aamulla kuinka usein vauva on yöllä syönyt. Jos äiti menee nukkumaan samaan aikaan vauvan kanssa, on todettu äidin ja lapsen unirytmien tahdistuvan samaan rytmiin. Näin äidin ei tarvitse herätä kesken syvimmän univaiheen, vaan hän herää kevyemmästä unennäkövaiheesta eikä ole yhtä väsynyt kuin olisi jos joutuisi heräämään kesken syvänunen vaihetta. Unen antama virkistys on tällöin suurempi kuin jos jatkuvasti joutuisi heräämään "väärään" aikaan. Imetys myös auttaa äitiä nukahtamaan uudestaan, koska se vapauttaa äidin verenkiertoon hormoneja joilla on rauhoittava vaikutus. Myös vauva saa maidossa "unilääkettä" joka puolestaan auttaa vauvaa nukkumaan paremmin.
 
Mä olen aiemminkin todennut, että tutkimuksia on suuntaan ja toiseen ja jokainen ottaa sieltä itselleen sopivat ;)
Naurattaa ja toisaalta ärsyttääkin vain monet, jotka tukeutuu tutkimuksiin ja kauhistelee maalaisjärkeä ja perustelee, että "Mutta kun tässä on asiantuntijoiden tutkimukset kyseessä" ja samat kaverit lynkkaa tutkimukset, jotka on taas tehty toiseen suuntaan, ihan paskan jauhantana ja sanoo, että ei niihin kannata uskoa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Lastenpsykiatri Jukka Mäkelän mukaan vanhempien on syytä miettiä, mihin haluavat lapsensa kasvattaa. Noin 80-85 % lapsista oppii tavalla tai toisella olemaan itkemättä ja nukkumaan. Mäkelä kehottaa vanhempia kysymään itseltään, mitä muuta lapsi oppii siinä samalla: "Mikä on lapsen kokemus, kun hän herää ja kokee, että on hätä? Onko joku läsnä ja tyynnyttää, vai jätetäänkö hänen hätäänsä vastaamatta?"

Vaikka lapsi ei nuku perhepedissä, ei se tarkoita, ettei hänen itkuunsa huomioida!! Ei nyt sotketa puuroja ja vellejä! Meillä ei ole KOSKAAN joutunut vauva itkemään, aina lohdutettu heti, vaikkei ole nukkunut perhepedissä!!

Meidän perhepedissä nukkuvalla vauvalla taas ei ole koskaan mitään syytä itkeä! Herään jo hänen liikkeisiin ja imetän heti. Meillä on täysin itkuttomat yöt! Siinä se ero. Erillään nukkuessa vauvasi joutuu itkemään, jotta hänet huomioidaan ja siinä hän oppii itkemään enemmän, koska vain siihen reagoidaan. Vieressä nukkuva vauva saa läheisyyden eikä syytä itkuun ole.

Vauvamme on itkenyt muutaman kerran yöllä, kun tuli kipeäksi. Ja pinnis on samassa huoneessa. Nukkuu yönsä hyvin...

Hyvä, että on pinnis samassa huoneessa. Se luetaan yli 1 vuotialla jo laajennetuksi perhepediksi :)

 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Lastenpsykiatri Jukka Mäkelän mukaan vanhempien on syytä miettiä, mihin haluavat lapsensa kasvattaa. Noin 80-85 % lapsista oppii tavalla tai toisella olemaan itkemättä ja nukkumaan. Mäkelä kehottaa vanhempia kysymään itseltään, mitä muuta lapsi oppii siinä samalla: "Mikä on lapsen kokemus, kun hän herää ja kokee, että on hätä? Onko joku läsnä ja tyynnyttää, vai jätetäänkö hänen hätäänsä vastaamatta?"

Vaikka lapsi ei nuku perhepedissä, ei se tarkoita, ettei hänen itkuunsa huomioida!! Ei nyt sotketa puuroja ja vellejä! Meillä ei ole KOSKAAN joutunut vauva itkemään, aina lohdutettu heti, vaikkei ole nukkunut perhepedissä!!

Meidän perhepedissä nukkuvalla vauvalla taas ei ole koskaan mitään syytä itkeä! Herään jo hänen liikkeisiin ja imetän heti. Meillä on täysin itkuttomat yöt! Siinä se ero. Erillään nukkuessa vauvasi joutuu itkemään, jotta hänet huomioidaan ja siinä hän oppii itkemään enemmän, koska vain siihen reagoidaan. Vieressä nukkuva vauva saa läheisyyden eikä syytä itkuun ole.

Vauvamme on itkenyt muutaman kerran yöllä, kun tuli kipeäksi. Ja pinnis on samassa huoneessa. Nukkuu yönsä hyvin...

 
Alkuperäinen kirjoittaja Sara:
Mä olen aiemminkin todennut, että tutkimuksia on suuntaan ja toiseen ja jokainen ottaa sieltä itselleen sopivat ;)
Naurattaa ja toisaalta ärsyttääkin vain monet, jotka tukeutuu tutkimuksiin ja kauhistelee maalaisjärkeä ja perustelee, että "Mutta kun tässä on asiantuntijoiden tutkimukset kyseessä" ja samat kaverit lynkkaa tutkimukset, jotka on taas tehty toiseen suuntaan, ihan paskan jauhantana ja sanoo, että ei niihin kannata uskoa.

Olen kanssa huomannut, että on kaksi eri koulukuntaa: vauva pinniksessä ja vauva vieressä.

Itse paljon näitä lukeneena kallistun sille teorialle, että vauvan luonnollisin paikka öisin on äidin vieressä ja että unihäiriöt liittyvät siihen, että liian pieni vauva laitetaan nukkumaan yksin.

 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja v:
Meillä toka lapsi oli niin hyvä nukkuja, että mielessäni ajattelin, että kylläpä olen hyvin osannut hoitaa hommat. Näin olis pitänyt tehdä esikoisenkin kohdalla.

Kolmas lapsi olikin jotain ihan muuta :xmas: Huus kuin syötävä, jos yritti omaan sänkyyn laittaa jne. Eli sanoisin, että lapset on niiiin erilaisia, toinen tapa opii toiselle ja toinen toiselle.

Se onkin persoonakysymys, miten vauva nukkuu. Temperamenttierokysymys.

Ja tämän tietää jokainen äiti, jolla on useampi lapsi, vaikka kasvatusmetodit samat. Toinen lapsi nukkuu kuin tukki, kun toinen valvottaa 2 v. asti.
 
Alkuperäinen kirjoittaja nytkypylly:
ja sä oot tää joka nukkui aina kun vauva nukkui ja loppu ajan käveli ulkona ottamassa happea? just just... mitä se esikoinen silloin teki :D

Aamulla noustiin kaikki klo 6. Aamupuurojen jälkeen esikoinen leikki ja minä ja vauva torkuimme esikoisen vieressä. Lounaan jälkeen menimme kaikki yhdessä päiväunille. Tämän jälkeen vauvan huudot kutakuinkin alkoivat; vauva sai huuta liinassa samalla kun hoidin normi askareet esikoisen kanssa ja miehen tullessa neljän aikoihin kotiin otti hän esikoisen hoteisiinsa. Kahdeksalta kun mies nukutti esikoisen lähdin ulos kävelemään huutavan vauvan kanssa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja v:
Meillä toka lapsi oli niin hyvä nukkuja, että mielessäni ajattelin, että kylläpä olen hyvin osannut hoitaa hommat. Näin olis pitänyt tehdä esikoisenkin kohdalla.

Kolmas lapsi olikin jotain ihan muuta :xmas: Huus kuin syötävä, jos yritti omaan sänkyyn laittaa jne. Eli sanoisin, että lapset on niiiin erilaisia, toinen tapa opii toiselle ja toinen toiselle.

Se onkin persoonakysymys, miten vauva nukkuu. Temperamenttierokysymys.

Ja tämän tietää jokainen äiti, jolla on useampi lapsi, vaikka kasvatusmetodit samat. Toinen lapsi nukkuu kuin tukki, kun toinen valvottaa 2 v. asti.

Ja juuri siksi vanhempien tulisi olla herkkiä jokaisen lapsen suhteen. Jos yksi nukkuu hyvin pinnasängyssään, se ei tarkoita, että toinen nukkuisi. Jos toinen nukkuisi hyvin sivuvaunussa tai vieressä, kannattaa niitäkin vaihtoehtoja kokeilla, jotta koko perhe ei uuvahda. Pääasia ei ole se, missä vauva nukkuu vaan se, että löytää sellaisen nukkumapaikan, jotta kaikki saa nukuttua. Päämääränä pitäisi olla ensisijaisesti vain se, että jossain saisi nukuttua. 2 kk vanhaa ei tarvitse pitää omassa sängyssä vain sen vuoksi että haluaa sen nukkuvan siellä 2 vuotiaana.
 
Alkuperäinen kirjoittaja nytkypylly:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Kirjassa sanotaan myös näin:

" Jo muutaman kuukauden ikäiselle lapselle on syytä tehdä selväksi, että yöt ovat nukkumista varten ja silloin palvelut eivät pelaa."

Yösyömisten vähentämiseksi muutaman kuukauden ikäistä lasta on hyvä jo päiväsaikaan totuttaa pitempiin syöttöväleihin. Jos lapsi syö tiheästi päivällä, tulee yölläkin nopeammin nälkä."

"Lasta ei tule syöttää joka kerta, kun hän itkee. Vatsan tyhjeneminen kestää pari tuntia, ja kovin tiheät syötön yritykset voivat vain pahentaa tilannetta"


Huh huh!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

hmm ja taas mä sanon, että mitäs kummallista tuossa on :xmas:

terveisin kahden lapsen äiti, jonka vauvat on 7 ja 9-viikkoisina alkaneet nukkua 12h ilman syöttöä...

Mutta oisitko vaatinut sitä jolleivat itse olisi nukkuneet? On se omituista etta aletaan koulia ja pikkuvauvaa sen mukaan mitä aikuiset tahtovat.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Niinpä taas on nähty totuus: Kyllä ennen osattiin lapset hoitaa, vai miten luulette omien vanhempienne tassutelleen teitä, ja minkälaisia teistä on tullut?

Mut pakotettiin vauvana omaan huoneeseen yksin, jonka seurauksena pelkäsin aina iltaisin ja öisin.

Kun opin kävelemään, menin aina yöllä vanhempien väliin.

Kun kasvoin vanhemmaksi, en uskaltanut nukkua yksin omassa huoneessa, vaan vaadin, että saan nukkua pikkusiskoni kanssa. Pikkusiskolla sama homma. Niinpä nukuimme samassa huoneessa murrosikään saakka.

Kun vauvana ei saatu sitä läheisyyttä öisin ja jouduttiin pelkää öisin ja huutamaan, niin mitä opimme siitä, vain turvattomuutta ja että yöllä täytyy pelätä ja huutaa vanhemmat paikalle.

Pelkoni hälventyivät vasta vauvan synnyttyä, eli yli kolmekymppisenä. Siihen saakka olen aina öisin pelännyt, kun olen öisin herännyt. Heräilen myös tiheästi.

Tämä meidän vauva saa nukkua vieressäni niin kauan kuin tarvitsee. Näen perusturvallisuuden kehittymisen tärkeämpänä kuin liian varhaisen itsenäistämisen, joka ei ole ollut ihmislajille tarpeellista: vauvan paikka öisin on äidin lähellä evoluutiollisesti katsoen.

 
Jaah...jos tuota kirjaa aattelee niin olen tehny kaiken väärin ja nyt mulla on tyytyväinen yöt nukkuva taapero joka on luottavainen sen suhteen että häntä kuunnellaan ja vastataan tarpeisiin.
 
Uusimmassa "Koko perheen terveys" lehdessä sanoo lastenpsykiatri Jukka Mäkelä näin (kirjoitan tämän suoraan lehdestä):

"Jos unikoululla tarkoitetaan lapsen rytmittämistä pakkokeinoin, suosittelen siihen turvautumista vain äärimmäisissä tilanteissa. Silloinkin rytmityksen tulee tapahtua lempeästi, esim. niin sanotulla tassutusmenelmällä. Siinä lapsi pyritään rauhoittamaan laskemalla vanhemman lämmin käsi selän päälle, mutta ottamalla se pois ennen nukahtamista.

Lasta ei missään tilanteessa jätetä yksin itkemään.

Menetelmä on yhtä tehokas kuin perinteinen niin sanottu huudatusunikoulu, mutta se ei aiheuta lapsen kehitykselle samanlaisia haitallisia vaikutuksia.

Rytmityksen kanssa samaan aikaan ON VAHVISTETTAVA ILMAPIIRIÄ, jossa vuorovaikutukselle jää riittävästi tilaa. Vauvojen elämään kuuluu nykyisellään aivan liikaa erillään oloa, mikä ei ole heille luontaista. Läheisyyden ja kosketuksen lisääminen päivisin auttaa niin vuorovaikutustaitojen kuin nukkumistaitojenkin kehittymiseen.

6-10 kk iässä lapsen uni muuttuu usein kehitysvaiheesta johtuen levottomaksi. Ikä on kuitenkin siinä mielessä herkkä, että silloin vauvan kiintymyssuhde vakiintuu. On ERITYISEN TÄRKEÄÄ, että lapsen turvallisuudentunnetta ei silloin horjuteta."



 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Niinpä taas on nähty totuus: Kyllä ennen osattiin lapset hoitaa, vai miten luulette omien vanhempienne tassutelleen teitä, ja minkälaisia teistä on tullut?

Minut nukutettiin äidin ja isän välissä josta siirrettiin omaan sänkyyn samassa huoneessa. 3v aikaan siirryin siskojen kanssa samaan huoneeseen. Ei meillä olla nukuttu yksin jne enkä sitä ole vaatinut lapseltanikaan. Sitten kouluun mennessäni kaikilla lapsilla oli omat huoneet. Että ei ennenkään olla säännönmukasesti tehty kuten oppaat ja neuvola ovat sanoneet.
 

Yhteistyössä