Seurustelu, tyttö 14v ja poika 18?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja äiti 42v
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="Vieras";27836824]Älä ap kuuntele noita niuhoja palstamammoja :) anna nuorten olla yhdessä, keksivät keinot siihen muutenkin.[/QUOTE]

lainvalvojat älkää estäö ihmisiä tekemäst rikoksia,keksivät keinot siihen kuitenkin. Halojaa!! Kyllä on moraali alhaalla vähän liian monella.
 
...anteeksi nyt vaan kaikki, olen ap, ja voin sanoa, että oikeasti olen 3 13-v tyttöä.. xDD ja ei voi kieltää ettei vuoden nauruja ois tullu! :D:D:D kiitoswaa kaikille! hihihiiiiihhh xDDDD
 
[QUOTE="äiti 42";27838831]...anteeksi nyt vaan kaikki, olen ap, ja voin sanoa, että oikeasti olen 3 13-v tyttöä.. xDD ja ei voi kieltää ettei vuoden nauruja ois tullu! :D:D:D kiitoswaa kaikille! hihihiiiiihhh xDDDD[/QUOTE]

Noniin, hyvä sentää. :D ja ihq daa
 
[QUOTE="äiti 42v";27838916]pitääkö sut opettaa kirjottaa sana ihQ oikein? ja d44? :):) kiva herättää tänne tällanen keskustelu xDD[/QUOTE]

Joo pitää oon jo niin vanha. Miks daa kirjoitetaan nelosilla?
 
[QUOTE="äiti 42";27838831]...anteeksi nyt vaan kaikki, olen ap, ja voin sanoa, että oikeasti olen 3 13-v tyttöä.. xDD ja ei voi kieltää ettei vuoden nauruja ois tullu! :D:D:D kiitoswaa kaikille! hihihiiiiihhh xDDDD[/QUOTE]

Puhu selkokieltä kiitos.
 
Antaisin seurustella. Varsinki, ku tunnet pojan perheen. Ite olin 15v ja mieheni 22v, ku ruvettiin seurusteleen. Kohta 20v yhteistä taivalta takana. Ja edelleen tuota ukkoa rakastan.
 
Olen ihan "klapilla päähän lyöty". Tapasin vuonna -91 lasteni isän, olin silloin 14v ja kahdeksannella luokalla, helluni täytti juuri 18v. Äitinihän sai kauhean hepulin, saimme tavata kolmena päivänä viikossa muutaman hassun tunnin, ja koko ajan äiti jankutti että kun olet 18v niin teet mitä tykkäät.
Se neljä vuotta oli yhtäö helvettiä =/. Asuin tietysti lapsuuskotona silloin ja oon monesti miettinyt että miten ihmeessä sitä aikaa jaksoin. Meillä ei kukaan puhunut toisilleen mitään käytännössä tuona aikana! Isäparka oli puun ja kuoren välissä, pyysi poikaa meillä käymään ja sanoi että tottakai saa kavereita olla. MUTTA ne neljä vuotta taiteiltiin, ne muutamat hassut tunnit ajeltiin autolla, kuunneltiin musiikkia, kunhan hengailtiin vaan. Jälkeenpäin ajateltuna tämä jannuhan oli jokaisen äidin unelmavävy, kunnollisempaa saa hakea! Samana päivänä kun täytin 18v menimme kihloihin ja heti syksyllä muutettiin yhteiseen kotiin. Kaikkinensa taival kesti 18vuotta ja kolme ihanaa lapsukaista, kiva koti ja kaikki saatiin. Liitto päättyi muutama vuosi sitten ihan muista syistä, kun ikäerosta.

Ja mulle ei koskaan oikeasti tullut edes pieneen mieleen, että hän, minä tai joku teki jotain rikollista, kun saatiin muutama tunti sillointällöin olla yhdessä.

Ainoa tosi kurja juttu on ollut ja on tuo hankalat neljä vuotta kotona silloin. Ahdistaa pelkkä ajatuskin siitä ilmapiiristä mikä siellä vallitsi.
Sattui muuten olemaan äitienpäivä se mun 18v synttäripäivä ja meidän kihlapäivä....eipä ole koskaan ollut niiin hirveitä kakkukahveja tullut juotua; ilmapiiri oli kuin hautajaisissa.

Nyt kun ajattelen omaa tytärtäni, niin toivon vaan että meillä olisi aina hyvät ja normaalit välit....olkoon vaikka mikä rikos, antaisin kuitenkin sen 17-18v jannun ainakin tulla kahvikupposelle kotiimme.
 
Viimeksi muokattu:
[QUOTE="äiti 42v";27838990]Selvä.

Pyydämme nöyrästi anteeksi aiheuttamaamme "sotkua". Olemme tämän keskustelun aloittaja, ja todellisuudessa kolme 13-vuotiasta tyttöä. Saimme nauraa ansiostanne paljon, ja kiitämme teitä siitä. Kiitos. Nauramme täällä nyt, hahah.

^tarpeeks selvästi ilmaistu? (:[/QUOTE]

Ok, kiitti. :D
 
Ja olkoon siis provo vaikka jonkun tai kenen tahansa aloitteesta, yllätyin kovasti tuosta murskaavasta pedofiili ja lastensuojeluun ja mihinlie ilmoittamisesta ;)

Onneksi ei ollut nettiä käytössä silloin sata vuotta sitten...en edes tajunnut kuinka "pahoja" oltiinkaan...
 
hiljasiks xDD teitä tosiaan oli ihan kivaa olla mukana vähän huijaamassa :D onnea niille jotka on tehny aiheettoman lastensuojeluilmotuksen! mut onhan noita ny musta muutkin tehny, et ei se ny muhun vaikuta... musta kuitenkin tuntuu et teitä se voi vähän nolottaa ku pennut saa teidät menee noin lankaan (;

kaikel rakkaudel iidapahiz xd
 
Olin itse saman ikäisenä ihastunut 19-vuotiaaseen, tosin jutusta ei mitään tullut. Olen näin jälkeenpäin ikäasiaa ajatellessani miettinyt, että eipä se olisi kovin ollut pahaksi, vaikka juttua meidän välille olisikin tullut. Luulen kuitenkin että oli hyvä että kävi kuten kävi. Nuori olin toki, epävarma ja elämästä tietämätön, mutta en kuitenkaan liian isossa mittakaavassa. Olin kuitenkin hyvin rauhallinen ja pohdiskeleva pikkuteini, ehkä vähän poikkeus.

Eli se, kannattaako tuonikäisten nuorten seurustella, riippuu ihan nuorista itsestään. Miten kehittyneitä (siis päässään, ei vartalossa!) he ovat ja kuinka hyviä he ovat ottamaan järkevää vastuuta itsestään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja minä2013;27829900:
omasta kokemuksestani kun olin itse 14 ja mies oli jo 23v kun rupesimme seurustelemaan, aika kauanhan tästä kotona vanhempien kanssa keskusteltiin, mut pidettiin juttu avoimena ja nyt on 11 vuotta yhteistä taivalta takana ja kaksi lasta, sekä kolmas tulossa ;)
niin että joskus näinki, ikä on vaan numeroita, riippuu niin paljon kehitysasteesta ja asenteista..

Itsekin aloitin suhteen 14-vuotiaana ja "poika" oli 20 v. Sänkyyn suostuin kun täytin 16 v, eikä siitä edes keskusteltu sen kummemmin. Erityisen hyvä ja tärkeä ystävä minulle. Aikoinaan mentiin aikuisena naimisiin - ja sittemmin erottiin ihan muista syistä. On 14-vuotiaita kypsiä lapsia - ja 34 vuotiaita - edelleen lapsia aikuisia.
 
Ja olkoon siis provo vaikka jonkun tai kenen tahansa aloitteesta, yllätyin kovasti tuosta murskaavasta pedofiili ja lastensuojeluun ja mihinlie ilmoittamisesta ;)

Onneksi ei ollut nettiä käytössä silloin sata vuotta sitten...en edes tajunnut kuinka "pahoja" oltiinkaan...

Näin minäkin....kuinka monella jotka tänne vastaili on itsellä 14v tyttäriä?? Itselläni on (täyttää tänä keväänä 15v) ja antaisin kyllä tyttäreni "seurustella" 18v pojan kanssa. Tyttäreni ei ole enään mikäään lapsi vaan teini iässä oleva nuori nainen....ja ymmärtää kyllä oman vastuunsa!!
Juu on kyllä "sakkolihaa" mutta jos sanoisivat että ei ole seksiä niin sitten sitä ei ole ennen kuin toisin todistetaan, siis luotan tyttäreeni. Enkä myöskään ole sinisilmäinen, meillä on 4 vanhempaa lasta jotka ovat jo aikuisia....joten kaikkea on tullut nähtyä :)
 
Saattaapa olla niinkin että 18veellä on jo hyvinkin enemmän järkeä päässä kuin vaikkapa 15 tai 16veellä ja seksiinkään ei ole ehkä niin kiire.

Aloin itse seurustella 15veenä samanikäisen pojan kanssa, yövyimme yhdessä (oli pitkä välimatka) mutta seksiä Harrastimme vasta 1/2v päästä seurustelun alkamisesta. Et sinänsä ei-niin-viattomalta näyttävä seurustelu saattaa sitä kuitenkin olla... Ja me hankimme esim mulle pillerit ennen kuin teimme mitään, et ihan fiksujakin saattaa nuoret osata olla ;)
 
En tykkäisi. Mieluiten mun tyttö ei 14-vuotiaana seurusteli kenenkään kanssa vielä vuosiin... ;) Ja jos pakko ois seukata, niin mielellään ei 18v täysikäisen kanssa... Tulee heti mieleen, että 18v poika tutustuttaisi varmaan nuoren tyttöystävänsä mieluusti alkoholiin (sehän sellaista jo saisi ostaakin) yms yms yms. 18v jätkät nyt ei keskimäärin kovin järkeviä ole. Mut toki riippuis tapauksesta, lapsista (tai siis nuorista) jne jne. Mut mieluummin kuitenkaan ei....!!!
 
Mitäköhän nämä aloittajaneidit nyt sitten kihersivät, mietin.

Vaan mietin kyllä sitäkin, että vaikeaa olisi ollut minun nuoruuteni jos paremmintietävät aikuiset olisivat kieltäneet seurusteluni. Tiesin itse mitä halusin ja mitä en, mutta en tiennyt paljonkaan siitä mitä muut minusta halusivat. Siihen aikaan ei pedofiileista puhuttu. Törmäsin kuitenkin kahteen ennen kuin täytin neljätoista.

Koska minulla oli jo ollut 18-vuotias poikaystävä tuohon mennessä, tiesin miltä seksuaalisen kiinnostuneisuuden ja ujouden yhdistelmä nuoren miehen naamalla näyttää. Olin lukenut Uman kirjat ja totesin että vetoketjua ei avata -resepti riittää minulle mainiosti. Sen sijaan en ymmärtänyt ollenkaan että keski-ikäinen mies voisi kiinnostua minusta SILLEEN, enkä itse taatusti ollut kiinnostunut. Kun sitten hitaasti oivalsin että jostain sen tyyppisestä on kysymys, havaitsin myös että tässä ei ole sitä viehättävää arastelua vaan jotain ihan päinvastaista. Se varovaisuus oli leijonan hiivintää. Olin kuitenkin liian nuori ymmärtämään havaintojani. En uskonut silmiäni.

Mies oli kuitenkin tekeytynyt niin toverilliseksi etten osannut olla arvostamatta sellaista. Imartelihan se, kun toinen kertoili suunnitelmistaan ja kertoili kaikenlaista ja esitti herkkää. Ihmettelin vain, miksi sellainen herkkä ja mukava ihminen ei sitten muista nimeäni oikein. Ymmärsin sitten vasta kunnolla juosta, kun näin miehen valehtelemassa vaimolleen ja tajusin että kaikki oli laskelmoitua ja aloin arvailla mikä oli koko juonimisen tarkoitus.

Ennen neitsyyden menettämistä 15-vuotiaana olin ehtinyt seurustella lyhyehkösti mm. 20-vuotiaan ja 23-vuotiaan kanssa, ja omanikäisempien kanssa turhauduin itse heti. Minua oli myös yritetty kiristää suostumaan seksiin ja uhattu raiskata tai muuten vain pahoinpidellä ja osoitettu muuta naisvihaa, mutta nämä olivat satunnaisia tuttavuuksia. Nimenomaan useat hyvät seurustelunkaltaiset tutustumiset parikymppisten kanssa opettivat minulle, mikä ero on sioilla ja miehillä. Ja tästä syystä en alkanut pelätä tai inhota miehiä - opinpahan vain juottamaan huonostikäyttäytyville omaa lääkettään ennen kuin nämä itse sitä tajusivat. Minua ei pystynyt pelottelemaan, koska minulla ei ollut enää mitään harhakäsityksiä naisvihaajien suhteen. Olisi pitänyt käyttää väkivaltaa, ja olin valmistautunut vastaamaan siihen itsepuolustuskoulutusta myöten. Yksikään possu ei halunnut kokeilla, koska koko homman juoni ilmeisesti oli löytää helposti peloteltava uhri ilman riskejä. Absolutismini on tuon ajan peruja. Itsepuolustuskykyni perustui kirkkaaseen mieleen.

Jos minun suhteitani miessukukuntaan olisi rajoitettu, olisin altistunut ties mille. Eivät ne seurustelukumppanitkaan olleet niitä hyviä vävykandidaatteja, mutta harjoitusvastuksiksi ihan erinomaisia ja täydellisen painostamattomia. Olin tietämättäni senverran heitteillejätetty lapsi, että ilman näiden suhteiden luomaa lämpöä ja maailmankuvaa olisi ollut paljon vaikeampi kasvaa aikuiseksi. Raisa Cacciatore on sanonut samaa omasta kehityksestään telkkarihaastattelussa, eikä hän osannut pitää pahana varhaisia seurustelukuvioita sinänsä. Kaikki on kiinni niiden laadusta.

Siksipä tykkään, että tärkeämpää kuin ikäerojen tuijottaminen olisi tarkkailla, onko tyttö alistuvaa tai masokistista sorttia. Sitten tarvitaan erityishuomiota, että saataisiin tytölle itsetietoisempi asenne ajoissa. Lopultakin tässä on kysymys myös hengestä ja terveydestä, joten hyväksikäytön pelossa tapahtuva tyttöjen kaitseminen saattaa työntää ne viattomina suoraan suden suuhun.
 
hiljasiks xDD teitä tosiaan oli ihan kivaa olla mukana vähän huijaamassa :D onnea niille jotka on tehny aiheettoman lastensuojeluilmotuksen! mut onhan noita ny musta muutkin tehny, et ei se ny muhun vaikuta... musta kuitenkin tuntuu et teitä se voi vähän nolottaa ku pennut saa teidät menee noin lankaan (;

kaikel rakkaudel iidapahiz xd

Ei sulla ole sama ip-osoite kuin alottajalla. Miksi tulit provoamaan tänne?
 

Yhteistyössä