Sekundäärilapsettomat

Kiitos teille, etenkin Tuomenmarja ja Janski, kuuntelemisesta ja lämpimistä sanoistanne! Olen taas kyyneleet silmissä, mutta nyt sen takia, että tuntuu hyvälle. Tämä palsta on uskomaton, ihana henkireikä ja antaa voimia eteenpäin. Tänne kirjoittaminen varmaan auttoi, ja sain nukuttua viime yönä paremmin. Ja vaikka äitikin soitti ja kertoi taas voivansa huonommin, niin nyt tuntuu kuitenkin taas siltä, että kyllä tämä tästä joskus paremmaksi kääntyy.

Tuomenmarja, toivon sinulle oikein vahvoja plussasäteitä keskiviikkona!!

 

Moro pitkästä aikaa
Tuomikselle tsempitystä, oispa oispa oispa...
Annis kiva, kun tuntuu jo helpommalta! Tosiaan tänne purkautuminen auttaa usein
Maaria tervetuloa, me ei ollakaan "tavattu"!

).( ommoo nappoo sen verran, et Tayssista tuli kirje, eka käynti joulukuun alussa! Hui! Mähän sain lähetteen jo joskus maaliskuun lopussa mut se ei koskaan mennyt perille ja älysin alkaa kysellä sitä vasta syksyllä... eli tästä odottelusta tuli tosiaan melkeen sen toisen odotuksen mittainen Mutta ei se oikeestaan haittaa, pääasia, että nyt homma jotenkin etenee. Ekaan IVF-hoitoonhan varmaan päästään sit aikasintaan tammikuulla.
(Hitsi, tässä tekis mieli käydä yksityisellä "yhdellä pikasella" ennen tota julkisen hoitoa... siis kun harvinaisesti ois vähän rahaakin... eiii. Mies ei kyllä suostuis )

 

Heippa!
Eka käynti nyt siis onnellisesti takana. Musta otettiin vielä reilut 10 näytettä lisää (jo noiden 33 päälle). Kaikki "kunnossa" (mitään syytä ei siis löytynyt). Kartoitettiin hoitoja, ensi kuun puolivälissä uusi käynti ja hoitotiimiin astuu remmiin myös toinen lääkäri, jolta saamme tukitoimia (lääkityksiä jne) raskautumiseen ja raskaana pysymiseen.
Ja mikä tärkeintä OVIS olis nyt ihan käsillä :attn: . UÄ:llä bongattu. Tähän asti julkisen puolen lääkäri on kieltänyt harrastamasta suojaamatonta aktiviteettiä, mutta tämä ihana lääkäri sanoi, että nyt olis aika harjoitella ilman suojavarusteita , että tulta munille. Ja arvatkaas vaan mitä illalla tapahtuu :wave: .
Kaikinpuolin jäi hyvä ja positiivinen kuva. Ainoa miinus olikin sitten loppusumma ja vastaanottovirkailija oli toooodella nuiva ja kuiva. Mutta en anna sen häiritä iloa. :heart:

 

Omaa napaa tuutin täydeltä:
eilen oltiin lapsettomuuspolilla... vähän se lääkäri jotenkin oli hhhmmm... "kireä" meitä kohtaan, kun meillä ON JO LAPSIA. Tai ehkä mä vaan ite kuvittelin niin hänen ilmeistään ja kun hän esitti ne kysymykset niin "tiukasti": "teillä on lapsia edellisistä suhteista, mutta ei yhteisiä..." jne.... Ihan tuli sellainen olo että pitäis selitellä että miksi me halutaan yhteinenkin lapsi. Sitten hän kysyi, että halutaanko jatkaa rankkoihin hoitoihin, jos nyt siihen päädytään. Mä selitin jotain että olishan se kiva tulla normaalisti raskaaksi, että ei tässä näin pitänyt käydä... Ja mies sanoi yksinkertaisesti, että tehdään kaikki mitä tarvii tehdä. :heart: :heart:
Mulle tehtiin normi sisätutkimus käsin ja ultralla. kaikki ookoo paitsi että SELKEÄ PCO nähtävissä. No, ei ollut yllätys, sillä tämä kierto venyikin 37 päivää pitkäksi. Lämmöistä sen tiesinkin.
Miehelle tehdään uusi simppa-testi ja multa otettiin prolaktiini ja klamydia. Ens viikolla on soittoaika niistä ja jatkosta. huh huh, kun jännittää. Ja puol vuotta(kai korkeintaan?) on sitten IVF jono; jos ne simpat on yhtä huonot kuin ekassa testissä...
no, mutta täällä siis vaan taas odotellaan.

 

Tsemppiä dreamer odotteluun. Tiedän, miten pitkältä aika tuntuu, kun odottaa. :/
Minäkin tällä hetkellä taas lasken päiviä, ja tuntuvat kuluvan kovin hitasti

Voimahaleja kaikille :hug:

 

Menin sit tänään testaamaan (pp12) ja negahan sieltä pärähti. Enpä muuta odottanutkaan. Pitää nyt vielä testata virallisinakin ajankohtina. Sit tää tais taas olla tässä. Tekis mieli hautautua neljän seinän sisälle sälimään itseään. MIKSI MÄ EN VOI SAADA VAUVAA?! Ystävä joka on just saanu neljännen, tuskailee miten saa arjen pyörimään. Ymmärrän sen (varmaan itsekin tuskailisin samalla), mutta mua ottaa vaan niin päähän. Ottaisin vaikka viisi, kun nyt vaan saisin.

Paiskasin töihin lähtiessäni auton oven kiinni, kun mies sanoi, ettei meillä ole rahaa joulukuun PASiin!!! Meidän esikoinen (8v.) tykkää hirveesti "hoitaa" toisten vauvoja (esim. mun veljen vauva) ja sekin ottaa tässä ohessa päähän, ettei voi kotonaan saada samaa mahdollisuutta, vaikka niin kovasti olis meillä toiveissa. Kuinka kauan tätä toivoa ja yritystä voi ylläpitää?! En kestä ottaa vastaan sitä tilannetta, että se on nyt todellakin kokonaan ohi. Ei ikinä enää vauvaa...

 

Voi ei Tuomenmarja. :'( Olen todella pahoillani. Mulla on ihan samanlainen tilanne. Ystävä sai juuri kolmannen vauvan "vahingossa" ja meille ei tule toista, vaikka kuinka haluttais. Meidän kuusvuotias kyselee, että eikö hänestä voi koskaan enää tulla isoveljeä... mitäs siihen sitten vastaamaan...

Voimia sinulle ja lämmin halaus :hug:
Toivottavasti kaikki kääntyy vielä hyväksi. :heart:

 

Dreamer: Tsemppiä teille! Uskon, että jänskättää odotella tuloksia ja sitä, mihin hoitojen suhteen päädytään. Kyllä ne asiat siitä vielä suttaantuu mukavasti eteenpäin!

Tuomenmarja: Hali sulle! Voihan se vielä siitä plussaksikkin muuttua... Olen myös miettinyt, miten ihmeessä osa tuttavistani/ystävistäni on sanoneet, että ei meIlle enää pitänyt tulla lapsia ja nyt ollaankin sitten taas raskaana... Ihan tuosta vaan ilman mitään aikeita raskaaksi vaan tullaan.. Toisilla, kun sitten raskaaksi tulo on näin vaikeaa ja voi juuri riippua siitäkin, miten paljon rahaa on mahdollisuus hoitoihin sijoittaa... On tää niin väärin!!

Sitä ehkä enemmän kuitenkin osaa arvostaa sitä, mitä on...

 

Voi Tuomenmarja, olen niin sanattoman pahoillani. Jotenkin odotin, että sun oireettomuus olisi hyvä merkki. Noi sun tuntemukset kuulostaa NIIN kovin tutuille... niinkuin mun purkauksista tänne onkin varmasti käynyt ilmi. Mä haluaisin sanoa, että sulla on täysi lupa sääliä itseäsi, surra ja kiukutella. Oikein piehtaroida niissä. Se on minusta paljon parempi tapa päästä niistä ikävistä tunteista yli, kuin se että urheasti puree hampaat yhteen ja pakottaa väkisin hymyn naamalle.
Ja kyllä me se toivo vielä jostain kiven alta kaivetaan esiin, ei se näin isoa naislaumaa voi ikuisesti pakoilla!

Mä en jaksa nyt enää omaa napaani purkaa kuin sen verran, että meidän lomasta ei ihan suunniteltua rentoutumista tule. Mun äiti, jonka piti tulla meidän mukaan, on nyt sitten sairaalassa. Huoli hänestä tulee siis varjostamaan reissua aika lailla. Mutta minä siis poistun linjoilta viikoksi ja yritän palata tänne positiivisempana ja toiveikkaampana.

 

tuomenmarja :hug: :hug: .

 

Tuomenmarjalle :hug:
Tiedän tunteen... Sekä negojen testaamisen että ton "riks-raks-taas-paksuks--oho-kävipä-helposti"-ärsytyksen |O :headwall:

 

Tuomenmarjalle :hug: - ei helpolla päästetä teitäkään tässä asiassa... |O

(0) Siirto eilen, kaksi top-alkiota pistettiin pomppimaan mahaan... Pitkät kaksi viikkoa edessä.

 

tikru :heart: :heart: peukut pystyyn!!

 

Tikrulle ONNEA PLUSSAUKSEEN!!! IHANAA!! nyt varmasti onnistaa!!! Pakko!Täällä on kaukki ulokkeet pystyssä sen puolesta!

Tuomenmarjalle PAHOITTELUT! ((((hali))))
Meilläkin 6,5-v. poika kysyi viime viikolla: "miksi äiti sä et saa vauvaa?" Mitäs siihen sit sanot...?!?!? Mä sanoin, että ei niitä vauvoja saa aina vaikka haluais. Tuo poika on muutenkin innokas muiden vauvojen suhteen ja haluaa sylitellä ja sössöttää... Voi kun nuo on jo sitten isoja poikia jos tästä nyt joskus meille vauva tulee. toivottavasti eivät ehdi 8 v. täyttämään ennen sitä. *rukoilee*

Mullakin on 2 (!) kaveria, jotka odottaa nyt 4. lastaan. Toiselle olen läheinen, toiselle en... Toisen raskaus tuntuu niiiiin pahalta; sen takia ku just ite oli toivomassa plussaa ja just oltiin saatu tietää että miehen simpat on vähentyneet ja ehkä joudutaan rankkoihin hoitoihin. Tuo toinen on yläasteaikainen kaveri ja toisen pojan kummi; hänen raskautensa ei aiheuta niin paljon pahaa mieltä, koska ei hänellä ole raskaudet alkaneet tuosta vaan ja hänellä on takana 1 kuolleen lapsen synnytys. :'( Joten ei oo ollut helppoa. En mä silti tiedä sen toisen keverin koko taustaa; että onko km:ja. Mutta 4. lapsi 8 vuoden sisällä... En halua kuulla koko jutusta ja välttelen hänen näkemistään; mies onkin enemmän sinne päin yhteydessä sen miehen kanssa.
Kait tähänkin kohta turtuu... Mä syön nimittäin masennuslääkettä, joka vaikuttaa siihen että tunteet ei niin paljoa "korostu" eli voin katsoa synnytys- ja vauva-ohjelmia eikä tunnu oikein missään... on sellainen turta olo ja tuijotan vaan: en oo onnellinen, en liikutu, enkä myöskään tunne surua tai ketkeruutta omasta puolesta... Olen miettinyt että syön näitä lääkkeitä vielä sen puol vuotta, ja jos lääkäri on suotuisa voisin pikku hiljaa sitten lopetella... tai en tiä onko sillä kiire - mun syömä määrä on kuitenkin niin vähäinen.
*huoh*
tulipa taas purettua. kiva kun olette siellä, vaikka välillä tuntuukin omituiselta ja typerältä täällä "itsekseen" pölistä...

 

Dreamer :wave: Täällä ollaan! Kuulosti niin tutulta nuo sun tuntemukset. Itse juuri kamppailen, miten ja milloin voisin mennä katsomaan sitä ystäväni neljättä lasta. Ovat saaneet kolmannen ja neljännen samalla, kun mä oon saanu negoja ja neljä keskenmenoa. Tämä ystävä hokee mulle koko ajan, että hän kyllä uskoo ja on aivan varma, että vielä saan sen vauvan. Mua suututtaa: EI NIIN VOI SANOA!!! Ei sellasta voi luvata kuin Jumala. Edes lääkärit ei sano noin, se on niin tyhjä lupaus eikä lohduta pätkääkään, saa vaan suuttumaan. Se kertoo sen, ettei toinen todellakaan voi ymmärtää, mitä kaikkea käy läpi.

Hyvä, että olet ottanut lääkkeet tueksi. Ja syöt niitä just niin kauan kuin on tarpeen.

Aikoinani olisin toivonut esikoiselle ja seuraavalle kahden vuoden ikäeroa. Sain 2v 10kk ja se on ollut ihan hyvä. Nyt olen juuri surrut samaa kuin sinäkin: "tämä kolmas" on koko ajan ikäeroltaan luisunut karkuun kakkosesta. Jos viime kertainen PAS olisi onnistunut, ikäeroa olis tullu 6 vuotta. Tulee sellanen olo, et sit pitäis saada vielä se neljäskin, että olis "kaveri". No, se onkin sitten jo toinen juttu. Yli kolme vuotta on tässäkin ollut jo kaikenlaisia hoitoja eikä mitään tapahdu, paitsi negoja ja keskenmenoja.

 

Kiitos myötäelämisestä teille kaikille mun negasta! :heart: Nyt odotan, että keho normalisoituisi kaikkien lääkkeiden jälkeen. Mähän söin kaks kiertoa putkeen lääkkeitä, kun PASit tehtiin peräkkäisiin kiertoihin.

Tikru Toivon sinulle kovasti plussatuulia!!! Jonkun on pakko saada plussa! Sä voisit aloittaa sen :heart:

 

Osaisko joku kertoa mulle miksi ivf:n on jonotusaika ja koskeeko se myös yksityisiä klinikoita? Tietysti toivon, ettei siihen saakka tarvitse mennä...

 

Cristina Me käydään yksityisellä eikä siellä ole ollut mitään jonotusaikoja. Kaikki on riippunut vaan siitä, et milloin ollaan saatu kaikki tarvittavat tutkimukset (verikokeet) otettua ja millasessa vaiheessa mun kierto on. Muuta ylimäärästä odottelua ei ole ollut. Julkisesta mulla ei ole kokemusta.

 

IVF:n jonotusaika täällä Itä-Suomessa on julkisella hoitoon pääsyn alkamisesta noin ½ vuotta.
Tää tietty vain semmonen raaka-arvaus. Kun ensin tutkitaan ja tehdään jos jonniinmoista temppua, jos lähtis laps helpommalla/ vähemmällä hoitorumballa. Mutta ½ v. välein on meille tehty aikaisintaan.

PP 4 : olo alkaa viimeinkin normalisoitua. Viime yönä nukuin ensimmäisen kerran kunnon unetkin pariin viikkoon. Saapa nähdä, miten tässä käy. Tietysti yritän olla mahdollisimman positiivinen! Kiitokset kaikille tsempeistä!

Dreamer - Nyt lepää fyysisesti ja psyykkisesti ja sitten asiat alkavat edetä omalla painollaan. Ei sitä lääkkeiden tuomaa "turtumusta" kannata nähdä huonona asiana välttämättä. Sen tarkoitus onkin lisätä "nahalle" semmonen extra-kerros vastoinkäymisille ja psyykepuoli saa huilata. Sit vähennät lääkitystä, kun neuvottelet lääkärin kanssa ja olet siihen valmis. Ihailen avoimuuttasi asian suhteen :heart:

 

Kiitos Tuomenmarja ja Tikru vastauksista =) Käydään yksityisellä hoidoissa ja kai täs olis vielä yks inssi edessä, siis jos ei nyt tää toinen ole onnistunut, ennen ivf:ää.

 

Cristina Me lähettiin yksityisellä suoraan IVF:än. Sitä ennen oli kokeiltu clomeja. Jotain miedompaa olis vielä voinu kokeilla, mut päädyttiin tähän. Lääkärikin kannusti ja sanoi, et onnistumismahdollisuudet korkeammat. Yks gyne tosin ihmetteli väliultrassa, että oikeinko näin järein asein heti aloitettiin: tuottaa varmaan tulosta... No, vielä ei oo vauvaa kuulunu ja vuoden aikana tehty se yks IVF, josta tuoresiirto ja lisäks kolme PASia. Tuoresiirto plussa, mut km rv13 ja PASit kaikki negaa :kieh: Yhä sitä plussaa janoten kai jatketaan...

 

Dreamer - Nyt lepää fyysisesti ja psyykkisesti ja sitten asiat alkavat edetä omalla painollaan. Ei sitä lääkkeiden tuomaa "turtumusta" kannata nähdä huonona asiana välttämättä. Sen tarkoitus onkin lisätä "nahalle" semmonen extra-kerros vastoinkäymisille ja psyykepuoli saa huilata. Sit vähennät lääkitystä, kun neuvottelet lääkärin kanssa ja olet siihen valmis. Ihailen avoimuuttasi asian suhteen :heart:

Kiitti tsemppaamisesta. oon muuten ollut kaikille todella avoin tästä asiasta. En tiedä onko se ollut hyvä vai huono asia.... Mutta tietävät ainakin että lääkitys on kohdillaan... :kieh: Vaikka eivät varmaan oo ees tienneet, että olisin tarvinnu lääkitystä...

 

Saankos miekin tulla tänne? :wave: Olen vaikuttanu Vauvakuume- osiossa pari kuukautta, mutta nyt on niin luovutusfiilis luomuraskautumisen suhteen, että ajattelin tulla tänne "omien" joukkoon.

 

Tervetuloa Kiin.
Itse viihdyin vauvakuumeessa 5kk, ja uskoin luomuplussaan. No, eipä näytä tulevan.
Mikäs sun taustas on, kun noin äkkiä kyllästyit? *utelee*

 

Tervetuloa Kiin.
Itse viihdyin vauvakuumeessa 5kk, ja uskoin luomuplussaan. No, eipä näytä tulevan.
Mikäs sun taustas on, kun noin äkkiä kyllästyit? *utelee*

2v. yritettiin esikoista, joka lopulta ilmotteli itsestään IVF:n ja PAS:n jälkeen.