Heippa kohtalotoveri!Minä jouduin aloittamaan Sepram lääkityksen 10mg/vrk silloin kun vauvani oli 7 viikkoa vanha. Oloni oli niin sietämätön etten kestänyt enää. Mietin pitkään lääkkeen aloittamista, sillä pelkäsin ja pieni pelko on vieläkin, että lapselleni tulisi lääkkeestä jotain oireita, mutta lääkärini sanoi, että lääke on turvallinen imettäjälle ja eihän tietenkään lääkkeitä määrättäisi jos niistä olisi haittaa lapselle. Sepram on kuulema yksi miedoimmista psyyke lääkkeistä. Nyt olen syönyt lääkettä viitisen viikkoa ja oloni on alkanut parantua varmasti myös lääkkeen ansiosta, mutta myös läheisten tuen ansiosta. En ole huomannut lapsessani mitään muutosta lääkkeen syönnin myötä, päin vastoin itselläni on nyt helpompaa ja nautin enemmän lapsestani, kun ei tarvitse koko ajan itkeä. Kärsin siis minäkin paniikkihäiriöstä ja ahdistuksesta. Mielestäni sinun siis kannattaa rohkeasti aloittaa lääke ja seurailla tilannetta, sillä äidin paras on varmasti aina hyvää myös lapselle..miksi suotta ns.rääkätä itseään jos asiaan on saatavilla apua. Minulle lääke aloitettiin varovasti juuri sen takia, kun olin itse niin epävarma lääkkeen aloittamisesta. Otin ensin 5mg/joka toinen päivä ja vähitellen annosta lisättiin niin, että otan lääkettä joka aamu 10 mg. Lääkkeen annostusta lääkäri seuraa koko ajan. Ja tietenkin jos lääkkeestä tulisi jotain seurauksia sinulle tai vauvalle niin asialle varmasti löytyisi joku muu ratkaisu. Muistathan sen, että aluksihan nuo lääkkeet tekevät olosta entistä tukalamman..niin myös kävi minulle, vasta nyt viidennellä viikolla olo on alkanut helpottua. Tsemppiä ja jaksamista sinulle ja kirjoittelehan kuulumisia lääkkeen suhteen ja muutenkin. Kyllä se elämä vielä valoisammaksi muuttuu...uskotaan niin :hug:
