Sekundäärilapsettomat

"SEKUNDAARIT" / Seur. hoito? / Lapsia



Tikru-72...........................icsi.........tyttö06-icsi
rentunruusu..................................3, -96-luomu
HannaG.........................................10v.
gabom..............................iui..........luomu
risukasa-...........31........iui.............poika11v.-luomu
Danjuska.......................................poika05
EllaElias............................pas........poika03
Sonja74.........................................3,5v.
Cherrypie.......................3.iui.........poika3/04-luomu
Tuomenmarja....34...1.ivf/3.pas.....poika9/00, poika7/03-clomit
aida..................................ivf..........poika96-luomu
Aniliini71..................tutkimukset....8v.-luomu
Annis72..........................................poika3/04-clomit
dreamer78.....................................2x6,5v.-ivf, m1-luomu
hopottitar.......................3.ivf.........poika17v.
riepuriia.........................pas..........2x4v.-ivf
sunnuntailapsi...............................2v.
Kristiina76...................ivf/pas.........poika06-pas
meemee.........................................poika6v.,tyttö4v.-luomu
mymmyryy..........28........................-99, poika01
siiri38.................38........4.ivf..........-94,-96,-97-luomu
cristina...........................iui............tyttö02-luomu (m1)
Tuulia79........................................2v7kk-luomu
pumpuli-72....................4.ivf..........tyttö3v.-1.ivf
maaria75.......................................tyttö2,5v.
Kiin................................pas...........poika12/07-ivf/pas
Belle70......................4.ivf/pas......tyttö-2.ivf/pas, tyttö-3.ivf/2.pas
realmerkku78................................kolmas toiveissa


[/url]

Sisu...............26.............................tyttö11/03-luomu, + 30.9.

 

Tervetuloa Kiin!

Ehkä jo sanoinkin, että oon tän viikon sairaslomalla äänen menetyksen vuoksi. On tässä hiljaisuudessa ollut sit aika pohtia näitä vauvakuvioitakin... Eilen taas oli sellanen fiilis, että on se nyt kumma, jos ei sitä vauvaa voi saada!!!! Naapureilla neljä lasta ja suurperheestä itsekin haaveilin. Mutta kun ei vaan tuu. Niin ja jos tuleekin, niin sit saa keskenmenon. Kun tää vaan oliskin omasta tahdosta kiinni, mutta ei oo tahto (eikä yritys) tässä asiassa auttanut. Seuraavaksi olis sit 4. PAS edessä. Joulu- tai tammikuussa. Luomuyritys tietenkin koko ajan rinnalla, eihän sitä koskaan tiedä...

Toivotan meille kaikille oikein hedelmällistä loppuvuotta! :heart:

 

Ottaisitteko mukaan myös tällainen tapauksen, jolla kolmatta perheeseen toivotaan kovasti.

Historiamme on se, että nyt jo 11 vuoden ajan olemme olleet ilman ehkäisyä. Varsinaista syytä lapsettomuuteen ei ole koskaan löytynyt, mutta molemmat tyttömme olemme saaneet PAS-hoidon jälkeen. Ensimmäinen syntyi tokan IVF:n ekasta PASsista. Toinen kolmannen IVF:n tokasta PASsista.

Vielä kolmatta lasta toivoisimme kovasti. Pakkasessa on neljännen IVF:n jäljiltä vielä 4 alkiota. Kun ne on käytetty, meille joko on tulossa se kolmas tai sitten sitä ei koskaan tule. Viidenteen IVF hoitoon en enää ryhdy.

Odotukset on siis tuleville hoidoille tosi kovat. Ensi viikon maanantaina on ultra, jospa sitten loppuviikosta tai viimeistään seuraavan viikon alussa olisi jo siirto.

Tässä vaiheessa tuntuu taas, että vertaistuki olisi enemmän kuin tarpeen.

 

Tervetuloa uudet :wave: lisäilen listalle..

Laitoin ittenikin tonne takasin (muutenkaan missään taustoilla malta pysyä.. :ashamed: ), vaikka ei edelleen tietoo millon mulla/meillä alkas hommat eteneen.. mutta kaipa mun siellä julkisella ensin kannattas yrittää kun kerta "exä"(?)/ukkeli suostus nyt sittenkin "lahjotukseen"... :heart: eli siimat omasta takaa (tai ukkelin edestä ) oishan se lapsen kannaltakin kivempi jos tietäs isästä muutakin kun pituuden, ja hiusten+silmien värin..

 

Tervetuloa uusille ja tsemppiä kaikille sitä tarvitseville :heart:

Pikainen omanapa...5ivf kivulias punktio takana,josta saaliina 18 solua ja tällä hetkellä 11 hedelmöittynyt normaalisti...siiro huomenna tai vasta maanantaina..huomenna lääkäri ja päätetään sitten miten tehdään..

 

Belle Laitoinkin sulle jo kysymyksiä tonne loka/marraskuisiin, mut tämä lienee sopivampi sektori. Meillä on myös ennestään kaksi lasta, kaksi poikaa. Ensimmäinen on yllätyserikoisluomu ja toinen on "clomilapsi". Kolmanteen ei enää Clomitkaan tehonnu (kokeiltiin noin vuoden ajan). Mulla on kolmatta yrittäessä ollu jo neljä peräkkäistä keskenmenoa, mutta niin kovasti toivoisin vielä yhden tai kaksi lasta. Viime lokakuussa meille tehtiin eka IVF ja sen jälkeen on tehty 3 PASia, joista kaksi viimeistä syys- ja lokakuussa. PASeista kaikista nega, tuoresiirrosta plussa, mut km rv13.

Kovasti olen kiinnostunut siitä, että miten tuolla PASilla on voinut ylipäätään raskaaksi tulla?! Ollaan miehen kanssa tultu sille onnistumiselle jo tosi skeptisiksi. Saako kysyä käyttekö yksityisellä vai julkisella ja onko siirrot tehty omaan vai lääkkeelliseen kietoon. Ei ole pakko vastata. Sori tunkeiluni. Me käydään yksityisellä ja kaikki siirrot on tehty lääkkeelliseen kiertoon. Pakkasessa on vielä kaksi alkiota, mutta ne molemmat on jo toiseen kertaan pakastettuja. Kaikki alkiot on ollu hyviä, samoin limis, mut eivät jostain syystä vaan tarraudu kyytiin.

Onnea teille yritykseen!

 

Tänään oli ovistestissä tumma viiva Jee! Vauvanyritystä siis ohjelmassa, kunhan päästää tuonne vällyjen väliin miehen kanssa

Listaan voi laittaa, että meillä on 1. IVF:n 1. PAS:lla saatu poika, joka syntyi 12/07 :wave: Vuodenvaihteeseen asti yritetään kakkosta luomuna ja sit soitetaan KYSiin, jos (kun) on tarvis. Pakkasessa on vielä 2 alkiota.

Siiri Tsemppiä siirtoon :hug: Toivottavasti tuottaa tulosta, joka pysyy :heart:

 

Kiin Onnea luomuiluun! :heart: Teillä on siis myös PAS onnistunut! Oliko lääkkeelliseen vai omaan kiertoon? Mua kovasti kiinnostaa nuo onnistuneet PASit, kun itsellä ne on tuottanu vaan negaa, kaikki kolme. Mietin, et voiko ylipäätään kukaan tulla raskaaksi PASista?! Tänään olen saanut täällä lukea, että voi. Pitäisköhän mun silti alkaa uskoa/toivoa, että se vois olla meillekin mahdollista?

 

:wave: Tervehdys hyvin pitkästä aikaa!
Hukkaan en ole missään vaiheessa mennyt, mutta kirjoittaminen ei ole oikein tuntunut hyvältä, kun ei ole ollut mitään kirjoitettavaakaan.
Täällä siis ollaan pääosin vaan sekä henkisesti että fyysisesti toivottu alkukesän tuulimunaraskaudesta (elämäni kolmannesta sellaisesta). Tuon kokemuksen jälkeen kroppa päätti mennä melko sekaisin ja tässä sitten pikku hiljaa ollaan koitettu saada systeemit sen verran järjestykseen, että ekan ivf:n ekaan ja samalla vikaan passiin päästäisiin.

Tänään sitten vihdoin täti ilmestyi paikalle ja huomenna saan aloittaa laastareiden kanssa pelaamisen ja pas tehtäisiin tämän hetken suunnitelman mukaan vk47 lopulla tai vk48 alussa ja kun minusta on kysymys, voin vain ihmetellä, jos aikataulu pitää.

Hyvältä tuntui lukea juuri noista onnistuneista passeista. Meillä tosiaankin vuoden sisällä on koettu kolme tuulimunaraskautta, joista viimeisin siis alkukesästä. Vähän on uskot koetuksella, mutta nyt ei kai taas muuta voi kun yrittää uskoa/toivoa/luottaa, että jonain päivänä se vielä onnistuu.

Onpa muuten keskustelijoiden määrä tässä matkalla kasvanut huimasti. Lohduttavaa sinänsä, että muitakin sekundäärilapsettomia on olemassa. Kiitos teille siitä, vaikka toivonkin todella, että jokainen meistä vielä saisi sen odottamansa palkinnon, sen pienen ihmisen syliinsä.

Sitä odotellessa, tukekaamme toinen toisiamme! :hug:

 

Siiri Toivottavasti olet selvinnyt jo punktiosta ja pääset siirtoon! "Saalis" oli ainakin hyvä :heart:

Risukasa Toivotaan, että teidän aikataulu selkiytyy ja pääsette "tositoimiin"!

EllaElias Onnea menkoista! Rankkoja kokemuksia teillä takana :hug: Toivon sydämestäni, että saisitte nyt onnistua. Olisitte sen kyllä ansainneet! Meillä takana neljä peräkkäistä keskenmenoa. Nekin tuntuu niin kohtuuttomilta, etenkin siinä mittakaavassa, et samaan aikaan on aina naapurille/ystävälle syntyny seuraava lapsi ja mä vaan laukkaan sairaalassa km:jen takia. :snotty:

Onko sulla käytössä estrogeenilaastarit? Saako kysyä, miten ootte päätyneet laastareihin? Mulla oli ensin Zumenon-pillerit, sit Progynova-pillerit, sain molemmista pidemmän käytön jälkeen allergiset reaktiot (ilmeisesti pinnan väriaineesta). Sit vaihdettiin Estradot-nimiseen estrogeenilaastariin. Viimeistä laastaria repiessäni irti, siitä tuli ihottumaa, mut sen kyllä kestän, kun ei vaan tarvi noita limakalvo-oireita hengitysteillä. Seuraavaan siirtoon käytän myös tota laastaria. En vaan oo kuullu täällä puhuttavan, et olis kovin yleistä?!

 

Me emme kertaakaan onnistunut tuoresiirrosta, joten meidän usko PASsiin on vahva.

Oma hoitohistoriani on sellainen, että ihan alkuun vuonna 2001 liikkeelle lähdettiin inseminaatioilla. Niitä tehtiin 3 ilman onnistumisia. Myöskään IVF-hoitojen tuoresiirrot eivät meillä tosiaan ole koskaan onnistunut (niitäkin on kuitenkin tehty jo 4). Ei PAS:kaan toki joka kerta ole toiminut, mutta meidän molemmat ja ainoat plussat on sillä kuitenkin tullut.

Minulla PAS tehdään luonnolliseen kiertoon. Ainoastaan siirron jälkeen on luget tukena. Hoitopaikkana meillä on Helsingin Väestöliitto. Omalta lääkäriltäni olen ymmärtänyt että luonnolliseen kiertoon tehdyissä PASseissa on vähän suurempi onnistumisprosentti, mutta en tiedä kuinka iso ero on.

Kysele vaan lisää. Vastaan mielelläni

Belle Laitoinkin sulle jo kysymyksiä tonne loka/marraskuisiin, mut tämä lienee sopivampi sektori. Meillä on myös ennestään kaksi lasta, kaksi poikaa. Ensimmäinen on yllätyserikoisluomu ja toinen on "clomilapsi". Kolmanteen ei enää Clomitkaan tehonnu (kokeiltiin noin vuoden ajan). Mulla on kolmatta yrittäessä ollu jo neljä peräkkäistä keskenmenoa, mutta niin kovasti toivoisin vielä yhden tai kaksi lasta. Viime lokakuussa meille tehtiin eka IVF ja sen jälkeen on tehty 3 PASia, joista kaksi viimeistä syys- ja lokakuussa. PASeista kaikista nega, tuoresiirrosta plussa, mut km rv13.

Kovasti olen kiinnostunut siitä, että miten tuolla PASilla on voinut ylipäätään raskaaksi tulla?! Ollaan miehen kanssa tultu sille onnistumiselle jo tosi skeptisiksi. Saako kysyä käyttekö yksityisellä vai julkisella ja onko siirrot tehty omaan vai lääkkeelliseen kietoon. Ei ole pakko vastata. Sori tunkeiluni. Me käydään yksityisellä ja kaikki siirrot on tehty lääkkeelliseen kiertoon. Pakkasessa on vielä kaksi alkiota, mutta ne molemmat on jo toiseen kertaan pakastettuja. Kaikki alkiot on ollu hyviä, samoin limis, mut eivät jostain syystä vaan tarraudu kyytiin.

Onnea teille yritykseen!

 

Tuomenmarja Olen pahoillani, et sie olet kokenu noin monta keskenmenoa :hug: "Jotkut tekee lapsia, toiset enkeleitä" :'(
Meillä tosiaan tärppäs ekasta PAS:sta(luonnolliseen kiertoon tehtiin), mutta sekin oli hilkulla... 2 alkiota sulatettiin, joista toinen lakkas jakautumasta ja toinen hajosi 4-solusesta 2-soluiseksi. Mutta niin vaan se pikkuinen 2-soluinen taisteli itsensä meiän rakkaaksi esikoiseksi :heart: Alkuraskaudessakin oli vauhtia ja vaarallisia tilanteita, kun mie vuosin 3 kertaa ennen rv.12. Alkio voi kuitenkin kokoajan hyvin, vaikka me aina sydän kurkussa juostiin tarkastuksessa ultrassa. Vikassa tarkastuksessa poitsu pyrähteli ja kieristeli yksiössään niin, ettei gyne meinannu saada mittoja otettua, kun poitsu jo ajeli karkuun
Mutta siis mie luotan PAS:n voimaan, kun en kerta "pahemmasta" tiedä =)

EllaElias Tsemppiä teille hoitoihin :wave: Toivon, että onnistutte :heart: Samoin tietysti kaikille muillekin :hug:

 

Heippa!

Täältä sitä palaillaan ilmoittelemaan itsestäni. asiat etenee. Jes!
No, joo. Olishan sitä tietysti voinut toivoa, että meille luomuvauva olis suotu eikä hoitoihin tarvis lähteä. Tänään on kuitenkin nyt sitten virallisesti tää hoito-prosessi lähtenyt käyntiin: Meidät laiteettiin IVF-jonoon. Eli miehen simppojen perusteella ei kannata inssiä alkaa tekemään. Simpat oli kylläkin lisääntyneet huimasti 2,4mlj. -->19mlj./ml !!!! Mutta muuta häikkää sitten riittääkin liikkuvuudessa, muodossa ja viskositeetissa. Eli ehkä me ollaan sitten maaliskuussa tositoimissa - enemmänkin haluaisin ensi vuodelta toivoa, mutta en uskalla.
Toisaalta tuo IVF on ihan positiivinen juttu; onhan mulla siitä jo kokemusta ja siinä on paremmat onnistumis mahdollisuudet (toivottavasti!). JA mikä parasta: mun ei tarvi mennä laparoskopiaan. jes!
Mutta nyt ei tarvi muuta kuin nostaa perse tästä sohvasta, lopettaa lihominen ja laiskottelu... (heh, helposti tehty) JA ODOTTAA KIRJETTÄ! Eli nyt tarvis keksiä jotain kivaa tekemistä seuraavaksi puoleksi vuodeksi; nyt toivottavasti loppuu tää sairastelu. Mulla on ollu 3 viikkoa flunssaa, angiina, mies ja toinen lapsista enterorokossa ja toinen lapsista muuten vaan kuumeessa, ja nyt oon itekki viä puolikuntoinen. Ei tee mieli muuta kuin löhötä ja syödä... Tietty pitää tosiaankin parantua kunnolla ennen kuin alan rehkimään.
Huh huh - tuntuu ihan uskomattomalta että nyt on jotain mitä odottaa!

 

KIIN kiitos tsempityksestä =) Teille vipinää völlyjen völiin :kieh:

ELLAELIAS ompas teille sattunut monta kurjaa juttua..voimia jaksaa jatkaa eteenpäin..Onneksi onkin jo pas suunnitteilla!

TUOMENMARJA taas kiitokset
:flower:

DREAMER koittakaahan parantua jo...jaksuja kirjeen odotteluun..

SIIRTOON PÄÄSTIIN!!!Yksi 4 solunen alkio laitettiin masuun ja 3 samanveroista alkiota yhteen olkeen pakkaseen.On niin onnellinen olo :heart:
Pienimmät lapset(11 ja 12V) menivät mummolle yökylään ja vanhin kohta 15v jäi kotiin meidän kanssa.Mies tulossa kohta töistä ja meinaan paistaa meille kunnon pihvit hyvien uutisten vuoksi ja sitten juodaan oikein torttu kahvit ja vaan maataan loppuilta..heh..
ihanaa viikonloppua kaikille!!

 

SIIRTOON PÄÄSTIIN!!!Yksi 4 solunen alkio laitettiin masuun ja 3 samanveroista alkiota yhteen olkeen pakkaseen.On niin onnellinen olo :heart:
Pienimmät lapset(11 ja 12V) menivät mummolle yökylään ja vanhin kohta 15v jäi kotiin meidän kanssa.Mies tulossa kohta töistä ja meinaan paistaa meille kunnon pihvit hyvien uutisten vuoksi ja sitten juodaan oikein torttu kahvit ja vaan maataan loppuilta..heh..
ihanaa viikonloppua kaikille!!

Onnea Onnea pikkuiselle matkaan!! Toivottavasti pysyy seuraavat 9kk mukana!!! Oikein ihanalta kuulostaa tuo sun suunnitelma syömisestä ja löhöämisestä! Jes! Itsekin odotan sitä että voitais juhlistaa tän asian kanssa sit jossain vaiheessa.

 

siiri Hienoa, että siirto onnistui! Nyt pidät pikkusesta oikein hyvää huolta :hug: Vaikka tavallista elämää pitäs elää siirron jälkeen niin mie muistan miten teki mieli vaan maata ja pitää käsiä mahan päällä, ihan kun se olisi sen pikkusen siellä paremmin pitäny

 

Belle ja Kiin Kiitos vastauksista! Nostaa edes hiukan luottamusta PASin, kun teillä noin "hyvät" kokemukset :heart: Meidänkin klinikalla sanoivat, että on tehty aivan kansainvälinen tutkimus siitä, että PASissa on suurempi todennäköisyys onnistua kuin tuoresiirrossa. Kuulemma etenkin lääkkeellisissä kierroissa kohtu voidaan paremmin valmistaa oikeanlaiseen tilaan vastaanottamaan alkio kuin tuoresiirrossa.

Kiin: Mulla oli ton tuoresiirron jälkeen vähän samanlaisia vuotokokemuksia kuin sulla. Vuosin todella paljon ja koska sitä ennen oli ollu jo kaks km:a olin niin monesti ultraan rynnätessäni täysin varma, että tyhkä kohtu odottaa. Joka kerta kuitenkin itkin ilosta, kun siellä sydän edelleen sytkytteli ja vauveli kasvoi hyvässä tahdissa. Rv 13 sain kuitenkin km:n ja se oli todella kova paikka, koska olin ajatellut, et jos vauva on jo noista kovista vuotavista riskiviikoista selvinnyt, niin kai se nyt pysyy kyydissä. Toisin kuitenkin kävi. Yhtenä syynä oli tod.näk. etinen istukka, jonka lääkäri totesi ultrassa rv12, kun vuoto oli jälleen aivan mahdotonta. Silloin mut määrättiin vuodelepoon, mut valitettavasti siitä ei ollut apua.

Siiri Onnea onnistuneesta siirrosta! Nyt vain piinailemaan :heart:

Dreamer Hienoa kuulla, että teillä on nyt yksi askel lähempänä tositoimia! Voimia kirjeen odotukseen!

 

Mahdunko pinoon mukaan? Ja otsikolla viittaan isänpäivään, joka on tänään.

Taustaa. Meillä on kaksi luomu-lasta, ikäeroa 8 vuotta ja keskenmenoja valitettavasti myös. Yrityskierto 4 käynnistyi tänään tosikoisen jälkeen, yk 1 sain plussan, josta km. Me olimme ennen kierukan poistoa yrityskiellossa vuoden. Minulla on kohtu vaurioitunut pahoin kaavintojen, kierukan aiheuttaman tulehdusten sekä sektioiden vuoksi. Viime kierrossa kävin gynellä, joka totesi, että mahdollisuudet raskauteen todella vaatimattomat, limakalvo ei juuri kasva (ovulaation aikaan 2-3mm) ja kohdussa runsaasti nestekertymiä, jotka vuotavat todennäköisesti kiinnikkeistä..Gyne laittoi lähetteen naistentautien polille hysteroskopiaa ja laparoskopiaa varten, otti siis tosissaan ultralöydökset ja oli melko huolestuneen oloinen.

Ovuloin normaalisti, viime kierrossa kp 17-18 ja kierto kesti 26 päivää, eli jotain häikkää on ilmeisesti luteaalivaiheessa.

Saanko liittyä pinoonne? Toisaalta tuntuu, ettei ole oikeus valittaa ja välillä mietin itsekin, että olisin kiitollinen näistä kahdesta ja toisaalta tiedän, että täälläkin on niitä, jotka haluaisivat sen toisen, ei muuta. Vaan minkäs teet. Tänä aamuna testasin negan (naivisti ajattelin, että jos sittenkin..) ja siitä vuoto alkoi parin tunnin kuluttua. Kyllä taas nieleskelin kyyneleitä vessassa jokusen tovin.

Kyllä ihminen on hullu, vaikka ihan suoraan sanotaan, ettei tällä kohdulla raskauduta, niin sitä vaan ajattelee, että jos kuitenkin ja kuvittelee vaikka mitä oireita. Aika tähystykseen on joskus keväällä ja olisi tosiaan kiva tappaa näitä kiertoja jossain pinossa, jossa olisi muitakin, kenellä ei ole niin helppoa.

Vaikka minulla on kaksi lasta, se ei tee tästä asiasta kuitenkaan helppoa, enkä osaa ottaa rennosti. Mieheni ei sen sijaan ole ottanut asiasta mitään pattia ja sekin ärsyttää. Tulee jos tulee- mantra ottaa jo aivoon.

Mahtuisinko mukaan, vaikkei minulla ole varsinaista hoitotaustaa?


:hug: kaikille; Merkku

 

realmerkku, tottakai! :hug: negasta.. kyllä sitä itestäkin tuntuu jo 2,5 vuoden tuloksettoman jyystämisen jälkeen että mitä turhaa enää edes toivoo mitään, eiköhän se nyt oo jo selvää ettei tästä mitään tuu ainakaan kotikonstein.. ja silti toisaalta kun ei mitään estettäkään oo, niin... :ashamed: meilläkään ei oo tehty vielä mitään hoitoja, aina ne on siirtyny millon mistäkin syystä :headwall:
Tosiaan katkera isänpäivä, jo KOLMAS näissä merkeissä ilman mitään tietoo onko mitään juhlimista ensvuonnakaan.. tosin se tuntuu haittaavan enemmän mua kun miestä, etten oo kyenny tekeen siitä isää vieläkään

 

Realmerkku Tervetuloa! Tämä on juuri oikea paikka sinulle :heart: Koen niin sielujen sympatiaa kanssasi siitä, ettei muka sais surra ja kärsiä lapsettomuudesta, jos jo on lapsi/lapsia. Kyllä saa! Tai mä ainakin kärsin, itken ja huudan välillä. Lähipiirissä on monta neljän lapsen perhettä ja mullakin/meilläkin ollut haaveena suuri perhe. Meillä on kaksi lasta. Esikoinen on luomu (vaikkei sen pitänyt olla mahdollista), toinen on saatu clomifenien avulla. Kolmanteen ei sitten clomitkaan enää auttanu. Nyt on pian 3,5 vuotta yritetty ja toivottu kolmatta. Mukaan mahtuu clomihoitoja, yks IVF ja siitä 3 PASia. Samaan pakettiin kuuluu myös neljä peräkkäistä keskenmenoa. Ja yhä sitä vauvaa niin kovasti toivon. Ihan sattuu, kun kaipuu on niin kova ja syli huutaa tyhjyyttään.

Eikä se todellakaan tarkoita sitä, etteikö olisi kiitollinen noista kahdesta. Tottakai olen. Laitan nyt sinullekin tämän ystäväni sanoman, joka mua on paljon lohduttanut. Koin että hän todellakin ymmärsi mua. "Jos on sydämelleen saanut ison perheen, niin ei siihen sitten auta mikään muu kuin se iso perhe."

Meillä mies kyllä myös haluaa lisää lapsia, mutta tarjoilee mielellään aina luomumahdollisuutta. Yhdeksän vuoden aikana meillä on kuitenkin onnistunut vaan kolme luomua, joista yks on esikoinen ja kaks on päätyny keskenmenoon. No, yrittäähän aina kannattaa, sanoi lapsettomuusklinikan lääkärikin... Se mistä me "riidellään" näissä kuvioissa, on rahojen loppuminen. Yksityisellä kun hoidot ei oo ollu mitään ilmaisia...

Voimia ja :hug: sulle! Muista että tämä pino on juuri meitä varten, jotka halutaan/tarvitaan vertaistukea näissä kuvioissa.

 

Kiitos tervetulotoivotuksista ihanat risukasa ja tuomenmarja! Mikäs risukasa sun tilanne oli, kun luin jostain, että olet päätymässä yksin hoitoihin? Vai mitä siis tarkoitit kirjotuksella, ettet ole pystynyt tekemään miehestäsi isää? :ashamed: uteliaisuuttaan/tyhmyyttään..

Tuomenmarja: on sullakin ollut kestämistä. Nuo km:t ovat vihoviimeisiä..Onko teillä tutkittu km:jen syitä ja mistä lapsettomuutenne johtuu?

Kaikkein eniten mua pelottaa se, että kohdun vaurioita ei pysty millään korjaamaan. Skopian yhteydessä voidaan esim. kiinnikkeitä poistaa tms., mutta entiselleen se ei tule koskaan. Ihmettelin myös, kun gyneni (lapsettomuuspuolen erikoislääkäri) sanoi, että ohkaiseen limakalvoon ei ole oikein mitään tehokasta hoitoa, mutta kuitenkin olen lukenut, että kohtalotoverit ovat saaneet esim. estrogeenilääkityksen ko. ongelmaan..Aion tässäkin kierrossa mennä gynelle, koska viime ultrassa ovulaatio todettiin ja luteaalivaihe oli taas vain 10 pv (käsittääkseni 12 pitäisi olla). Haluaisin kokeilla lugesteronia, mutta oli jotenkin nihkeä niitä kirjottamaan (ajatteli varmaan, eikö tuo reppana nyt KÄSITÄ, ettei niillä ole tolla vehkeellä mitään hyötyä ) Mutta, haluaisin kuitenkin kokeilla, koska mitä ilmeisimmin kohtuongelmissa ja ohuessa limakalvossa kyse on kiinnittymisongelmasta..

Jos joku tietää kiinnittymisen parantamiseen liittyviä kotikonsteja tai vaikkapa lääkeapuja, kuulen mielelläni.

Yhdestä asiasta olen onnellinen..kukaan (kahta ystävääni lukuunottamatta) ei tiedä meidän yrityksestä. Olemme saaneet totaali- työrauhan, kun hyvätahtoisiin uteluihin olen todennut ykskantaan, että "me ei koskaan enää hankita lapsia, koska emme halua missään nimessä isompaa perhettä"..jos ovat niin juntteja, että kyselevät, niin minähän vastaan.

Tänään isänpäivä -lounaalla kuristi kurkkua kieltämättä, kun miehen sukulaiset taas valistivat, miten kannattaa ehdottomasti tehdä vielä kolmas pienellä ikäerolla, kun teillä on noilla kahdella aivan liian iso ikäero..Joopa joo. Tiedätte varmaan fiiliksen, kun on 5 h aiemmin testannut sen irvistävän negan..

Tsemppiä kaikille!!

 

Heipat kaikille!

Olen jnkv lukenut tätä sekundäärilapsetomien ketjua ja tutulta kuulostaa angstit ja muut. Itselläni on pitkäaikaissairaus,sellainen, että lääkärit eivät uskoneet minun raskaaksi tulevankaan..muta hupsis vaan, yllätysluomutyttö syntyi vuonna 2005.
Raskautuminen jäi sitten ainoaksi,koska minulla olisi ihan riski heittää vaikka henkeni,jos uudeleen tulisin raskaaksi, on terveys sen verran huonontunut.
Totta ihmeessä on kiukuttanut,itkettänyt, ennen kaikkea lapsen puolesta, että ei saa sisarusta.
Mutta kuitenkin katson itseni etuoikeutetuksi, että minulla on tämä ihana tyttö, kauan toivottu!
Teen töitä sen eteen,että voin rehellisesti hyväksyä sen, että olemme pieni perhe ja voin olla yhtä ylpeä perheestäni kuin joku 5 lapsen äiti. Katsoin kerran Ilona Rauhalan ohjelmaa,siinä hän sanoi lapsettomalle pariskunnalle, että te olette jo perhe, vaikka teillä ei ole yhtään lasta.
Tämän koetan aina muistaa, että lapsetonkin pariskunta on jo perhe ja ei perheestä sen onnelisempaa se lapsien lukumäärä tee!
Toivon kaikille onnea yrityksiin! Me emme en enää yritä lasta,mutta olemme matkalla toivon mukaan onnelliseksi 1-lapsiseksi, tavalliseksi perheeksi. Jos jota kuta vielä nykypvnä ihmetyttää yksilapsinen perhe, jo on kumma sitä tyhmyyden määrä!
Lapsellekin opetan, että on olemassa erikokoisia, erilaisia perheitä esim. setä,täti ja koira..
No, tämä oli tällaista tajunnanvirtaa,mitä tällä hetkellä mielessä pyörii..jokaisella meistä on jo nyt arvokas perhe,vaikka lapsia olisi 1tai ei olisi yhtään!

 

realmerkku Juu, pitkä juttu.. meille on tullu erokin jo pariin kertaan, eikä vähiten tän ongelman takia (ettei oo saatu aikaan lapsia "normaalisti" eli miehestä isää :ashamed: mulla siis 1 lapsi toisen kans, miehellä ei lapsia) :headwall: Viimeks sen takia että se alkoi pakittaa just kun hoidot ois pitäny alottaa. No nyt sitten taas on ollukin myötämielinen siittiöiden "lahjotuksesta".. saa nähdä miten käy, jollei onnistu hoito julkisella ja tutuilla siittiöillä, niin sitten pyrin yksinäisenä hoitoihin.

 

Terveisiä ultrasta!
Vasta kierron päivä 10 oli meneillään, mutta johtofolli oli jo nyt niin iso, että ovulaation testaaminen pitää aloittaa jo tänään. Loppuviikosta siis oletettavasti siirto.

 

Hopeinen Q: Kiitos kommentista ja ikävää tuo sinun sairaus. Olen kuitenkin eri mieltä kanssasi kommentistasi "ei perheestä sen onnelisempaa se lapsien lukumäärä tee!". Tämä on varmasti melko henkilökohtaisiin odotuksiin ja toiveisiin liittyvä asia. Kuten Tuomenmarja kahden lapsen äitinä totesi, että jos on haaveillut isosta perheestä, on perhe ikäänkuin vajaa 2 lapsisena.

Itse en halua edes ajatella vaihtoehtoa, että meidän perhe olisi tässä. Olen kiitollinen jokaikinen päivä (oikeasti!) näistä kahdesta mukelosta ja silti samaan aikaan olen pohjattoman surullinen siitä tiedosta, että kroppani ei kenties kykene raskautta ottamaan vastaan ja sitä kantamaan. Se ajatus tuottaa sellaista kipua, että henki salpautuu jos tätä ajattelee. Lupasin aikoinani monesti, että jos toisen lapsen elävänä saan syliin, ikinä en enää mitään pyydä, vaan kuinka kävi. Meidän perhe ei ole koossa, vielä.

risukasa-; Rohkea valinta sinulta, toivottavasti onnistut(te) hankkeessa!

Belle70; jännittäviä aikoja eletään teillä, tsemppiä!