Siirroista aina puhdasta negaa, kohtalotovereita?

Kyllä tässä alkaa olla jonkinlaista epätoivoo ilmassa kun takana on 2 hoitoo, 3 siirtoo ja 6 alkioo, eikä minkäänlaista yritystäkään kiinnittyä :'(

Lukisin mielelläni muiden kokemuksia ja ajatuksia joilla on/ollu samanlainen tilanne. Kun testit ollu aina pelkkää negaa, ja sitten jollain kertaa onnistunu, niin tehtiinkö jotain erilaista aiempaan verrattuna tai oliko jotkut olosuhteet toisenlaiset (esim. parempi limakalvo), vai onko kaikki pelkkää sattumaa...entä te joilla aina käyny samoin eikä oo vieläkään onnistunu, kauan tätä on järkee jatkaa, tai kauanko oot ajatellu vielä jaksaa? Montako turhaa ytitystä on tarpeeks? Mä en tiedä nyt yhtään, on vaan niin tyhjä olo taas tän aamun negan jäljiltä.. jos edes joskus herkässä testissä näkys jotain häivähdystäkin, niin sekin jo lohduttas ja antas jotain intoo ja uutta toivoo jatkaa eteenpäin, mutta kun ei koskaan yhtään mitään!

Kolmatta ja julkisen viimestä hoitoo syksylle odotellessa.....ja uskonrippeitä keräillessä.

 

Kuullosti niin tutulta tuo tekstisi että oli ihan pakko vastata samantien.Meillä hoidot eteni juurikin samaa rataa 1 hoidossa ei päästy edes siirtoon,2 hoidossa kaksi siirtoa ja aina negaa.3 hoitoon lähdettiinkin varauksella.Tuoresiirrosta ei mitään tulosta,mutta passin tuloksena syntyi lopulta terve tyttö. Eli toivoa siis on!!!
Hoidossa erona oli vain se että onnistunut pas tehtiin luonnolliseen kiertoon kun kaikki muut oli lääkkeellisiä siirtoja.
Onnea syksyn hoitoihin!!

 

saraleena :flower:

Joo, ehkä munkin sitten viimestään yksityisellä kannattaa kokeilla luomukiertoja.. jos niitä pakastesiirrettäviä vielä joskus tuleekin. Mulla vaan limakalvo ei meinaa kasvaa kovin hyvin tavallisella zumenon-annoksellakaan, saati ilman mitään.. mutta onhan niitä (muilla) ohuempiikin kiinnittyny.

 

Risis, surku ettei tärpännyt :'(
Tuota mäkin mietin että kuinka kauan on järkevää jatkaa.... Mullakaan ei koskaan mitään kiinnittymisyritystä (takana 5 inssiä, 3 ivf:n tuoresiirtoa, 3 passia). Ovulaatio toimii, alkioita on tullut ihan ok, limis hyvä, ei tiedossa muuta ongelmaa kuin mun ikä. Kokeiltu kahdessa passissa toisessa kortisoni ja toisessa primaspan. Ei ainakaan mulle ollut apua. Onko sulle kokeiltu vielä passia luomukiertoon? Kun joillekinhan tulee parempi limis silloin kuin lääkkeelliseen. Mutta joo, me nyt ainakin vielä yksi ivf kokeillaan (tulevien passien jälkeen), sitten pitää varmaan luovuttaa omilla soluilla yritys.

 

risupesä olen niin pahoillani negasta :hug:

Mulla oli kolme ekaa siirtoa puhtaita negoja, tosin yksi alkio kerrallaan siirrettiin, mutta silti. Menetin jo toivoni, ei muhun mikään kiinnity. Neljäs siirto oli sitten kahden alkion siirto ja voi olla, että näille tehtiin alkionkuoren avaukset. Mulla oli osassa alkioista erittäin paksu kuori ja tietty ne parhaat ohutkuorisemmat oli käytetty ekana pois. Siitä sitten tärppäs, mutta meni keskenkin. Viidenteen siirtoon otettiin pahnanpohjimmainen rupusakki pakkasesta ja taas kuorenavaus toiselle, plussa ja kesken.

Nyt kuudes siirto toi plussan ilman mitään kuorenavauksiakaan enää, mutta kestääkö.. se on eri juttu.

Pointtina siis se, että sullakin on nyt kolme siirtoa ollut negoja. Mulla ja monella muullakin se ihka ensimmäinen plussa tikkuun on tullut vasta myöhemmillä siirroilla, eli toivoa kyllä on vielä :hug: Tietenkään kukaan ei voi sitä luvata, että se tärppi sieltä tulee, mutta kyllä se on täysin mahdollista, vaikka nyt tuntuukin siltä, että ei ikinä.

Hirveesti voimia jaksaa jatkaa eteenpäin :heart:

 

Mä vielä tosta limakalvosta ja lääkkeellisestä PASsista senverran, että sehän on tietty yksilöllistä miten se kasvaa, mutta mulla Zumet auttoi kyllä limikseen huomattavasti.
Luomuna kasvattelen maksimissaan 7mm limiksen. Yksi zumenon-PAS antoi jostain syystä myös tuollaisen 7mm limakalvon (siitä tuli kyllä plussa), mutta korotettu annos kasvatti limiksen huimiin 13,6mm mittoihin. Mulla siis tuo lääkkeellinen toimii paremmin kuin luomu.

 

:flower:
Kai tää tästä taas..masentaa vaan noi jonot ja ajan tuhlaantuminen mitään tekemättä. Jollain tapaa se pp10:n nega kuitenkin loivensi tätä lopullista iskua ja oli oikeestaan pahempikin pettymys kun tän päivänen, niin kaipa se täytyy jatkossakin tehdä yks varhaistestikin.. tosin tuoresiirroissa vuoto on alkanu aina ennen testipäivää (niin kävis varmaan luomu-pas:issakin), ja mitä aiemmin niin sitä ilmeisemmin ei mitään yritystäkään kiinnittyä oo ollu. Aattelin kysyä voisko ottaa seuraavaan tuoresiirtoonkin mukaan zumenonit punktion jälkeen jos ne yhtään auttas paksuntaan limakalvoo entisestään.

Tosta kuorenavauksesta tuli mieleen, että näkyyköhän se paksukuorisuus ulospäin siitä alkiosta, vai ilmeneekö se vasta kun kuorenavausta tehdään? Tai onko muita merkkejä paksusta kuoresta, esim. ettei siittiöt pääsis solun sisälle kovin helposti?

 

risis :hug: kohtalontovereita ollaan: 2 hoitoa, 3 siirtoa, 4 alkiota. Eikä yritystäkään kiinnittyä Mulla on ollut muuten just noin kun joku sanoi, et limis kasvoi paremmin lääkkeettömässä kun zumeilla. Jaksuja.

 

Meidän tarina: eka hoito, 18 alkioo. Tuoresiirto+ 4. PASsia yhden alkionsiirtoja ja negaa. Sitten 5. PAS tehtiin pitkä viljely (=6 alkioo otettiin kasvamaan lisää, joista saatiin yksi hyvä blastokysta) ja TADAA! Johan tärppäs. Onnistumisprosentti on ymmärtääkseni etenkin PASseissa vaan vähän parempi kuin luomuyrityksessä eli on ihan normaalia että siirtoja joudutaan tekemään useampia ennenkuin tärppää. Toivoa siis on!!
Nyt toinen kierros menossa, alkioita saatiin tällä kertaa "vaan" 6 kpl ja vasta tuoresiirto tehty, tulosta odotellaan. Alkioiden laatu oli myös nyt huonompi kuin viimeksi.

 

Mulla oli limisultrassa 6,4mm zumenon annoksella 3 x 2mg päivä ja tästä 5 päivän päästä siirto. Sillon ei sanottu mitään paksuudesta, joten oletin sen olevan ok. Paljonkohan se sitten ehti kasvaa sinä aikana? Minkälaisia lukuja muilla on ollu?

Pitääpä oikein alkaa tutkiin papereista minkälaisia paksuuksia luomukierroissa on ollu...voiskohan olla niin että se kasvais fsh:lla paremmin kun estrogeenilla? Yhden merkinnän löysin että joskus aikaa sitten kp9 5mm eli niukkaa on.. mutta muistelisin että ton jälkeen ollu joskus parempikin ja lähes normaalin kuulonen.

Luin kans jostain klinikan tulosprosenteista että pas:eissa todennäkösyys on suuunnilleen vaan puolet tuoresiirtoon verrattuna..lähes inssien luokkaa, ja että pakastus on kuitenkin heikentäny alkoita jotenkin eikä pysty niin hyvin kiinnittyyn. Outoa sikäli että joillain näkys toimivan pelkästään pas:it..

 

Mulla oli vikassa PASsissa korotettu Zumenon annos. Söin kierron ekat 5 päivää 3x2mg päivässä ja siitä sit kp6 -> neljä tablettia päivässä ja näin jatkettiin tärpin jälkeenkin. Siitä tuli se 13,6mm limakalvo. Ultrassa taisi olla tuolloin kp 10 paikkeilla jo 9mm.

Kuorenavauksesta mulla luki jossain klinikan papereissa pienellä alanurkassa, että "osassa alkioista erittäin paksu zona". Minähän sitä googlettelemaan ja meinaa tosiaan sitä paksua kuorta. Tieto oli päivätty ensimmäisen IVF:n tuoresiirtopäivälle. Eli olivat nähneet tilanteen ennen pakastamista. Minulle ei kukaan tuosta puhunut koskaan, itse otin asian esiin parin negasiirron jälkeen ja sanoin, että saa tehdä kuorenavauksen, jos tarvetta (maksaa yksityisellä 370? lisää ). Vasta tosiaan neljännessä siirrossa biologi varmisti minulta, että "mitäs jos hän tekisi sen?" ja annoin heti luvan. Katsovat varmaan tarpeen mukaan ja pitkälle jakautuneille alkioille se on jo vaikea tehdä, kun reunaa ei enää ole kovin paksusti jäljellä. En tiedä auttaako se tosiaan kiinnittymisessä, jos alkio on muutenkin normaalikuorinen..? Ehkä kannattaisi kysyä! Tietysti tuo voi olla sen verran kallista puuhaa, että ehkä eivät julkisella puolella noin vaan teekään sitä.. :|

 

Kysyinkin sitä jo muttei ainakaan Taysissa tee ollenkaan, aina tulee se vakivastaus että kun ei ole tutkimuksilla osoitettu että ois hyötyä.. tms. ja sanottiin ettei yksityisilläkään samasta syystä tehdä kovin usein.. mutta vois kyllä kuvitella että auttaa jos on paksu kuori, ei kai niitä nyt ihan turhaankaan oo alettu tehdä..!

 

Mulle nimenomaan sanottiin, että eihän se alkio pääse sieltä kuoriutumaan, jos on paksukuorinen. Eli kyllä se mun mielestä auttaa. MUTTA.. mahtaako saada sit semmoset elinkelvottomat alkiotkin kiinnittymään ja päättymään keskenmenoon? Sitä olen itse pohtinut synkkinä hetkinäni.

 

Niin.. ja mietin että onko siitä kuitenkaan apua jollei ne oo paksukuorisia..ainakaan missään papereissa ei lue tai kukaan oo sanonu mitään.

Jostain luin vitamiineista, että sinkki tai B-vitamiini vois auttaa juuri kiinnittymiseen/limakalvoon. Olihan mulla tässä siirrossa magnesium, kun luin että rentouttaa lihaksia, siis kohtuakin. Oli niitä jomotuksia silti välillä.. ja ekassa hoidossa oli monivitamiinikin käytössä ja seleenilisä mahdollisiin vasta-aineisiin..mut ei niin ei.

 

Mä niin tiedän sun tunteen!! Se epätoivo :kieh: Sitten kun vielä olin julkisella hoidossa, niin ei ne ruvenneet sitäkään asiaa tutkimaan. Ei ottamaan verikokeita, eikä keskustelemaan alkionkuoren avauksista, kortisooneista tai oikeastaan yhtään mistään!

Meillä siis takana 1. icsi tuoresiirrosta vuoto alkoi pp14. Pas ( 2 alkiota) vuoto pp14.
2.icsi tuoresiirto 2:lla alkiolla, vuoto alkoi pp14. pas myös kahdella alkiolla ja etpä arvaa milloin vuoto alkoi :ashamed: pp14!!

Kolmas icsi tehtiin täysin samoilla lääkemäärillä kun 2.icsikin. Olivat aloittamassa tosi pienellä annoksella, mutta sain keskussairaalan lääkärin muuttamaan sen aiemmalle tasolle. Tuloksena 16ms, joista kypsiä 11, hedelmöittyi 9 ja jakaantui 6. Tuoresiirrossa siirrettiin kaksi ( toinen rupuinen 2-soluinen) ja pakastimeen meni kaksi alkiota. Älä edes kysy minne kaksi alkiota joutui :kieh: En tiedä itsekään.

Tässä tuoresiirrossa ohjeistettiin tekemään testi pp16, joten ajattelin, että siihen mennessä mitään testejä tarvi tehdä! Mutta tuli pp14, pp15 ja pp16 sekä tikkun teksti raskaana! Ja nyt ois sitten kaksoset toivottavasti vieläkin mukana!

Mitä tehtiin?? Ei mitään. Limakalvoista mulle ei siirroissa ole mainittu sanallakaan, ja passit on tehty luonnolliseen kiertoon. Luulen, että se on ollut omasta kropasta kiinni ja nyt se päätti että aika on tullut! Itsekään en muistaakseni elintapojani mitenkään muuttanut.

Aikoinaan itse asiaa selvittelin, niin asiasta löytyi googlella jonkun verran. Jos kehtaat, niin rupea ahdistelemaan lääkäriäsi uusilla verikokeilla, alkion kuoren avauksilla ja alkion kasvattamisella blastokystaksi. Näitä mä olisin halunnut kokeilla.

Onnea matkaan, ja anteeksi pitkä kirjoitukseni, mutten osaa toisinkaan sanoa :ashamed:

 

Mitä verikokeita vielä vois ottaa, kun mulla on tutkittu jo hyytymistekijät, kilpirauhasarvot (lääkitys on), vasta-aineet ja keliakia? Onko vielä jotain... Jotenkin en uskois että alkioissa kuitenkaan pahasti vikaa ois kun kuitenkin ollu osa huippujakin tai ainakin näyttäny ulospäin hyviltä..
Tuntuu melkein että kaikki on vaan pelkkää (julmaa) arpapeliä, eikä siihen ite voi oikein mitenkään vaikuttaa. Toisaalta kai tosi (liian?) monen asian pitäs osua ihanteellisesti kohdalleen että vois onnistua

 

Pakko kuokkia täällä... Mianna varmasti sun kohdalla totta joka sana, mutta pitää ottaa huomioon että sulla oli jo kauhee läjä lapsia sillon, ja niillä joilla ikä painaa ja ei ole vielä jälkikasvua (montaa) tai ei yhtään nykyisen kumppanin kanssa, niin ei vaan pysty mitenkään odottelemaan ja 'rauhoittumaan ja lomailemaan'. Poissuljettu utopistinen ajatus. Sitten tulee vastaan jo ikä ja peli voi olla lopullisesti menetetty, kaikki ohi. Kukaan lääkärikään ei suosittele odottamaan esim neljäkymppistä naista yhtään kuukauttakaan, saati vuosia.

 

Risupesä ja muut, en jaksanut lukea koko ketjua, mutta muistakaa että ongelma ei välttämättä aina ole kiinnittymisessä. Täydelliseltäkään näyttävä alkio ei välttämättä ole elinkelpoinen, ja saattaa kuukahtaa ennen kiinnittymistä. Esim siittiön dna'n pilkkoutuminen voi aiheuttaa sitä että alkiot eivät koskaan elä kiinnittymiseen asti (sitä voi tutkia felicitaksessa ja ehkä toisillakin klinikoilla). Ja varmasti on monia muitakin syitä joita vielä ei edes osata tutkia tai arvailla.

Mutta minäkin olen kuullut useista joilla eka plussa tulee tyyliin vasta kuudennesta tai kahdeksannesta alkionsiirrosta, eli kärsivällisyyttä tämä vaatii ihan hurjia määriä...

 

Niinhän se on,.. taisin odotella liian kauan jo sillonkin kun alkuun piti alottaa hoidot jo syksyllä 2007 heti tutkimusten jälkeen, mutta sitten tulikin se ero enkä tehny asialle mitään kun endosta ei ollu sillon vielä tietoo. Kyllä sitä on miettiny että jos heti ois päässy alottaan hoidot niin oisko tullu tulosta jo aikaa sitten kun endo ei vielä ollu menny näin pahaks. Vaikka turha itkee kun maito on jo maassa. Kaks vuotta meni ihan haaskuun ja se sai siellä pahentua ja nyt ei sitten näemmä onnistu näillä rankimmillakaan enää. Toisaalta eihän sitä tiedä osiko onnistunu sillon aiemminkaan, mutta en kyllä tosiaankaan enää voi jäädä odotteleen yhtään kauempaa kun on pakko. Eikä tää asia tauoillakaan mihinkään unohdu.

Jos meillä se yksikin yhteinen ois niin tuskin toisen kohdalla enää yhtä paineessa ois.. ja en varmaankaan enää hoitoon jaksais lähteekään jos kaks vielä joskus ois. Toivosin kyllä todella että jos joskus onnistus niin tulis ne kumpikin kerralla ettei tarvis enää aatellakaan mitään hoitorääkkejä :ashamed:

En tiedä pitäskö sitten vaan ottaa sekin riski joskus että ne viljelis kaikkia kauemmin, vaikka sitten ei ehkä oo enää mitään siirrettävää.. kun kuitenkin oon ollu sitä mieltä että samanlailla ne kasvaa kohdussakin, jos on kasvaakseen ja ehkä paremminkin. Tai sitten mun kohtu on jo niin pilalla endomyrkyistä että mitkä tahansa alkiot kuolee sinne heti kun laitetaan...eikä tosiaan ehdi edes yrittää kiinnittyä.

 

Tässä oli muuten aika mielenkiintoisen oloinen uusi(?) hoitomuoto, jolla raskausprosentti saadaan kasvamaan:

"Sometimes the reason for IVF failure is because the embryo transfer was technically difficult, because of cervical stenosis. This means that the transfer is often traumatic, and is associated with bleeding. For these patients, if their fallopian tubes are open, we prefer doing a fallopian tube transfer ( ZIFT ( ZIFT Video ) , zygote intrafallopian transfer) so that we can bypass the cervix and place the embryos directly in the fallopian tubes. This ensures a very high pregnancy rate. "

ja linkki sivustolle jossa muutakin mielenkiintoista asiaa: http://www.drmalpani.com/failedivf.htm

 

Meillä taitaa tulla oikeinki hyvään saumaan tää puolen vuoden odotus 2.IVF:ään.. Olen niin rikkipoikkiväsynyt koko touhuun jo! Yhteensä 7 alkiota siirretty ja jokainen testi ollut negaa.
Mietityttää, et missä vika piilee, ettei alkiot kiinnity. Onko vika kenties mun kohdussa? Lääkärin sanoin kohtu on todella arpinen, mutta sitä ei kommentoinut, että vaikuttaako kiinnittymiseen.
Meillä on jo yksi lapsi, Clomi-kuurilla saatu. Toinen on ollut toiveissa siitä lähtien, kun ensimmäinen oli puolivuotias. Menkkoja ei vain kuulunut, juoksin monta vuotta lääkäriltä toiselle kunnes lopulta sain lähetteen naistentautienpolille, jossa heti todettiin, että kohtu on kasvanut täyteen kiinnikkeitä... Kiinnikkeet poistettu, mutta munasarjat tukossa eli luomuna meille ei vauvoja tule..

 

Voiskohan mullakin olla kohdussa jotain kiinnikkeitä.. ei kai sellaset ultrassa näy? Oisko tollasesta hysteroskopiasta hyötyä..? kai siitäkin vois kysyä kun seuraavan kerran menee sinne.

http://www.felicitas.fi/sites/database/suomi/Tietoa%20tutkimuksista%20ja%20hoidoista/Kohtutahystyshysteroskopia.aspx


*muok* Kysyin tosta hoitajalta, kun oon ensviikolla menossa siihen (turhaan) aukiolotutkimukseen. Ei kuulema tee näitä kohtutähystyksiä kovinkaan usein ja on suurempi riski kun SSG, koska on toimenpiteellinen. Ja myös tossakin pitäs näkyä jos kohdussa on jotain epäsäännöllisyyttä, omituisia pahkuroita tms. Ei aleta ottaan koepalojakaan jos kaikki näyttää normaalilta. Kiinnikkeitä voi tulla tulehduksista tai operaatioista, mutta ei kai sitten endosta kohdun sisälle..? Ja kaipa ne sitten tossa SSG:ssä näkys jos sellasia ois.

 

Täällä on 16 alkiota siirretty, 2-soluisista aina blastokystiin asti viljeltyjä ja ei koskaan ole edes yrittänyt kiinnittyä. On kokeiltu omat solut, luovutetut munasolut sekä alkion adoptiot mutta ei vaan onnistu. Nyt ollaan adoptioneuvonnassa, se polku näyttää meidän kohdalla valoisammalta saada se oma lapsi kuin loputtomat, tuloksettomat (ja sika kalliit) hoidot.

Mutta valtavat tsempit teille kaikille jotka jaksatte vielä yrittää! Toivoa on aina ja joskus niitä ihmeitäkin aina tapahtuu.

 

Dream :hug: voi itku... Sitähän tässä on itekin jo ajatellu että jos vuosien päästä joutuu toteen lopulta että koko hommasta jäi käteen vaan kymppitonnien tappiot ja kasa negatestejä... :'(

Tosta alkioadoptiosta tuli mieleen että saakohan julkisella puolen sellasia ollenkaan, vai onko ne vaan niit varten joilta ei voida saadakaan omia soluja? Vai mihin ne ylimääräset alkiot joutuu jotka halutaan lahjottaa muille?

Luin jostain uudesta tutkimustuloksesta, että usein jos on endo niin alkioissa tapahtuu radikaali kato 72 tunnin jälkeen.. eli jos mulle on siirretty aina 2 päiväsiä alkioita (sulatetuista pois sulamisaika) ja niille kaikille on käyny noin, niin eipä varmaan oo kerennykään edes yrittää kiinnittymistä..

Mulla tuli kuitenkin ekan hoidon pikässä viljelyssä 1-2 blastoo, ja ainakin toinen kohtuullisen hyvilläkin pisteillä (2,5) enkä vieläkään oikein tajua miksei niitä sit voitu pakastaa! :headwall:

 

Tuosta kiinnittymisestä, klinikan lääkäri on nyt kokeillut muutamilla 'toivottomilla' tapauksilla sellaista (on siis kokeiltu ulkomailla), että muutaman päivän päästä siirrosta yhtenä päivänä otetaan Synarelaa kaksi suihkausta. Aktivoi jotain reseptoreja kohdussa. Ja on antanut yllättävän hyviä tuloksia (mulla tuli kyllä kemiallinen, mutta kuitenkin) sellaisille, joilla monta siirtoa takana.