Päätinpä aloittaa uuden keskustelun, kun en tiennyt minne täällä voisin omaa tarinaani kertoilla ja juttuseuraa tämän asian tiimoilta saada...
Eli yritystä nyt takana 1v ja 1kk, menossa yk15 eikä testeihin ole tullut haamun haamua, eikä muutenkaan mitään muuta kuin negoja toinen lapsi meillä on haaveessa, enkä olisi ikinä uskonut kuinka kipeä tilanne tämä voi olla. Esikoinen tärppäsi luomusti juuri kun vuosi olisi tullut täyteen, ja ajattelin painoa pudottaneena sen jälkeen että toinen tärppää varmasti nyt nopeammin, eikai meillä voi nyt vuotta kestää? mutta toisin kävi, ja yli vuosi on jo mennyt.
Kun jotenkin tuntuu että pää hajoaa, sydämessä on möykky jota ei sanoin pysty purkamaan... eikä oikein tiedä edes että mitä seuraavaksi tehdä? gynelle pitäisi pian aikaa varailla, mutta miten sekin voi olla niin pelottavaa?? :ashamed:
Jotenkin olisi "kiva" jutella muiden sellaisten kanssa, joista tuntuu ettei kuulu enää lukemaan noita vauvakuumeilupalstan juttuja, kun siellä ei juuri näy ketään joiden yk:t olisi edes yli kymmentä... ja varsinkin meitä sekundäärisesti lapsettomia ihmisiä olisi kiva saada juttuseuraksi, jos saisi vaikka tätä oloa purettua täällä
Eli yritystä nyt takana 1v ja 1kk, menossa yk15 eikä testeihin ole tullut haamun haamua, eikä muutenkaan mitään muuta kuin negoja toinen lapsi meillä on haaveessa, enkä olisi ikinä uskonut kuinka kipeä tilanne tämä voi olla. Esikoinen tärppäsi luomusti juuri kun vuosi olisi tullut täyteen, ja ajattelin painoa pudottaneena sen jälkeen että toinen tärppää varmasti nyt nopeammin, eikai meillä voi nyt vuotta kestää? mutta toisin kävi, ja yli vuosi on jo mennyt.
Kun jotenkin tuntuu että pää hajoaa, sydämessä on möykky jota ei sanoin pysty purkamaan... eikä oikein tiedä edes että mitä seuraavaksi tehdä? gynelle pitäisi pian aikaa varailla, mutta miten sekin voi olla niin pelottavaa?? :ashamed:
Jotenkin olisi "kiva" jutella muiden sellaisten kanssa, joista tuntuu ettei kuulu enää lukemaan noita vauvakuumeilupalstan juttuja, kun siellä ei juuri näy ketään joiden yk:t olisi edes yli kymmentä... ja varsinkin meitä sekundäärisesti lapsettomia ihmisiä olisi kiva saada juttuseuraksi, jos saisi vaikka tätä oloa purettua täällä